veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Vanhuksen asiat hoitoon valtuutuksilla – miten valtakirja kannattaa laatia?

Vanhuksen asiat hoitoon valtuutuksilla – miten valtakirja kannattaa laatia?
5.2.2024

Moni vanhus kaipaa tukea asioidensa hoitamiseen, mutta edes omat lapset eivät voi auttaa ilman oikeanlaisia valtuutuksia.

Suomessa elää vaikka kuinka paljon vanhoja ihmisiä, joiden aikuiset lapset asuvat satojen kilometrien päässä. Vanha hoitaa asiansa itse, kunnes ei jaksa tai osaa kaikkea. Hän on yhä oikeustoimikelpoinen eli pystyy esimerkiksi tekemään itseään koskevat päätökset, mutta nykymaailma sähköisine palveluineen tuntuu liian monimutkaiselta.

Vanhus tarvitsee luottoihmisen apua, ja moni kääntyy mieluiten oman poikansa tai tyttärensä puoleen. Asioiden hoitaminen toisen puolesta voi kuitenkin käydä mahdottomaksi, elleivät asianmukaiset valtuudet ole kunnossa. Valtuuttaminen taas on vaikeaa, jos asialla on kiire, lapsi asuu toisella puolella Suomea eikä vanhus käytä digipalveluja.

Oululaisella 93-vuotiaalla Aililla (esimerkin nimet muutettu) oli käytössään sekä kiinteä puhelinliittymä että matkapuhelinliittymä, joita operoivat eri yhtiöt. Sitten kiinteä linja lakkasi toimimasta ja piti selvittää, miksi.

Aili itse koki tehtävän vaivalloiseksi. Laskut olivat vuosikausia hoituneet suoramaksuna eikä hän yhtäkkiä muistanut, kummasta yhtiöstä kiinteä linja oli. Sovittiin, että Helsingissä asuva Liisa-tytär auttaisi.

Liisa hoiti jo osan äidin pankkiasioista. Hän näki tiliotteesta yhtiöt, joiden kanssa sopimukset oli tehty. Valtuutusta tyttärellä ei puhelinyhtiöihin ollut.

Ensimmäinen yhtiö ei suostunut kertomaan Liisalle edes sitä, tarjosiko se Ailille kiinteän vai matkapuhelinliittymän.

Palvelu oli kuitenkin kohteliasta ja Liisa ymmärsi hyvin, että yhtiö ei voinut tietoturvasyistä avata asioita sen enempää. Tilanne huolestutti, sillä kaksi eri puhelinliittymää oli tarjonnut turvaa: jos kännykän kanssa olisi tullut ongelmia, äiti olisi pystynyt käyttämään kiinteää yhteyttä.

Koska Aili oli siihen saakka ollut hyvin omatoiminen, kummallakaan ei ollut käynyt edes mielessä, että hänen pitäisi valtuuttaa Liisa toimimaan puhelinyhtiöiden kanssa. Pankkiin valtuutus oli tehty paria vuotta aiemmin, kun Aili oli joutunut sairaalaan ja jonkun piti kuitata laskut maksupalveluun.

Pelkkä korkea ikä ei kuitenkaan ole peruste sille, että joku toinen voisi hoitaa ihmisen asioita. Edes perheenjäsen ei pysty tekemään sitä, ellei hän kykene osoittamaan, että hänellä on oikeus toimia toisen puolesta.

”Ei ole olemassa ikärajaa, jonka jälkeen aikuiset lapset saisivat soitella ympäri kyliä ja sanoa vaikkapa puhelinliittymän irti”, tähdentää Vanhustyön keskusliiton (VTKL) juristi Sari Elomaa.

Lähtökohta on, että jokainen määrää itse omista asioistaan. Jos haluaa toisen toimivan puolestaan, tarvitaan valtakirjalla annettava valtuutus. Sen voi antaa henkilö, joka on vielä riittävän terve ja riittävän oikeustoimikelpoinen: hänen on ymmärrettävä, mistä valtuuttamisessa on kyse.

