Yritykset, yhdistykset ja viranomaiset keräävät meistä valtavasti tietoa internetissä. Tavallista verkonkäyttäjää voi huolestuttaa, mihin tarkoituksiin omia tietoja käytetään. Yksinkertaisia suojatoimia on viisasta käyttää, mutta kaikkea seurantaa ei kannata estää.
Kukaan ei tiedä, mihin kaikkeen verkossa kerättyjä tietoja käytetään nyt ja tulevaisuudessa. Media kuitenkin arvailee asiaa.
Finlandia-voittaja Jussi Valtosen kirjassa He eivät tiedä mitä tekevät mainostaja seuraa perheen teini-ikäistä tytärtä laitteella, joka tunnistaa ajatukset. Mainostaja näkee kaiken, minkä tyttökin näkee. Hän saa vastineeksi ilmaisia tuotteita, joita on sitoutunut esittelemään yhteistyöviestimissä.
Radio-ohjelmassa toimittaja kertoo Facebook-sivulleen ilmestyneestä pizzamainoksesta. Hän epäilee saaneensa sen siksi, että älypuhelin on kuunnellut hänen puheitaan.
Tietokirjailija Petteri Järvinen ei usko, että Facebook salakuuntelisi käyttäjiä.
”Se olisi hankalaa, epäkäytännöllistä ja luultavasti laitontakin. Sen sijaan FB vakoilee sivuja, joilla surffaamme ja valitsee mainoksia niiden perusteella”, Järvinen sanoo.
Tämä seuranta on Järvisen mukaan kattavaa ja tehokkaampaa kuin salakuuntelu.
”NSA ja todennäköisesti Kiinan sekä Venäjän vastaavat järjestöt pääsevät myös salakuuntelemaan internetin runkoliikennettä”, hän toteaa.
Monta eri käyttötarkoitusta
Suomessa varsinkin isot yritykset hakevat digitaalisuudesta kasvua liiketoimintaansa. Esimerkiksi Sanoma-konserni kerää paljon tietoa monista eri lähteistä.
Tavoitteena on saada kattava kuva siitä, miten asiakkaat käyttävät eri medioita Helsingin Sanomista Huuto.net:iin, televisioon ja radioon. Tietoa kerätään paitsi tilausasiakkaista, evästeiden avulla myös käyttäjistä, joita ei aktiivisesti tunnisteta verkossa.
”Viime kädessä tietoa kerätään, jotta pystytään palvelemaan asiakkaita paremmin: kuluttaja saa itseään kiinnostavaa mainontaa tai personoituja sisältöpalveluita. Mainostaja puolestaan tavoittaa yleisönsä, Saara Hyvönen Sanoman Consumer data & analytics -yksiköstä kertoo.
Kerättyä tietoa hyödynnetään muun muassa digitaalisten palveluiden personointiin eli muokkaamiseen kayttäjän henkilökohtaisten mieltymysten ja kulutustottumusten mukaisiksi. Tietoa käytetään myös asiakaspalvelun ja mainonnan kohdentamiseen.
Jos käyttäjä lukee toistuvasti vaikka ruoanlaittoon liittyvää sisältöä, hänet yhdistetään ”Ruoanlaitto”-profiiliin. Mainostaja voi ostaa Sanomilta erilaisia kohderyhmiä, kuten ruoanlaitosta kiinnostuneita, ja mainostaa heille tuotteitaan. Vastaavasti kuluttajalle voidaan suositella lisää ruokaan liittyviä artikkeleita.
”Jatkossa kuluttaja pystyy myös entistä paremmin itse vaikuttamaan siihen, miten hänen tietojaan kerätään ja hyödynnetään”, Saara Hyvönen kertoo.
Näin mainos seuraa sinua
Käyttäjä, joka on katsellut tuotetta verkkokaupassa, on mainostajan kannalta kiinnostavampi kuin ostoksen tehnyt.
Jos esimerkiksi Matti käy ostamassa verkkokaupasta Pariisin matkan, mainostoimisto kertoo mediaverkostolle, että hänen kaltaisiaan halutaan seurata. Kun Matti ja Maija selaavat verkkolehden uutissivustoa, tietokoneohjelma tunnistaa, että heillä on samanlaisia kiinnostuksen kohteita. Maija ei ole vielä ostanut matkaa. Niinpä hänelle näytetään matkamainos.
Mainos voi seurata Maijaa muillekin sivustoille. Palvelu osaa tunnistaa hänet evästeen avulla ja räätälöidä sopivan mainoksen. Lopulta Maijakin päättää ostaa verkkokaupasta matkan ja mainostaja saa palkkionsa. Seuraavalla kerralla hänelle osataan ehkä räätälöidä vielä sopivampia mainoksia.
Lähes kaikki sivustot seuraavat
Eväste on pieni koneellesi tallentunut merkkirivi, josta palvelu tunnistaa sinut, vaikka et kerro tietojasi. Paitsi verkkopalvelu myös mainostajat voivat jättää evästeitä koneellesi. Jos sama palvelin tarjoaa mainoksia toisillekin sivuille, liikkeitäsi voidaan seurata helposti.
Omalle tietokoneelle tallentuu verkossa evästeen ohella paljon muutakin tietoa kuten lokitietoja. Verkkoseurannan määrää voi tarkistaa erilaisilla palveluilla, kuten YourOnlineChoices.com.
Todellinen seuranta on Järvisen mukaan paljon laajempaa. Erilaisia kävijälaskureita, mittauksia ja muita seurantavälineitä on lähes kaikilla sivustoilla.
”On hyvä, että esimerkiksi verkkokauppa tunnistaa kävijän ja tietää, mitä tämä on viimeksi ostanut. Toisaalta jotkut mainokset ovat häiritseviä ja niitä voidaan käyttää haittaohjelmien levittämiseen”, hän sanoo.
Henkilötiedot annetaan itse
Selaintiedot ja IP-osoite (internetin yhteyskäytäntöosoite) näkyvät aina verkossa, mutta muilta osin tallentuvan tiedon määrä riippuu tekniikasta ja yrityksestä. Henkilötietoja voi kerätä vain, jos käyttäjä on ne itse ilmoittanut.
Jokaisella koneella on IP-osoite, joka koostuu neljästä luvusta.
”IP-osoitteet ovat kuitenkin nykyään yhteisiä monen käyttäjän kesken, joten ne eivät välttämättä kerro paljon käyttäjästä. IP-osoitteesta ei voi saada selville sähköpostia eikä sähköpostista IP-osoitetta”, Järvinen sanoo.
Pilvipalveluissa varovaisuus valttia
Pilvipalveluihin ei kannata tallentaa luottamuksellisia tietoja ilman salausta, koska niiden tietoturvasta ei ole varmuutta. Kotimaisuus on valttia. Laajoja ilmaispalveluja tarjoavat kuitenkin vain amerikkalaiset.
”Kukaan ei tiedä lukeeko Dropboxin, Googlen, Microsoftin tai esimerkiksi NSA-tiedusteluorganisaation henkilökunta tiedostoja”, sanoo Järvinen.
Ainakin automaattista valvontaa on ollut jonkin verran. Tämä on tullut ilmi alastonkuvien seurannassa.
Jälkiä kannattaa jättää
Verkosta voi ladata maksutta tietokoneen tai matkapuhelimen selaimen seurantaa torjuvia suojaohjelmia. Tällainen on esimerkiksi Ghostery.
Peruskäyttäjän ei kannata Järvisen mukaan lähteä virittelemään konettaan suojaohjelmilla.
”Ohjelmat ovat teknisiä ja niissä on omat tietoturvariskinsä. Yksinkertaiset suojaustoimet riittävät usein”, hän sanoo.
Kaikkea seurantaa ei kannata estää, koska ilman seurantaa nettipalvelutkin loppuisivat. Niiden toiminta perustuu usein mainontaan ja kohderyhmien myyntiin.
”Netissä olevat julkiset tiedot voivat toimia myös sähköisenä ansioluettelona. Se todistaa, kuka olemme ja mitä osaamme. Näitä jälkiä kannattaa jättää, eikä pyrkiä poistamaan verkkojalanjälkeä täydellisesti.
Verkkosuojauksen työkalupakki
Yksinkertaiset suojatoimet
- Älä käytä epäilyttäviä palveluita
- Älä tallenna luottamuksellisia tietoja ainakaan ilman salausta.
- Käytä selaimen yksityistilaa, jos haluat että selaushistoriasi ei tallennu. Selaimesta riippuen Ctrl+Vaihto+N tai Ctrl+Vaihto+P.
- Poista evästeet, kun selain suljetaan. Ohjeet: kirjoita selaimen ohje-kenttään ”eväste”.
- Kirjaudu ulos etenkin Facebookin ja Googlen palveluista; muuten ne seuraavat surffailuasi kaikilla muilla sivuilla
- Käytä useampia selaimia – esimerkiksi yhtä pankkipalveluihin ja verkkokauppaan, toista hupisurffaukseen sekä kolmatta Facebookin ja Googlen palveluihin
- Perehdy aina yrityksen tietosuojalausekkeeseen: kirjoita yrityksen verkkosivun hakukenttään ”tietosuoja”.
Mainosesto
- Jos mainokset häiritsevät, Adblock Plus on suositeltavin ohjelmisto. Sen voi ladata maksutta verkosta. Ohjelmisto estää myös haittaohjelmien levityksen mainosten välityksellä.
Verkon yksityiskäyttö
- Maksullinen Freedom-ohjelma piilottaa liikenteesi muilta verkon käyttäjiltä. Ohjelma myös poistaa maantieteelliset estot muuttamalla virtuaalista sijaintiasi. Lisätietoa: www.f-secure.com/fi_FI/web/home_fi/freedome
- Tor-selain mahdollistaa verkon yksityiskäytön, mutta hidastaa tuntuvasti liikennettä
Eväste: pieni tiedosto, joka tallentuu tietokoneesi selaimen muistiin vieraillessasi verkkosivustolla. Evästeen avulla sivusto muistaa siellä aiemmin tekemäsi asiat.
Salaaminen: excel-ja word-tiedostot voidaan tallentaa salasanalla suojattuna suoraan ohjelmasta. Valokuvien salamiseen tarvotaan erillinen ohjelma. Lisäksi on tarjolla apuohjelmia, jotka luovat pilvestä kopion ja salaavat kaikki tiedostot automaattisesti (mm. BoxCryptor). Niiden käyttö vaatii teknistä osaamista.
Lähteet: Petteri Järvinen: Yksityisyys – suojaa digitaalinen kotirauhasi (Docendo 2010), VTT seminaari 24.9.2014: Digitalisointi – avain kasvuun, www.youronlinechoices.com/fi
Kaisa Salminen
