Kesällä kotona on joskus tukalan kuuma. Hintalappu viileämmälle ololle on muutamasta kympistä 2 000 euroon. Mutta on myös aivan ilmaisia konsteja ja jopa sellaisia, jotka säästävät rahaa.
Suomessa talot rakennetaan tarjoamaan mukavat oltavat pakkasella. Suunnittelussa unohdetaan turhan usein kesäajan tarpeet.
Hiki virtaa kesän aurinkoisilla säillä erityisesti paahteisten seinustojen huoneissa ja harjakattoisten pientalojen ullakoilla. Eteläseinustan yksiön parvi on pahimmillaan kuin sauna.
Alkukesän yhtäkkiset helteet tuntuvat erityisen rankoilta – paitsi tietysti lämmössä kehräävien vilukissojen mielestä. Talvella elimistömme sopeutuu viileään, ja kudokset tuottavat lämpöä tehokkaasti. Kesän lämpöön tottuminen vie aikansa.
Kesän kuumotusta voi ennaltaehkäistä ottamalla rakennusten suunnittelussa huomioon kaikki vuodenajat. Esimerkiksi sopivasti ulkoneva räystäs päästää lämmittävät auringonsäteet sisään ikkunoista viileänä vuodenaikana, kun aurinko paistaa matalalta. Kesällä räystäs varjostaa korkealla loimottavan auringon.
Keski- ja Etelä-Euroopan talojen ikkunaluukut suljetaan paahteisina aikoina. Ikkunoiden ulkopuoliset rullattavat metallilamelliset kaihtimet ovat yleisiä esimerkiksi Saksassa. Ne pitävät kuumuuden ulkona tehokkaasti.
Suomessa kuumotukselta suojaudutaan usein kangasmarkiiseilla, joka rullataan kiinni viileällä, pilvisellä ja myrskyisellä säällä. Rullaus hoidetaan käsikammella tai sähkömoottorilla ja kaukosäätimellä. Markiiseihin saa auringon ja tuulen tunnistavan automatiikan.
Markiisi vaikuttaa rakennuksen julkisivuun, ja sille tarvitaan monissa kaupungeissa viranomaisen toimenpidelupa. Taloyhtiöissä markiisille tarvitaan yhtiön kirjallinen lupa. Kannattaa ottaa yhteys isännöitsijään ja muihin osakkaisiin. Yhteishankinta on edullisin.
Verhot, tuuletukset ja markiisit eivät aina riitä. Hellejakson kuumentamat rakenteet hohkavat tukalaa lämpöä jopa päiväkausia vielä ilmojen jäähdyttyäkin.
Liikkuva ilma helpottaa
Kun passiivinen jäähdytys ei riitä, on turvauduttava konevoimaan. Liikkuva ilma haihduttaa lämpöä ihon pinnasta tehokkaammin kuin paikallaan pysyvä. Siksi tuuletin helpottaa tukalaa oloa, vaikka se ei alenna ilman lämpötilaa. Tuulettimet maksavat muutamasta kympistä 150 euroon.
Makuuhuoneen kattoon asennettu valaisimen ja tuhdin tuulettimen yhdistelmä panee mukavasti ilman liikkeille. Perinteisestä tuulettimesta saa enemmän apua, jos sillä ohjaa viileää yöilmaa avoimesta ikkunasta esimerkiksi makuuhuoneeseen tai lämmintä ilmaa ulos huoneesta, jolloin tilalle virtaa viileämpää ulkoilmaa.
Tuulettimen puhallusteho ja melu kannattaa kokeilla liikkeessä. Suurisiipinen laite tuottaa yleensä saman ilmavirran vähemmän meluten kuin vinhemmin pyörivä pienempi. Ovatko tehonsäädöt sopivat? Pystymallinen niin sanottu aksiaalinen tuuletin vie vähemmän lattiatilaa kuin perinteinen. Kääntyilevän puhaltimen vaikutusalue on paikallaan pysyvää laajempi. Eiväthän perheen pienimmät pääse sormineen tuulettimen siipiin? Markkinoilla on myös täysin äänettömiä ”virtauksen kiihdyttimiä”, joiden puhallusteho on kuitenkin vaatimaton.
