veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

KOTI

Klapikauppaan on jo kiire – sesonki on nyt!

Klapikauppaan on jo kiire – sesonki on nyt!
18.11.2019

Loppuvuonna monessa pientalossa havahdutaan siihen, että varastossa ei ole mitään pesään pantavaa. Kylmenevä sää saa puunpolttajat hereille ja klapikaupoille.

Loppusyksyn sateettomina päivinä saha soi kirkkonummelaisella Kolsarbyn tilalla. Tilan liikevaihdosta yli puolet tulee klapikaupasta. Yli 25 vuotta puukauppaa harjoittanut maanviljelijä Mats Andersson palkkasi tänä syksynä ensimmäisen työntekijänsä.

”Ihmettelen, miten olen aiemmin pärjännyt tämmöisenä sesonkina ilman sahuria. Kaikki tuntuvat heräävän puunpolttoon yhtä aikaa”, Andersson sanoo.

Kuluvana vuonna myynti sujui niin, että viimeiset ylivuotiset klapit myytiin heinä–elokuun vaihteessa. Sen jälkeen on myyty keväällä kuivumaan jätettyä puuta.

Esimerkkihinta viideltä klapikauppiaalta: irtomotti 55–80 euroa
Myyjä Kuutiohinta, e Kuljetus, e Kolmen kuution kauppa
Espoo   
Halkotukku 77 29 260
Kiinteistövisio 75 70 295
Kolsarbyn tila 80 35 275
Rovaniemi   
Jounin Klapi 62 20* 206
Lilja Hiltunen 55 0* 165
Alkuviikolla 42 kysytty irtokuutiohinta kuivalle 33 cm koivuklapille. Kauppa kolmelle kuutiolle, kotiin tuotuna Espoossa tai Rovaniemellä. 
* = 15 km säteellä yrityksen toimipaikasta 

Andersson ostaa koivut paikalliselta metsänhoitoyhdistykseltä. Klapikauppias kuorii kolmemetriset raakapuut keväisin, mikä varmistaa kuivumista. Kesällä taas luonto kuivaa puut.

Andersson myy pelkästään koivuklapia, useimmiten 30-senttistä, mutta myös 25–50-senttistä. Kuljetusmaksu on toiminta-alueella 25–50 euroon. 

Säilytä puut ilmavasti

Ylöjärveläinen Mikko Tilvis on toiminut metsäpalveluyrittäjänä vuodesta 2010 alkaen. Nyt hänen Puupino MT -yrityksensä liikevaihdosta puukauppa tuo noin puolet. Puusta on koivuklapia 90 prosenttia, loput sekaklapia. Irto- eli heittokuution hinta on nyt 75 euroa noin viiden kilometrin säteellä Tilviksen kotoa. Lisäksi Tilvis toimii Suomen metsäkeskuksessa bioenergian projektipäällikkönä.

Loppuvuonna kauppa käy parhaimmin myös Puupinolla. Toinen kysyntäpiikki on alkukesällä, kun mökkikausi alkaa. Tilvis tosin sanoo, että myyjälle kevät olisi parasta myyntiaikaa, kun klapien varastointi ei jäisi itselle. Tilvis toki ymmärtää, että kaupunkiasunnoissa ei yleensä ole tarpeeksi kuivatus- ja varastotilaa.

 Ylöjärveläinen Mikko Tilvis tietää, että polttopuu säilyy laadukkaana, kun se varastoidaan ilmavasti. Kuva: Jyrki Lukkonen

Sadekesinä Tilvis on kokeillut puhaltimia, jotta saa nopeutettua puun kuivumista. Hän itse on havainnut ilmavan ja aurinkoisen pellonlaidan parhaaksi puun kuivumispaikaksi. Heikoin puun säilytyspaikka on räystään alla, missä puut kastuvat. Ulkona säilytetyt puut on hyvä tuoda huoneenlämpöön pari päivää ennen polttamista.

”Ilmavuus on puun säilytyksen kaikki kaikessa. Puut pitää säilyttää irti maasta ja suojassa sateelta. Jos puut säilytetään pressun alla, pressut pitää asetella siten, että ilma pääsee kiertämään, jotta puut eivät homehdu”, Tilvis vinkkaa. 

 Mitä kuivempaa puu on, sitä suurempi on sen lämpöarvo. Kotimaisten puulajien lämpöarvoissa (kuiva-aineen painoyksikköä kohti) ei juuri ole eroja. Lähde: VTT

Keskikulutus 3,25 mottia 

Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Tilastokeskuksen selvitys lämmityskaudelta 2016–2017 osoittaa puunpolttajan käyttävän keskimäärin 4,8 kiintokuutiometriä puuta vuodessa. Siitä klapeja oli kaksi kolmasosaa eli 3,25 kuutiota, toiseksi eniten eli 0,83 kuutiota paloi halkoja – lähinnä maatiloilla. Tiedot perustuvat kyselyyn, johon vastasi noin 4 100 suomalaista.

