Lahjojen anto ja kiinteistökauppojen teko helpottuvat, kun laki edunvalvontavaltuutuksesta uudistuu.
Edunvalvontavaltuutuksella jokainen meistä voi määrätä, kuka hoitaa asioitamme, kun emme siihen itse pysty. Esimerkiksi puoliso tai oma lapsi ei voi hoitaa moniakaan asioita ilman virallista valtuutusta. Valtuutuksestakin unohtuu usein monta tärkeää kohtaa.
Edunvalvontavaltuutus annetaan sisällöltään pitkälti vapaamuotoisella valtakirjalla ja vahvistetaan Digi- ja väestötietovirastossa (DVV), kun sille on tarvetta. Tämän jälkeen valtuutettu voi alkaa hoitaa niitä asioita, joita edunvalvontavaltuutuksessa on määritelty.
Usein valtuutus koskee pankki- ja muita raha-asioita ja valtuuttajan asumiseen liittyviä asioita. Lisäksi sillä voi määrätä mm. terveyteen ja elämänlaatuun liittyvistä seikoista.
Keskeistä on, että valtuutus asian hoitamiseen on mainittu. Jos valtuutuksessa ei ole erikseen mainittu esimerkiksi kiinteistön myyntiä tai valtuuttajan terveydentilaa koskevia asioita, näitä asioita ei voi valtuuttajan puolesta hoitaa.
Terveyteen liittyvien asioiden hoitaminen toisen puolesta on tullut joustavammaksi Suomi.fi-palvelun kautta annettavan valtuutuksen ansiosta. Sen sijaan maaomaisuuden, vaikkapa vanhuksen kesämökin, myyminen on tähän asti ollut yksiselitteisesti mahdotonta, mikäli myyntiä ei ole edunvalvontavaltuutuksessa erikseen yksilöity.
Kiinteistöjen myyntiä ja muitakin ongelmalliseksi koettuja kohtia ollaan nyt sujuvoittamassa lakiuudistuksella. Keskeisimmät kohdat koskevat lahjojen antamista, kiinteistön myyntiä, esteellisyyden aiheuttavan sukulaisuussuhteen määritelmää ja väliaikaisen edunvalvojan oikeuksia.
Uudistettu laki edunvalvontavaltuutuksesta oli tarkoitus saada voimaan vielä vuoden 2025 aikana, mutta tätä juttua kirjoitettaessa voimaantulo näytti venyvän seuraavan vuoden puolelle.
Lahjojen antaminen lailliseksi
Nykyinen laki kieltää esteelliseltä valtuutetulta kaikenlaisten lahjojen antamisen. Uuden lain mukaan valtuutettu voisi antaa edunvalvontavaltakirjassa mainitun tavanomaisen lahjan muille paitsi itselleen.
Tähänkin asti edunvalvontavaltakirjoissa on usein mainittu, että valtuutetulla on oikeus antaa esimerkiksi syntymäpäivälahjoja valtuuttajan tai valtuutetun lapsille tai muille läheisille. Ongelmallista kuitenkin on, että useimmiten valtuutettu on valtuuttajan lapsi ja lahja-asioissa esteellinen.
Lain perusteluissa myönnetäänkin, että lahjoituksia tehdään esteellisyyssääntelystä huolimatta. Nyt se on siis laillista, kunhan lahja ei ole taloudelliselta arvoltaan suuri. Suuruus onkin sitten perhekohtaista.
Kiinteistön myynti helpottuu
Kiinteistöomaisuuden myymistä helpotetaan kahta reittiä.
Ensinnäkin siitä ei tarvitse olla nimenomaista mainintaa edunvalvontavaltuutuksessa. On nimittäin havaittu, että se puuttuu edunvalvontavaltuutuksesta usein. Syynä lienee tietämättömyys tai se, ettei kiinteistöomistusta ehkä ollut, kun valtuutus tehtiin, mutta myöhemmin valtuuttaja onkin perinyt kesämökin tai on osakkaana kiinteistön omistavassa kuolinpesässä.
Jatkossa valtuutettu eli vaikkapa tytär voi siis pelkän edunvalvontavaltuutuksen nojalla myydä isänsä omakotitalon, jos se on tarpeellista esimerkiksi isän siirryttyä hoitokotiin.
Jos isä on edunvalvontavaltuutuksessa erikseen kieltänyt omakotitalon myynnin esimerkiksi tekemänsä testamentin vuoksi, kiinteistöä ei luonnollisestikaan voi myydä.
Esteellisyyssäännöksiä kevennetään
Kiinteistöihin ja perinnönjakoon liittyviä toimia helpottaa myös esteellisyyssäännösten keveneminen. Esimerkiksi valtuutetun vanhemman sisarus vastapuolena ei ole jatkossa esteellisyysperuste. Tällä halutaan välttää tilanteita, joissa ei olisi esteetöntä valtuutettua toteuttamaan valtuuttajan tahtoa.
Esteettömän valtuutetun puuttuminen tarkoittaa, että tehtävään on määrättävä tilapäinen edunvalvoja, joka on siis eri asia kuin edunvalvontavaltuutettu. DVV voi määrä tehtävään joko julkisen edunvalvojan tai yksityisen juristin tai edunvalvojaa hakevan ehdottaman henkilön. Kuvio syö sekä yhteiskunnan että yksilön rahaa ja ennen kaikkea aikaa.
Myös tilapäisen edunvalvojan toimintaa sujuvoitetaan. Tähän asti edunvalvojalla ei ole ollut oikeuksia toimia edunvalvontavaltakirjan mukaan, vaan hänen toimintaansa on säädellyt huomattavasti kireämpi ja yksityiskohtaisempi holhouslaki. Jatkossa tilapäinen edunvalvoja voi hoitaa hänelle määrätyn tehtävän edunvalvontavaltakirjan mukaisesti eli hoitaa esimerkiksi asunnon myynnin tai syntymäpäivälahjan lähisukulaiselle.
Suomen Asianajajien perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmän jäsen Hilkka Salmenkylä pitää uudistuksia hyvinä ja tarpeellisina.
Lakiuudistuksesta huolimatta Salmenkylä toivoo kaikkien löytävän yhdeksi edunvalvontavaltuutetukseen myös esteettömän henkilön.
Hän antaa esimerkin: ”Leskeksi jäänyt äiti on muuttanut palvelutaloon ja hänen lapsensa Janne ja Jaana haluavat myydä äidin asunnon Jannelle, koska äidin hoitoon tarvitaan rahaa. Jos toinen lapsista on edunvalvontavaltuutettu eikä äiti ole nimennyt esteetöntä valtuutettua, asunnon myyntiin tarvitaan tilapäinen edunvalvoja. Näin myös siinä tapauksessa, ettei sisaruksilla ole asunnon myyntiin liittyviä erimielisyyksiä.”
Valtuuttajan on hyvä ennakoida
Kiinteistökaupan helpottaminen voi kuitenkin tarkoittaa ikuista välien rikkoontumista tilanteessa, jossa edunvalvontavaltuutettuna toimiva lapsi myy kesämökin tai kotitalon ulkopuoliselle ostajalle kertomatta siitä etukäteen sisaruksilleen. Edellisessä esimerkissä Jaana voisi siis myydä äidin asunnon ulkopuoliselle kertomatta siitä etukäteen Jannelle.
Viisas valtuuttaja ennakoi tilanteen ja kirjoittaa valtuutukseen, että kesämökin, asunto-osakkeiden tai suvun perintötaulujen myyntiaikeista on vähintäänkin keskusteltava muiden perillisten kanssa.
Lakiuudistus ei tule voimaan takautuvasti, joten olemassa oleva edunvalvontavaltuutus kannattaa päivittää, jos vaikkapa kiinteistökaupoista ei ole erillistä mainintaa.
Ihmisillä on hyvin erilaisia tilanteita perillisten, lähisukulaisten ja omaisuuden suhteen, ja tilanteet yleensä vuosien varrella muuttuvat. Siksi Salmenkylä suosittelee edunvalvontavaltuutuksen laatimista asiantuntijan kanssa. Asiantuntija osaa ottaa huomioon muuttuvat olosuhteet ja nostaa esiin mahdollisia tilanteita, joita valtuuttaja ei itse tule ajatelleeksi.
Katri Isotalo