Tuulettimen käyttö on edullista. Sähköteholtaan 40-45 -wattinen pöytätuuletin kuluttaa vuorokaudessa noin kilowattitunnin eli alle 20 sentin edestä sähköä. Lattiatuulettimen sähköteho on yleensä 50-70 wattia.
Jatkuvasti päällä oleva laite kuluttaa vuorokaudessa sähköä 1,2-1,7 kilowattituntia, mikä maksaa 18-25 senttiä, kun sähkön hinnaksi oletetaan 15 senttiä kilowattitunnilta.
Viileyttä konevoimalla
Ilmastointilaite myös viilentää, ei pelkästään liikuta ilmaa. Tehokas viilennys kuluttaa sähköä selvästi enemmän kuin pelkkä tuuletus, jopa usean euron edestä vuorokaudessa. Ei silti kannata liikaa pihistellä, sillä kuinka monena kesävuorokautena viilennystä yleensäkään tarvitaan?
Kosteanhikittävä ilma muuttuu miellyttävämmäksi kosteutta poistavalla laitteella. Ilmastointilaitteiden vaikutus perustuukin yleensä sekä ilman viilentämiseen että kosteuden vähentämiseen. Usein jo parin asteen alennus lämpötilassa riittää tekemään olon miellyttävämmäksi. Eli lämpötilan alennus 25-26 asteeseen saattaa riittää, vaikka talvella huonelämpötila olisi 20-23 asteen tienoilla.
Ilmastointilaitteina kaupataan 100-150 euron hintaisia tuulettimia, joiden luvattu viilennysteho perustuu kylmään veteen ja ilman kostuttamiseen. Kostea ilmavirta voikin alkuun tuntua kasvoilla miellyttävän viilentävänä, mutta todellisuudessa tällaisten laitteiden jäähdytysteho on olematon. Kesällä ilma on päinvastoin usein liiankin kosteata, ja kosteuden lisäys pahimmassa tapauksessa pahentaa tukalaa oloa.
Ulkomailla näkee talojen ikkunoissa törröttäviä pieniä neliskanttisia ilmastointilaitteita. Euroopassa tällaiset ikkunakojeet ovat kiellettyjä niiden tuhlailevan sähkönkulutuksen vuoksi.
Mieti, mikä alue pitää viilentää, kuinka paljon ja miten usein. Riittääkö esimerkiksi yöaikaan makuuhuoneen viilennys?
On siirrettäviä lattiamallisia ja kiinteästi asennettavia viilentimiä. Siirrettävän laitteen asentamisen ja käyttöönoton voi yleensä tehdä itse. Tosin pieneen nikkarointiin pitää varautua.
Siirrettävä viilennin
Siirrettävässä lattiamallisessa viilentimessä on yleensä yksi, noin 25-40 kilogrammaa painava laiteyksikkö. Tehoissa on eroja, mutta yleensä tällainen laite sopii parhaiten yhden huoneen jäähdytykseen.
Yhden laiteyksikön viilennin kierrättää ja jäähdyttää huoneilmaa ja puhaltaa kuumaa ilmaa ulos paksun lauhdeputken kautta. Poistoilma pitää johtaa ulos jäähdytettävästä huoneesta ja rakennuksesta.
Selvitä poistoilman reitti ennen laitteen valintaa. Poistoilmaa ei välttämättä saa puhaltaa esimerkiksi kerrostalon ilmanvaihtokanavaan. Poistoilma johdetaan ulos usein tuuletusikkunan tai tuuletusventtiilin tai korvausilmaventtiiliin kautta. Ikkunaan tarvitaan sopivalla aukolla varustettu peitelevy, joka estää kuuman ulkoilman virtauksen takaisin huoneeseen. Peitelevyn joutuu usein nikkaroimaan itse.
Tarkista laitteen poistoputken pituus ja paksuus ja laitetoimitukseen sisältyvät sovittimet. Poistoputki on mieluiten mahdollisimman lyhyt, mutta voit tarvita rautakaupoissa myytäviä jatkeita ja ilmastointiteippiä.
Laite, joka imee huoneesta ilmaa ja puhaltaa sitä kuumentuneena ulos, synnyttää huoneeseen alipaineen. Jäähdytysteho on mahdollisimman hyvä, kun korvausilma saadaan viileän seinustan venttiilistä.