 

MITTAYKSIKÖIDEN MUUNTOKERTOIMET 
MITTAYKSIKKÖ IRTO-M3 PINO-M3 KIINTO-M3
Irtokuutio, pilke
(33 cm)
1 0,6 0,4
Pinokuutio, pilke
(33 cm)
1,68 1 0,67
Pinokuutio, halko
(100 cm)
1,55 1 0,62
Kiintokuutio 2,5 1,5 1

Lähde: Työtehoseura

Poltetusta puusta oli koivua lähes kolme miljoonaa kuutiometriä. Yli miljoona kuutiometriä poltettiin muuta lehtipuuta, samoin sekä mäntyä että kuusta.

Polttopuun käyttö pientaloissa, maatiloilla ja vapaa-ajan asunnoilla on lisääntynyt 25 vuodessa 23 prosenttia. 

Puu lämmittää kuin voimalaitos

Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen sanoo, että polttopuusta valtaosa palaa metsänomistajien omissa tulisijoissa, tyypillisesti maaseudulla. Polttopuuta käyttävällä maatilalla kului puuta keskimäärin jopa 18 kiintokuutiometriä vuodessa.

Noin miljoonassa omakotitalossa poltettiin keskimäärin reilut viisi kiintokuutiota puuta vuodessa, mikä tarkoittaa noin kahta kolmasosaa polttopuun käytöstä. Puolessa miljoonassa kesämökissä poltetaan puuta keskimäärin 2,4 kuutiometriä ja yhteensä 0,9 miljoonaa kuutiometriä.

Polttopuun energiasisältö 2017 oli noin 15 terawattituntia. Samaa kokoa ovat myös lämpö- ja voimalaitosten metsähakkeen poltto tai vesivoima tai turpeen energiakäyttö.

Ostopuu hankitaan valmiina klapeina

Polttopuusta noin neljäsosa ostetaan, arvioi Luken yliaktuaari Jukka Torvelainen. Todennäköisesti ostopuusta valtaosa hankitaan valmiina klapeina. Metsänhoitoyhdistyksiltä ja metsänomistajilta ostetut puut puunpolttaja itse sahaa tulisijaansa sopiviksi.

Klapikauppaa ei tilastoida. Torvelainen kuitenkin hahmottelee, että jopa miljoona kiintokuutiota voi tulla klapikauppiailta. Irtokuution hinta voisi varovasti arvioiden olla 50 euroa, ja tarvitaan 2,5 irtokuutiota, jotta saadaan kiintokuutio. Näin kiintokuution hinta olisi 125 euroa ja klapikaupan summittainen arvo jopa 125 miljoonaa euroa.

Metsäkeskuksen bioenergian ja biotalouden joensuulainen asiantuntija Urpo Hassinen arvioi, että Pohjois-Karjalassa on noin 20 klapikauppiasta. Heistä vain muutama saa päätoimeentulonsa klapikaupasta. ”Harmaata talouttakin arvellaan Suomen klapikaupassa edelleen olevan”, Hassinen sanoo.

Kun klapikauppias myy vuodessa puuta yli 10 000 eurolla, kauppiaan on maksettava koko myynnistä 24 prosenttia arvonlisäveroa. Sen klapimyyjä lisää klapikuution hintaan. Metsäkeskuksen projektineuvoja Juha Hiitelä Tampereelta kuitenkin sanoo, että vaikutus ei yleensä ole raju, sillä valtaosa klapimyyjistä on metsätilallisia, jotka yleensä ovat muutenkin arvonlisäverovelvollisia.

Hiitelä arvelee, että Pirkanmaalla klapeja myy yli kymppitonnin arvosta vuosittain yli sata henkilöä tai yritystä. ”Kun kymmenen prosenttia suomalaisista asuu Pirkanmaalla, Suomen klapikauppiasmäärä olisi reilu tuhat. Lisäksi on satunnaisia myyjiä”, Hiitelä pohtii.

Hassinen arvioi koivuklapikuution keskihinnaksi 50 euroa Pohjois-Karjalassa, vastaavasti Hiitelä Pirkanmaalla 60 euroa. Nämä hinnat ovat arvonlisäverollisia irtokuutiohintoja, joihin kauppias lisää kuljetusmaksun. 

Hannu Kaskinen 

 

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.