Lisäksi hänen on kyettävä valvomaan, että valtuutusta käytetään hänen haluamallaan tavalla.

”Tarkoitus ei ole tahallaan tehdä asioita hankaliksi, vaan kunnioittaa valtuuttajan itsemääräämisoikeutta ja suojata häntä taloudelliselta hyväksikäytöltä”, Sari Elomaa toteaa.

Perinteinen valtakirja auttaa digitaidotonta

Valtuuttaminen on vaivatonta, jos ikäihminen käyttää sujuvasti internetiä. Digi- ja väestötietoviraston hallinnoimassa Suomi.fi-palvelussa voi sähköisesti valtuuttaa toisen hoitamaan asioitaan monessa yhteisössä ja yrityksessä. Siellä voi myös pyytää valtuutusta.

Ailia ja Liisaa Suomi.fi ei olisi auttanut, sillä läheskään kaikki toimijat eivät ole mukana järjestelmässä. Sitä paitsi Aili ei käytä internetiä eikä hänellä ole edes pankkitunnuksia.

Onneksi valtakirjan voi myös laatia perinteisesti paperille, jokaiselle asialle erikseen. Otsikoksi riittää ”Valtakirja”.

Muotovaatimuksia ei ole, mutta on tärkeää yksilöidä asiat, joita valtakirja koskee: Valtuutan henkilön X irtisanomaan puhelinliittymäni. Tai valtuutan hänet hoitamaan kesämökkini sähkösopimukseen liittyvät asiat. Valtuuttajan ja valtuutetun nimien lisäksi tekstiin on hyvä kirjata kummankin henkilötunnus.

Iän myötä riski sairastua esimerkiksi muistisairauteen kasvaa, jolloin vanhuksen on vaikea valvoa valtuutuksen käyttöä. Siksi mukaan kannattaa laittaa määräaika.

”Sen umpeuduttua valtakirjan voi tarvittaessa päivittää tai uudistaa”, sanoo vanhuusoikeuden tutkija Henna Nikumaa Itä-Suomen yliopistosta.

Valtakirja on valmis, kun siihen lisätään vielä päiväys ja allekirjoitus.

Lääkärintodistus voi olla tarpeen

Tavallinen valtakirjavaltuutus ei vaadi todistajia. Nikumaa kuitenkin kehottaa liittämään mukaan lääkärintodistuksen, jos valtuuttajan terveydentilassa on jotakin, mikä vaikuttaa hänen kognitiivisiin kykyihinsä tai jos hän on erittäin iäkäs. Lääkärintodistuksesta pitää selvitä, että valtuuttaja ymmärtää valtakirjan merkityksen.

”Näin kukaan ei pääse kyseenalaistamaan valtuutusta. Jos on vaikka riitaisa suku ja kaikki toistensa tukassa kiinni, kun ollaan eri mieltä muistisairaan äidin kyvyistä ja siitä, kenet hänen pitäisi tai ei pitäisi valtuuttaa”, Nikumaa konkretisoi.

Jotkut toimijat, kuten Verohallinto, Kela ja monet pankit, tarjoavat nettisivuillaan oman valtakirjapohjan, jonka voi tulostaa, täyttää ja lähettää postissa.

Nikumaa ei suosittele avointa, toistaiseksi voimassa olevaa valtakirjaa, jolla valtuuttaisi toisen hoitamaan kaikkia asioitaan jatkuvasti. Sellainen on turvaton ja mahdollistaa väärinkäytökset.

Joskus valtuutus voi olla myös suullinen. Henna Nikumaan sukulainen kävi itse puhelinyhtiön toimipisteessä ja pyysi kirjaamaan tietoihinsa, että aikuisella tyttärellä on valtuudet hoitaa hänen liittymäasiansa. Valtuuttaminen onnistui, koska sukulainen pystyi todistamaan oman henkilöllisyytensä.

