Jos suunnittelet viettäväsi eläkepäivät loma-asunnollasi, selvitä hyvissä ajoin miten mökkikuntasi suhtautuu asiaan. Mökin muuttaminen vakinaiseksi asunnoksi vaatii paperisotaa ja suotuisan sijaintikunnan.
Loma-asunnossa voi asua ympäri vuoden, jos vakituinen osoite on jossakin muualla. Mökkikuntaan muuttaminen sujuu myös mutkitta, mikäli rakennus sijaitsee kaava-alueella ja se on jo rakennusluvassa rekisteröity vakituiseksi asunnoksi. Ongelmia voi syntyä silloin, jos mökki on rakennettu loma-asutusalueelle ja rekisteröity vapaa-ajan asunnoksi.
”Mahdollisuudet muuttoon vaihtelevat kunnittain. Muuttotappiolliset kunnat haluavat yleensä hyväksyä mökkiläiset vakinaisiksi asukkaiksi. Suurten taajamien tuntumassa olevat kunnat eivät aina halua”, sanoo metsäntutkimuslaitos Metlan tutkija Seija Tuulentie.
Osa kunnista hyväksyy vakituisen asumisen vapaa-ajan asunnolla. Osa taas vaatii, että rakennuksen käyttötarkoitus muutetaan vakinaiseksi asunnoksi. Käyttötarkoituksen muuttamisesta tehdään anomus kunnan tekniseen lautakuntaan. Alueellisella elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella (ELY) on myös sanansa sanottavana: se voi valittaa kunnan tekemästä päätöksestä.
Veroeuroja vai kuluja kuntaan?
Kieltävään päätökseen voivat johtaa monet syyt.
”Perusteena voi olla esimerkiksi se, että yhdyskuntarakenne halutaan pitää tiiviinä. On kallista tuottaa palveluja haja-asutusalueille. Esimerkiksi jäte- ja vesihuoltoa tai koulukyytejä ei lähdetä mielellään tarjoamaan, sanoo Tuulentie.
Sekään ei auta, että asukas tarjoutuisi luopumaan vapaaehtoisesti kunnan palveluista.
” Kiinteistön saattaa ostaa tai periä joku muu, joka tarvitsee palveluja,” sanoo Tuulentie.
Menetettävät kunnallisverotkaan eivät aina sureta kuntia.
”Kirjoille muutto toiseen kuntaan voi olla joskus kunnalle edullisempaakin. Niin on sellaisessa tapauksessa, jossa asukkailla ei ole verotuloja, mutta he tarvitsevat runsaasti sairaanhoito- ja sosiaalipalveluita,” kirjoittaa Kangasalan kunnan rakennustarkastaja Sirkku Malviala Rakennettu ympäristö-lehdessä 2/2011.
Poikkeuksia eniten Uudellamaalla ja Lapissa
Kaikki kunnat eivät vaadi mökille muuttajilta asunnon käyttötarkoituksen muutosta rakennuslupaan.
"Tässä siis ei vain noudateta maankäyttö- ja rakennuslain vaatimusta", sanoo Tuulentie.
Vuonna 2011 Suomessa oli 13 500 vapaa-ajan-asuntoa, joiden asukkaat olivat päässeet kuntalaisiksi tekemällä vain muuttoilmoituksen. Asunnoista oli 1 600 oli Uudellamaalla ja 1 300 Lapissa.
”Noin 24 400 suomalaista asui vuonna 2011 vakituisesti mökeissä, joiden käyttötarkoitusta ei oltu muutettu ympärivuotiseen. Paljon suurempi joukko haluaisi muuttaa, mutta riitaiset ennakkotapaukset pelottavat,” sanoo Tuulentie.
Suurten kaupunkien ympärillä paineita
Jos kunta kieltää vakituisen asumisen loma-asunnossa, päätöksestä voi valittaa oikeusteitse.
"Korkein hallinto-oikeus on käsitellyt käyttötarkoituksen muutosta viisi kertaa ja kaikissa tapauksissa sen kanta on ollut kielteinen",sanoo Tuulentie.
Tutkijan mukaan kauniiden järvien ympäröimien, suurten kaupunkien ympärillä on paineita.
”Vesistöjen rannoilla on paljon mökkejä ja kaupungin palvelut ovat helposti saavutettavissa. Loma-asunnot ovat edullisempia ja miellyttävämmässä ympäristössä. Jos vakituinen asuminen loma-asutusalueella onnistuisi helposti, moni asunnonostaja hankkisi mieluummin vapaa-ajanasunnon,” sanoo Tuulentie.
Mahdollisuuksia mökille muuttoon tutkittiin Suomen Akatemian Asumisen tulevaisuus –ohjelmassa. Tutkimuskohteena oli kuntien päätöksiä vuosilta 2007–2013, korkeimman hallinto-oikeuden päätöksiä vuosilta 2004–2013, lehtiartikkeleita sekä satoja kommentteja internetin keskustelupalstoilta.
Satu Alavalkama