Suurimmalla osalla suomalaisista on kotivarassaan riittävästi ruokaa häiriötilanteita varten. Sen sijaan vain noin puolet pärjäisi ilman vettä tai sähköä omatoimisesti kolme vuorokautta.
Puolet suomalaisista arvioi varautumisensa vastaavan viranomaisten ja järjestöjen antamaa kansallista 72 tunnin suositusta. Edellisissä Suomen pelastusalan keskusjärjestön (SPEK) kyselytutkimuksessa hyvin varautuneita oli 41 prosenttia vuonna 2021 ja 35 prosenttia 2023.
Puhdas juomavesi ja erityisesti kerrostaloissa kaukolämmityksen tarvitsema sähkö ovat perustarpeita, joita ilman monen on hyvin hankala tulla toimeen. Pullovettä kolmeksi päiväksi oli vastaajista 35 prosentilla.
”Varautumisessa ehkä tärkeintä on, että jokaisessa kodissa olisi vähintään viisi litraa pullovettä asukasta kohti. Etukäteen tulisi myös opetella varautumistaitoja, kuten lämpimänä pysymistä kylmenevässä asunnossa”, SPEKin varautumispäällikkö Markus Latva-aho sanoo tiedotteessa.
Jopa 82 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että yksilön omatoimisella varautumisella on merkittävä rooli yhteiskunnan häiriötilanteissa.
Parhaiten varautuneita ovat yli 65-vuotiaat, joista yli kaksi kolmannesta toimii suosituksen mukaisesti. Hyvään varautumiseen motivoi ajatus siitä, että varautuminen kuuluu jokaisen omalle vastuulle. Vajaa kolmannes kokee taloudellisen tilanteen vaikuttavan varautumismahdollisuuksiin.
Varautumisen koettiin kuuluvan omaan elämäntapaan asuinpaikasta riippumatta.
Keskimäärin muita huonommin varautuneita ovat nuoret, pienituloiset ja kaupunkilaiset.
Yleisimmät syyt puutteelliselle varautumiselle ovat välinpitämättömyys, luottamus siihen, että kaikki ympärillä toimii sekä taloudelliset haasteet. Vajaa kolmannes (28 %) suomalaisista kokee varautumisen liian kalliiksi.
Minna Petäinen
SPEK toteutti yhdeksännen kyselytutkimuksen kotitalouksien omaehtoisesta varautumisesta keväällä 2025. Tuhannelta 18–79-vuotiaalta asukkaalta Suomessa kysyttiin internetpaneelissa heidän arvioitaan varautumisesta, resursseista, häiriötilanteissa pärjäämisestä, kansalaistaidoista ja omasta roolistaan häiriötilanteen sattuessa. Huoltovarmuuskeskus rahoitti tutkimuksen.