Myös digitaidoton voi hyödyntää Suomi.fi:tä

Digitaitoiset ikäihmiset pystyvät hyödyntämään Suomi.fi:tä. Käytännössä siellä annettu valtuutus on sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin. Kun vaikkapa tytär menee asioimaan äitinsä puolesta, valtuudet tarkistetaan rekisteristä. 

Valtuuden antaja tunnistautuu ensin Suomi.fi-palveluun pankkitunnuksillaan ja valitsee toimijan, esimerkiksi apteekin, jossa toinen saa asioida hänen puolestaan. Sen jälkeen hän määrittelee valtuutetun, tarvittaessa useamman, sekä asiat, joita he voivat hoitaa.

Valtuutus on voimassa niin pitkään kuin valtuuttaja haluaa. Jos pyytää valtuutta, se tulee voimaan vasta, kun valtuuttaja käy hyväksymässä sen. Valtuuttaja myös näkee palvelusta, koska valtuutettu on asioinut hänen puolestaan.

Suomi.fi:ssä ovat mukana ainakin useat kunnat, hyvinvointialueet, apteekit, Kela, verottaja ja jotkin pankkipalvelut. Toimijat löytyvät aakkosjärjestyksessä palvelun nettisivuilta.

Liisakin voisi tehdä Suomi.fi-palveluun valtuutuspyynnön, jonka Aili kävisi hyväksymässä Digi- ja väestötietoviraston palvelupaikassa. Aili voi myös kirjoittaa listan palveluista, joihin haluaa asiointiapua, ja virkailija auttaa valtuushakemuksen tekemisessä.

Virastossa täytyy aina olla passi tai henkilökortti mukana. Myös valtuutettavan virallinen nimi ja henkilötunnus pitää tietää. Valtuutettavia voi olla useitakin.

Jos vanhus ei pääse itse palvelupaikkaan, hän voi tehdä valtuushakemuksen vaikka avustajan kanssa. Eri vaihtoehdot ohjeineen löytyvät Suomi.fi:n nettisivuilta.

Pankkitunnukset ovat aina henkilökohtaiset

Sellaista valtuutusta ei olekaan, jolla saisi käyttää toisen pankkitunnuksia. Ne ovat aina henkilökohtaiset. Jos haluaa, että joku toinen hoitaa laskut, hänelle voi toki antaa valtuudet. Sen jälkeen pankki luovuttaa hänelle omat tunnukset, joilla toisen tiliä voi käyttää.

”Ne rajoittuvat siihen tiliin, josta on kyse. Niillä ei pääse muualle. Ei esimerkiksi Omakantaan, ei Omaveroon”, Henna Nikumaa sanoo.

Tiukka linja perustuu siihen, että digitaalinen tunnistautuminen toimii pankkitunnusten varassa. Niillä osoitetaan, että sinä olet juuri sinä.

Nikumaa tietää useita tapauksia, joissa iäkäs isä on sanonut pojalle, että ota sinä nuo tunnukset ja hoida verot ja muut. Poika on kiltisti hoitanut, mutta kun asia on tullut ilmi, tilit on suljettu.

”On pankin sopimusehtojen vastaista käyttää toisen tiliä tämän tunnuksilla. Mieti itse, mitä tapahtuisi, jos joku saisi sinun pankkitunnuksesi!”

Edunvalvontavaltuutus kannattaa laatia varalle

Pankkeja koskeva lainsäädäntö on tiukka. Joskus käy niin, että luottohenkilö on hoitanut vanhuksen raha-asioita valtakirjalla mutta pankki saa tiedon, että vanhuksen toimintakyky on heikentynyt. Tavallinen valtakirja ei välttämättä enää riitä.