Jäähdyttävään laitteeseen muodostuu vedeksi tiivistyvää kosteutta. Selvitä tarkasti ennen ostopäätöstä, miten laite käsittelee kondenssiveden. Kosteanhiostavalla säällä kondenssivettä muodostuu erityisen runsaasti.
Joidenkin laitteiden sisällä on kondenssivedelle säiliö, joka pitää tyhjentää aika-ajoin. Voiko säiliö vuotaa yli? Pysähtyykö laite automaattisesti säiliön täyttyessä? Miten usein vesisäiliö pitää tyhjentää? Eräiden laitteiden vierelle tarvitaan esimerkiksi ämpäri, johon kondenssivesi kertyy. Voit jopa tarvita minipumpun, joka siirtää vettä laitteesta ämpäriin.
Fiksu viilennin haihduttaa kosteuden ja puhaltavaa sen poistoilman mukana ulos. Laitteeseen ei muodostu kondenssivettä eikä tyhjennettävää vesisäiliötä tarvita.
Siirrettävä lattiamallinen yhden yksikön viilennin maksaa 300-1 200 euroa. Laitteiden viilennystehossa, meluisuudessa ja käyttömukavuudessa on isoja eroja. Eroja on myös hyötysuhteessa ja taloudellisuudessa.
Viilennin kierrättää suuria määriä sisäilmaa, jonka mukana liikkuu pölyä ja haitallisia hiukkasia. Tarvitaan pestäviä tai vaihdettavia ilmansuodattimia. Etenkin allergiaperhe arvostaa tehokkaasti hienojakoisia epäpuhtauksia poistavaa hepa-suodatinta.
Kiinteä asennus
Kiinteästi asennettavan ilmalämpöpumpun ulkoyksikkö ja sisäyksikkö yhdistetään toisiinsa kylmäaineputkella. Kerrostalossa ulkoyksikkö tulee parvekkeelle, rivitalossa ja omakotitalossa sopivaan paikkaan seinustalle.
Kiinteän laitteen käyttöönottoon tarvitaan ammattilainen, jolla on pätevyys kylmälaitteiden asennuksiin. Taloyhtiöltä pitää hakea etukäteen lupa, mikä ei olekaan aivan pikku juttu. Suurin vaikeus on yleensä vakuuttaa yhtiölle ja muille asukkaille, että heille ei aiheudu laitteesta haittaa.
Kerrostaloon pitääkin valita laite, jonka ulkoyksikkö ei melulla häiritse naapurustoa. Koska ulkoyksikkö tulee parvekkeelle, se ei kuitenkaan muuta julkisivua. Kun yksi osakas on saanut luvan, muille luvat järjestyvät yleensä helposti.
Sisäyksikköön muodostuu huoneistoa jäähdytettäessä vettä, joka viemäröidään yleensä omaa putkea pitkin ulos. Kerrostalossa viemäröinti tuottaa joskus pulmia. Kondenssivesi johdetaan yleensä parvekkeelle tai sadevesiränniin, joskus omaan säiliöön, jos kumpikaan edellisistä ei ole mahdollista.
On tärkeätä mitoittaa laite oikein ja valita juuri kohteeseen sopiva laitteisto. Esimerkiksi liian heikkotehoinen huutaa täysillä jatkuvasti, mikä lisää melua ja lyhentää käyttöikää. Hankittaessa viilennintä kerrostaloasuntoon kannattaa ottaa yhteyttä liikkeeseen, jolla on paljon kokemusta nimenomaan asennuksista kerrostaloihin. Palveleva myyjä tekee tarvittavat selvitykset ja hakee luvat.
”Tyypillinen kerrostaloasunnon kiinteä viilennin maksaa 1 600-2 100 euroa asennuksineen”, kertoo asiantuntija Mika Wettenhovi Spinea Oy:sta.
Tyypillisesti 600-700 euroa maksavasta asennustyötä saa kotitalousvähennyksen. Iso huoneisto tarvitsee useita koneikkoja, mikä nostaa hintaa. Wettenhovi arvioi, että vuosittain Suomeen asennetaan noin 3 000-4 000 kerrostalohuoneistoon kiinteä viilennysjärjestelmä. Viilennys ei näy kadulle, koska ulkoyksikkö on piilossa parvekkeella.
Kerrostalohuoneiston ilmalämpöpumppu toimii yleensä vain jäähdyttimenä kesäaikaan. Rivitalon ja omakotitalon ilmalämpöpumppu sen sijaan tuuppaa talvella lämpöä ja kesällä viileyttä.
Tyypillinen pientalon järjestelmä maksaa asennuksineen 1 800-2 500 euroa. Avarassa asunnossa, jossa ilma pääsee virtaamaan hyvin vapaasti, pärjätään yleensä mainiosti yhdellä sisäyksiköllä. Hinta nousee, jos esimerkiksi kaksikerroksiseen asuntoon tarvitaan sisäyksikkö sekä ylä- että alakertaan. Avaran aulan ja portaikon kautta lämpö nousee yleensä hyvin ylös. Alakerran sisäyksikkö ei kuitenkaan välttämättä viilennä viistokattoisia vinttihuoneita kovin tehokkaasti.
Mitä viilenys maksaa?
Kuumotusta voi onneksi vähentää yksinkertaisilla konsteilla aivan ilmaiseksi.
Sulje ne sähkölaitteet, joita et välttämättä tarvitse. Valmista ruoat, jos mahdollista, ulkona grillissä mieluummin kuin keittiön liedellä. Vältä uunin käyttöä ja suosi salaatteja. Puhdista kylmälaitteiden lauhdutinritilät ja sulata pakastin. Hyvin hoidettu kylmälaite näet tuottaa vähemmän lämpöä, ja se myös säästää sähkölaskussa ja kestää kauemmin. Jätä saunominen väliin helteillä.
Auringon säteily lämmittää tehokkaimmin ikkunoiden läpi. Sulje ikkunaverhot ja kaihtimet. Lasipintojen välissä oleva vaalea sälekaihdin heijastaa auringon säteilyä ulos tehokkaammin kuin sisäpuoliset verhot. Ikkunoihin voi asentaa tehokkaasti heijastavia kalvoja ja kaihtimia.
Tuuleta huoneisto varjon puolelta ja viileänä vuorokaudenaikana, ja pidä ovet ja ikkunat suljettuina kuumana päivänä. Etenkin maan tasalla olevan asunnon riesana ovat usein hyttyset ja muut öttiäiset. Tuuletusikkunoihin tarvitaan hyönteisverkot. Kuumuus ja hyttyset eivät häiritse, kun siirrät ulos terassille nukkumapaikan ja sen suojaksi telttamaisen hyönteisverkon.
Viilennä ilmaiseksi
Kuumotusta voi onneksi vähentää yksinkertaisilla konsteilla aivan ilmaiseksi.
Sulje ne sähkölaitteet, joita et välttämättä tarvitse. Valmista ruoat, jos mahdollista, ulkona grillissä mieluummin kuin keittiön liedellä. Vältä uunin käyttöä ja suosi salaatteja. Puhdista kylmälaitteiden lauhdutinritilät ja sulata pakastin. Hyvin hoidettu kylmälaite näet tuottaa vähemmän lämpöä, ja se myös säästää sähkölaskussa ja kestää kauemmin. Jätä saunominen väliin helteillä.
Auringon säteily lämmittää tehokkaimmin ikkunoiden läpi. Sulje ikkunaverhot ja kaihtimet. Lasipintojen välissä oleva vaalea sälekaihdin heijastaa auringon säteilyä ulos tehokkaammin kuin sisäpuoliset verhot. Ikkunoihin voi asentaa tehokkaasti heijastavia kalvoja ja kaihtimia.
Tuuleta huoneisto varjon puolelta ja viileänä vuorokaudenaikana, ja pidä ovet ja ikkunat suljettuina kuumana päivänä. Etenkin maan tasalla olevan asunnon riesana ovat usein hyttyset ja muut öttiäiset. Tuuletusikkunoihin tarvitaan hyönteisverkot. Kuumuus ja hyttyset eivät häiritse, kun siirrät ulos terassille nukkumapaikan ja sen suojaksi telttamaisen hyönteisverkon.
Vesa Ylä-Jääski