Kesäasunnolle ajellaan usein yksityistietä pitkin. Saako tielle rakentaa oman liittymän ilman lupaa? Voiko oman nimen salata muilta tiekunnan osakkailta? Lue vastaukset mökkiläisiä askarruttaviin kysymyksiin.
Sydänsuvena mökkiteillä kuhisee. Kesäasunnolle mennään lähes aina yksityistietä pitkin, tarkemmin sanottuna sopimus- tai toimitustietä ajellen.
Näiden väylien hoidosta ja ylläpidosta vastaa yleensä maanomistajien ja muiden tieosakkaiden muodostama tiekunta. Tieriidat johtuvat yleensä siitä, että asioissa sooloillaan ja tehdään kuten hyvältä tuntuu. Tällaisen menettelyn takana on yleensä jokin klikki.
”Yleisohje riitojen välttämiselle on avoin toiminta. Kuunnellaan osakkaita ja annetaan tietoa tieasioista”, sanoo yksityistieasiantuntija Teuvo Taura Suomen Tieyhdistyksestä.
Vaikka yksityistielaki ei esimerkiksi velvoita asettamaan tilinpäätöstietoja osakkaiden nähtäville, toisin menetellen säästyvät osapuolten hermot.
”Nykyään on helppo perustaa omat kotisivut tiekunnalle. Sinne voi vaivattomasti julkaista nähtäville valmistuneet ja tulevat asiat. Niitä ovat esimerkiksi tilinpäätös, maksuunpanoluettelo ja talousarvio.”
Tauran mukaan sopu tienhoidossa ja tiekunnassa säilyy, kun osakkaat huomaavat tiedon ja varojen käytön olevan avointa ja läpinäkyvää.
Tienpidon kuopat
Yksityistien käyttäjiä ja ylläpitäjiä useimmin askarruttavia kysymyksiä. Lähde: Tieyhdistys.
Tarvitaanko uuden liittymän tekoon lupa?
Moni kina syntyy uuden liittymän teosta. Laissa ei suoraan asiasta säädetä, mutta yleisen tulkinnan mukaan kiinteistön käyttämiseen ja tieoikeuteen kuuluu liittymän rakentaminen ilman kummempaa byrokratiaa. Silti uuden liittymän rakentamisesta on hyvä sopia ennakkoon tiekunnan kanssa.
Liittymiä voi olla kaksi, jopa useampikin. Pulmia saattaa koitua leveän tai kovin monen liittymän puutteellisesta kuivattamisesta: liittymässä tulee olla rumpu, mikä liittyjältä toisinaan unohtuu.
Onko kirjeposti ensisijainen tiedotustapa?
Jotkut tiekunnat perivät lisämaksua kirjeitse tapahtuvasta kokouskutsusta tai yksikkölaskusta.
Yksityistielain 61 pykälän mukaan postitse tiedottaminen on kuitenkin ensisijainen vaihtoehto ja vain tieosakkaan suostumuksella voi kutsun tai laskun lähettää myös sähköpostitse.
Saako nimensä salata muilta osakkailta?
Muuan tieosakas vaati taannoin GDPR:ään (Euroopan Unionin yleinen tietosuoja-asetus) vedoten, että hänen nimensä ei saa olla nähtävillä tiekunnan muille osakkaille jaettavissa asiakirjoissa. Tieosakkaalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta salata nimeään muilta tieosakkailta. Sen sijaan osoite- ja muut yhteystiedot eivät ole julkisia, eikä niitä tule jakaa muille tieosakkaille.
Tiekunnan alueella asuvan tieosakkaan kotiosoite on toki muiden tieosakkaiden tiedossa, mutta usein iso osa tieosakkaista asuu muualla. Kaikkiaan kiinteistöjen omistajatiedot ovat kuitenkin julkisia, ja niitä voi kuka tahansa tarvittaessa tiedustella Maanmittauslaitoksen asiakaspalvelusta.
Kuinka usein tiekunnalla pitää olla kokous?
Vuosikokousten pitämisen tahti on toisinaan väittelyn aihe. Vuosikokous on pidettävä vuosittain, jos tiekunnan kokouksessa tai säännöissä ei muuta sanota. Vuosikokousta vastaava kokous on joka tapauksessa pidettävä vähintään joka neljäs vuosi.
Jos tiekunta hakee avustuksia kunnalta, kannattaa tarkistaa kunnan avustusehdot ennen vuosikokousajankohdasta päättämistä. Yleensä kunnat edellyttävät vuosikokouksen pöytäkirjaa tilinpäätöksineen avustushakemuksen liitteenä.
Kenen pitää päivittää tiedot osakasmuutoksista?
Tieosakkaiden vaihtuminen kiinteistökaupoin jää toisinaan ilmoittamatta tiekunnalle. Yksityistielain mukaan tieosakas on velvollinen pitämään yhteystietonsa ajan tasalla sekä ilmoittamaan tapahtuneista omistajamuutoksista tiekunnalle. Yhtä lailla osakas on velvollinen ilmoittamaan tienkäytössään tapahtuneista muutoksista.
Kuinka selvitän tieolot, kun olen ostanut mökin?
Loma-asunnon ostajan kannattaa viimeistään heti mökkikaupan jälkeen selvittää paikkakunnan tien hoitoperiaatteet.
Jos tieasiat eivät muuten selviä, tiedot saa soittamalla Maanmittauslaitoksen asiakaspalveluun. Tällöin tulee tietää kiinteistötunnus yhdestä kiinteistöstä, jonka maalla tie sijaitsee.
Voiko tiekunta asettaa nopeusrajoitusmerkin tielle?
Liikennemerkeistä syntyy välillä pulinaa. Tiekunta voi asettaa tien alkuun nopeusrajoitusmerkin, kunhan se tekee asiasta virallisen päätöksen ja pyytää sekä saa kunnalta suostumuksen.
Sama koskee muita pysyväisluontoisia liikenteenohjauslaitteita. Pysyvät liikennemerkit pitää lisäksi ilmoittaa Digiroadiin, joka on Väyläviraston kansallinen avoimen datan tietojärjestelmä.
Tilapäiset liikennemerkit, kuten kelirikko-, painorajoitus- ja tietyömerkit eivät vaadi ulkoisia lupia.
Hoitokunta hiipuu – keneltä voisi ostaa apua hallintoon?
Tiekokouksissa eteen saattaa tulla tien hallinnon uudelleenjärjestely, koska talkoopohjalta toimivaan tiehoitokuntaan ei saada enää väkeä.
Tällöin kysymykseen tulee TIKO-tieisännöitsijän palveluiden käyttöönotto. Tämä ilmiö kasvaa nopeasti. Tieisännöitsijä on pää- tai sivutoiminen ammatinharjoittaja.
Tieisännöitsijöiden koulutukset järjestää Suomen Tieyhdistys ja koulutusten päärahoittaja on Traficom.
Mitä tehdään, jos tieosakas ei maksa tiemaksuaan?
Tiemaksut ovat suoraan ulosottokelpoisia. Mikäli maksut perustuvat tiekunnan kokouksessa vahvistettuun maksuunpanoluetteloon, lupaa ulosottoon ei tarvitse hakea erikseen tuomioistuimesta.
Tiemaksun lisäksi voidaan lain mukaan periä kuuden prosentin viivästyskorkoa sekä enintään 51 euron verran perintäkuluja.
Kauko Ollila