Silloin tarvitaan edunvalvontavaltuutusta. Nikumaa neuvoo kaikkia täysi-ikäisiä – ei vain vanhoja – tekemään sen. Valtuutus kannattaa laatia viimeistään siinä vaiheessa, kun huomaa kykyjensä heikkenevän, mutta ymmärtää vielä valtuuttamisen merkityksen.

Henna Nikumaa törmääkin usein vääriin käsityksiin valtuuksista. Kuvitellaan esimerkiksi, että muistisairaan lapset voivat automaattisesti päättää tämän asioista.

”Ei se niin mene. Kaikissa tilanteissa tarvitaan asianmukaiset valtuutukset.” Edunvalvontavaltuutuksella voi itse valita sekä henkilön että asiat, joita hän hoitaa. Valtuutus tulee voimaan vasta, jos valtuuttaja ei enää itse kykene toimimaan.

Valtakirjavaltuutuksen myöntäminen toiselle ei poista valtuuttajan omia oikeuksia. Ne säilyvät ennallaan, vaikka joku toinenkin hoitaisi asioita. Valtuutuksia voi myös uusia, korjata ja tarkentaa. ”Niin kauan kuin itse ymmärtää, mistä on kyse”, Nikumaa painottaa.

Aili ja Liisa laativat tarvittavat valtakirjat

Kuinka kävi ilman valtakirjaa toimineelle Liisa-tyttärelle puhelinyhtiöiden kanssa?

Liisa soitti puhelinyhtiöistä toiseen, joka oli ensimmäistä joustavampi. Selvisi, että juuri se operoi kiinteää linjaa. Yhtiö lähetti asentajan Ailin luo selvittämään, löytyisikö vika rakennuksen sisältä vai ulkoa.

Vika löytyi sisältä, mutta korjaus olisi maksanut Ailille satoja euroja. Koska yhtiö oli myöhemmin luopumassa koko kiinteästä verkosta, Aili halusi, että sopimus sanotaan irti. Liisa ei kuitenkaan voinut tehdä sitä ilman valtuutta.

Lopulta asia järjestyi niin, että yhtiön asiakaspalvelija soitti Ailille tämän matkapuhelinliittymään, ja Aili päätti sopimuksen itse.  

Kun Liisa matkustaa seuraavan kerran äitinsä luo, hän käy läpi kaikki äidin palveluntarjoajat. Sitten äiti ja tytär istahtavat keittiönpöydän ääreen laatimaan tarvittavat valtakirjat – vanhanaikaisesti paperille. Edunvalvontavaltuutus on varalta valmiina kodin kansiossa, mutta vielä ei ole sen aika.

Jutussa on käytetty lähteenä myös Henna Nikumaan ja Elina Koposen toimittamaa Suomen muistiasiantuntijat ry:n julkaisua Opas oikeudelliseen ennakointiin, www.sumut.fi. 

Ohjeita ja lisätietoja:

MITÄ TIETOJA VALTAKIRJAAN?

  • Yksilöidysti asiat, joiden hoitamista valtakirja koskee.
  • Valtuuttajan nimi ja henkilötunnus.
  • Valtuutetun nimi ja henkilötunnus.
  • Ajankohta, johon asti valtakirja on voimassa. Määräajan umpeuduttua voimassaoloa voi jatkaa ja valtakirjan tarpeen mukaan päivittää.
  • Valtuutettuja voi olla useita.
  • Todistajia ei tarvita.
  • Lääkärintodistus valtuuttajan terveydentilasta voi olla hyvä liittää valtakirjaan.
  • Muista päiväys ja valtuuttajan allekirjoitus! 

Valtakirja voi olla vapaamuotoinen. Sen voi tehdä paperille tai digitaalisesti.

Monilla viranomaisilla ja pankeilla on omia valtakirjapohjiaan, joita voi tulostaa. Suomi.fi-palvelussa voi sähköisesti valtuuttaa toisen hoitamaan asioitaan sellaisessa yrityksessä tai yhteisössä, joka on mukana palvelussa.

Hanna Lehto-Isokoski

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti