Kotitalouksien keskimääräinen sähkölasku pieneni viime vuonna hieman. Uusien sähkösopimustarjousten hinnat laskivat, joten erityisesti sopimuksensa kilpailuttaneet ja edullisempaan sopimukseen vaihtaneet hyötyivät.
Sähköenergian keskihinta vähän kuluttaville (kulutus 5 000 kWh/vuosi) kotitalouksille laski noin 4 prosenttia ja sähkölämmittäjille (kulutus 18 000 kWh/vuosi) 1,6 prosenttia.
Kokonaislasku, joka sisältää energian, sähkön siirron sekä verot, pieneni vähän kuluttaville kotitalouksille noin 2 prosenttia. Sähkölämmittäjien kokonaislaskun pieneneminen jäi 0,4 prosenttiin.
Hintakehitys näkyy Energiaviraston tuoreista viime vuoden tilastoista.
Määräaikaiset sopimukset halpenivat eniten
Sähkön hintojen lasku on hyvä uutinen kotitalouksille, mutta suurta juhlaa ei keskimääräisellä säästöllä kustanneta. Vähän kuluttavilla kotitalouksilla keskimääräinen säästö oli noin 20 euroa ja sähkölämmittäjillä noin 10 euroa vuodessa.
Uudet kahden vuoden määräaikaiset sähkösopimukset halpenivat keskimäärin eniten, jopa 5–7 prosenttia, ja olivat edullisempia kuin toistaiseksi voimassa olevat sopimukset.
Myös pörssisähkösopimuksen tehneet hyötyivät sähkön pörssihintojen laskusta.
Sähkön siirtohinnat ovat nousseet, mutta vähemmän kuin inflaatio eli yleinen hintataso. ”Reaalisesti siirtohinnat ovat vuoden 2020 tasoa alempana”, kertoo ylijohtaja Simo Nurmi Energiavirastosta.
Sähkön kokonaislasku jakautuu pienen kulutuksen kotitalouksilla lähes tasan kolmeen osaan: noin kolmannes sähkölaskusta menee energiaan, kolmannes siirtoon ja kolmannes veroihin.
Sähkölämmittäjällä energian osuus on keskimäärin 41 prosenttia, verojen osuus 35 ja siirron 24 prosenttia kokonaislaskusta.
Tuulivoima heiluttaa hintoja, mutta tukkusähkön keskihinta laski
Sähkön kuluttajahinnat laskivat, koska tukkusähkön keskihinta laski. ”Se oli nyt alempi kuin ennen energiakriisiä ja koronapandemiaa”, Simo Nurmi sanoo.
Tukkumarkkinoilla sähkön pörssihintojen vaihtelu oli voimakasta muun muassa siksi, että säästä riippuvaa tuulivoimaa on Suomessa paljon. Tuulivoimalla tuotetaan jo 27 prosenttia kotimaisesta sähköstä, kun esimerkiksi ydinvoiman osuus on 39 prosenttia.
Hintavaihtelu kuitenkin väheni aiemmista vuosista. ”Pörssisähkön negatiivisten tuntihintojen määrä väheni edellisen vuoden noin 750 tunnista reiluun 400 tuntiin, ja suurin osa negatiivisista hinnoista oli aivan lähellä nollaa. Markkinat ovat sopeutumassa tuotannon ja hinnan vaihteluihin.”
Tammikuun alussa lyötiin ennätyksiä
Sähkön kulutus Suomessa kasvoi kokonaisuudessaan 3,2 prosenttia ja sähkön kotimainen tuotanto 2,2 prosenttia. Nettotuontia oli noin 6 prosenttia sähkönkulutuksesta.
Energiaviraston mukaan Suomi lähestyy sähköomavaraisuutta vuositasolla, mutta tuontia tarvitaan erityisesti kulutushuippujen ja tyynien säiden sekä voimaloiden seisokkien aikaan.
Tammikuun alkupuoliskolla 2026 saavutettiin kaikkien aikojen tuotanto- ja kulutushuiput. Oli hyvin kylmää, joten lämmitykseen kului paljon sähköä. Oli kuitenkin myös tuulista, joten pörssisähkön hinta pysyi kohtuullisena. Siksi sähkön käyttäjät eivät vähentäneet kulutustaan niin paljon kuin olisi ollut mahdollista.
Ulla Simola
