Mitä verovähennyksiä vanhemmat voivat saada, jos oma lapsi asuu heidän sijoitusasunnossaan? Entä kannattaisiko asunto lahjoittaa nuorelle?
Ilmaista asumista Suomessa ei veroteta. Vaikka siis opiskelija ei maksaisi vuokraa asuessaan vanhempiensa sijoitusasunnossa, se ei ole hänelle verotettava etu.
Vanhemmille tämä ratkaisu voi käydä tyyriiksi, jos asuntoon on otettu lainaa.
”Jos nuori ei maksa vuokraa ja vanhemmat ovat ottaneet asunnon hankintaan lainaa, korko ei ole vähennyskelpoinen verotuksessa, koska asunto ei ole tulonhankkimistoiminnassa”, täsmentää Veronmaksajain Keskusliiton lakiasiain johtaja Vesa Korpela.
Seurauksia voi olla muitakin. ”Kun lapsi on täysi-ikäinen eli täyttänyt 18 vuotta, kyseessä ei ole perheen asunto. Asunnon myyntivoitto on tuolloin verotettavaa tuloa”, Korpela lisää.
Vain käypä vuokra kelpaa
Vaikka nuori maksaisi asunnon yhtiövastikkeet, se ei Korpelan mukaan riitä täyttämään tulonhankkimistoiminnan ehtoja.
”Vanhemmat eivät edelleenkään saa vähentää hankintalainan korkoja. Periaatteessa opiskelijan omistajien puolesta maksamat yhtiövastikkeet ovat vuokraa ja vastike on vähennyskelpoista, mutta kyseessä on tuolloin verotuksessa plusmiinus-tilanne.”
Tilanne on toinen, jos nuori maksaa asumisestaan vanhemmilleen käypää vuokraa.
”Kulut ylittävä osuus on vanhemmille pääomatuloa, josta he maksavat pääomatulon veroa. Jos asunnosta on lainaa, korot saa vähentää verotuksessa. Kun laina on tulonhankkimislainaa, korot ovat kokonaan vähennyskelpoisia. Myös kaikki muut kulut asunnosta, esimerkiksi remonttikulut, ovat vähennyskelpoisia ”, Korpela sanoo.
Remonttikulutkaan eivät ole vähennyskelpoista vanhemmille, jos nuori ei maksa vuokraa asunnosta tai hän maksaa vain pelkät yhtiövastikkeet.
Verotuksessa käyväksi vuokraksi hyväksytään verottajan vuotuisen luontoisetupäätöksen mukainen luontoisetuasunnon arvo. Luontoisetuarvo määritellään Tilastokeskuksen vuokratilastojen mukaan.
Asunto lahjaksi opiskelijalle
Yksi keino tukea opiskelijan asumista on lahjoittaa asunto nuorelle.
Vesa Korpelan mukaan tämä on hyvä keino verotuksellisesti, koska lahjoituksen jälkeinen asunnon arvonnousu muuttuu nuorelle verovapaaksi, jos hän asuu asunnossa kaksi vuotta.
”Kun asunnon kahden vuoden asumisen jälkeen myy, kyseessä on vakituisen asunnon myynti, jonka myyntivoitto on verovapaata tuloa.”
Kun vanhemmat lahjoittavat asunnon nuorelle, hänen täytyy maksaa siitä lahjaveroa. Jos nyt on miettimässä asunnon lahjoittamista, kannattaa odottaa tammikuun alkuun, koska silloin lahjavero hieman kevenee.
”Jos asunnon arvo on 100 000 euroa, nyt lahjaveroa pitää ensimmäisessä veroluokassa maksaa 11 770 euroa, mutta tammikuun alusta 10 100 euroa. Eli 1 670 euroa tienaa odottamalla vuodenvaihdetta”, Korpela laskee.
Lahjakirjassa on syytä yleensä mainita, että lahjoitus ei ole ennakkoperintö. ”Ennakkoperintöä kannattaa sikäli välttää, koska lahja yhdistetään tulevaisuudessa perintöön ja perintöverotuksen progression vuoksi tämä nostaa perintöveroja”, Korpela huomauttaa.
Jos nuorella on sisaruksia, vanhemmat voivat haluta asunnon lahjoituksen olevan ennakkoperintöä. Näin toimitaan Korpelan mukaan niissä tilanteissa, jos halutaan sisarusten kesken tasaveroista kohtelua, eikä voida muille sisaruksille samanaikaisesti tehdä vastaavaa lahjoitusta.
Perillisten tasavertaisen kohtelun voi Korpelan mukaan kuitenkin tarvittaessa järjestää vaikkapa testamentilla.
Millaista asumisen tukea vanhempien omistamassa sijoitusasunnossa asuva opiskeleva nuori voi saada? Lue juttu joulukuun Taloustaidon näköislehdestä. Näköislehteä voivat lukea Veronmaksajien jäsenet ja Taloustaito-lehden tilaajat.
Riitta Rimmi
