veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Voihan piip! Koululaisten fyysinen kunto ei ennusta hyvää

Kati Nyman

Terveen paperit

Kati Nyman on Bayer Nordicin viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, jonka vapaa-aikaa hallitsevat kestävyysjuoksu ja mäyräkoira. Seuraa Twitterissä @kati_nyman

Tällä viikolla julkaistut viimeisimmät tulokset suomalaisten koululaisten liikkumisesta, tai pikemminkin liikkumattomuudesta, ovat pelottavaa luettavaa.

Yli 100 000:lle viides- ja kahdeksasluokkalaiselle tehty uusin Move-mittaus kertoo karua kieltä koululaisten kestävyyskunnon heikkenemisestä. Koululaisten kestävyyttä mittaavat tulokset ovat heikentyneet muutamassa vuodessa selvästi.

Movessa kestävyyttä mitataan piip-testillä (jota ennen muistan kutsutun viivajuoksuksi – tosin piip-testi saattaa kuvastaa paremmin monien tuntoja testiä kohtaan!). Siinä oppilas juoksee kiihtyvien äänimerkkien tahtiin 20 metrin matkaa edestakaisin niin kauan kuin jaksaa. Kokemuksesta tiedän, että testi ei ole miellyttävä, mutta se antaa hyvän kuvan testattavan kunnosta.

Vain viidessä vuodessa viidesluokkalaisten keskitulokset ovat heikentyneet 4,46 minuutista 4,19 minuuttiin (pojat) ja 4,12 minuutista 3,44 minuuttiin (tytöt). Muutos on valtava, varsinkin kun se on noin 50 000 viidesluokkalaisen eli lähes kokonaisen ikäluokan keskitulos.

Myös kahdeksasluokkalaisten tulokset laskivat. Vaikka pieni osa koululaisista liikkuu paljon ja on siten myös hyvässä kunnossa, suuren enemmistön huonontunut tulos on hälyttävä.

Kestävyyskunnon lisäksi Movessa mitataan voimaa, nopeutta, tasapainoa, liikkuvuutta ja motorisia taitoja.

Kestävyys on kuitenkin se, joka ennustaa parhaiten tulevaa ylipainoa ja sydän- ja verisuonitauteja. Näiden ennestään suuren kansansairauden kohdalla meillä ei ole yhteiskuntana varaa antaa tulevien sukupolvien terveyden ja hyvinvoinnin vaarantua tällaista tahtia! 

Kestävyyskunto vaikuttaa myös vahvasti koulussa ja myöhemmin työelämässä jaksamiseen. Ylipainoon yhdistettynä se voi myös johtaa muihin vakaviin terveysongelmiin.

Tutkijoiden mukaan osaselitys kestävyyskunnon nopealle laskulle on poikkeuksellinen vuosi, jolloin luonnollinen arkiliikunta koulumatkojen muodossa, koulujen liikuntatunnit ja ohjatut urheiluharrastukset vähenivät koronan vuoksi.

Sama suuntaus on nähty aikuisillakin: ne jotka liikkuvat muutenkin vähän, ovat saattaneet korona-aikana liikkua entistä vähemmän. Toisaalta ne, joiden elämään liikunta kuuluu luontevana osana muutenkin, ovat koronan aikana tulleet liikkuneeksi ehkä normaalia enemmän. Polarisaatio on vahvasti läsnä tässäkin asiassa.

Uskon kuitenkin, että kaikkein suurin vaikutus lasten ja nuorten liikkumiseen on aikuisten esimerkillä ja asenteilla. Vähäinen liikkuminen ei ole vähän liikkuvien lasten syy, vaan syy löytyy koko nykyisestä elämäntavastamme.

Runsas istuminen, autolla paikasta toiseen siirtyminen ja muutenkin niukka fyysinen kuormitus johtaa väistämättä huonontuneeseen kuntoon. Kunto kohoaa ainostaan liikkumalla. Oikoteitä ei ole.

Tarkoitukseni ei ole patistaa kaikkia hikilenkille, tennistunnille tai hiihtämään.

Liikkumisen pitää olla mieleistä ja mielekästä. Tässä arki- ja hyötyliikunnalla on iso rooli. Lyhyen koulumatkan (tai työmatkan tai kauppareissun!) voi taittaa kävellen tai pyörällä.

Arkeen voi muutenkin yrittää saada enemmän liikettä pienin keinoin. Vanhan ajan pihaleikkien romantisointi on ehkä vähän säälittävää ja vähintäänkin keski-ikäistä, mutta on tietysti selvää, että ulkona puuhaillen vietetty aika on kunnon kannalta eri asia kuin sohvalla istuen vietetty.

Asiantuntijoiden mukaan hikiliikuntaakin kuitenkin tarvitaan. Kestävyyskunto kasvaa vain, kun ihminen harrastaa omaan kuntotasoonsa nähden tarpeeksi rasittavaa liikuntaa.

Kaikkien ei tarvitse – eivätkä kaikki voi tai halua – harrastaa kilpaurheilua urheiluseurassa tai juosta lenkkiä. Jotain itselle ja perheelle sopivaa, tarpeeksi rasittavaa liikuntaa kuitenkin olisi kuitenkin syytä harrastaa säännöllisesti niin lasten kuin aikuistenkin.

Olen todella huolissani näistä uusimmista koululaisten tuloksista, koska muutos huonompaan on ollut nopeaa ja suunnan korjaaminen voi viedä kauan.

Voisimmeko ottaa yhteiseksi tavoitteeksemme huolehtia riittävän aktiivisesta elämäntavasta ja kiinnittää huomiota omaan ja perheidemme, lastemme ja lastenlastemme liikkumiseen?

Tulevia vuosikymmeniä ajatellen meillä ei oikeastaan ole muuta vaihtoehtoa.

Kati Nyman 

Kommentit (2)
 
  • Erkki Eriksson 11.12.2020 20:47
     
    Nykyään rönötetään isossa avarassa tilassa tuolissa, lattialla, sohvalla jne ja saa kuunnella jopa kahden eri opettajan puhetta samanaikaisesti
    (mediatietojen mukaan). Ennen koulaisilla oli ryhtiä kävellessä. Nykyään laahustetaan ryhmisssä mäkkärille syömään ravitsevaa purilaista ja
    ihmetellään kun nuorilla alkaa olla paino-ongelmia sekä kokista tai muuta vastaavaa päälle. Koululaitos uusiksi. Voimistelua ja urheilua lisää.
    Ennen sitä oli vähintään 4 tuntia viikossa. Pulpetit takaisin ja ryhtiä istuessa. Luokkien luokkaretkiä luontoon. Talvella hiihdettiin ja luisteltiin.
    Itse innostuin pallopeleistä. Sitä pelattiin kesällä ja talvella sisällä ja ulkona. Juoksulenkit aloitettiin sarjojen päätyttyä jo lokakuussa. Itse jäin
    koukkuun pallopeleihin. Kävin Palloliiton järjestämillä valmentajakursseilla ja valmensin mies- ja juniorijoukkueita yli 60 ikäisenä. Kirj. 87v.
    Ilmoita asiaton viesti
  • Petteri Hirvonen 16.12.2020 4:41
     
    Eh. Kyllä on pakko. Lapsena arkeani täytti pihaleikit, kaukalot, pallopelit, mielikuvitus urheilu (mind sport), joka oli wiitä tunnista toiseen, hyppäsin, hiihdon, painin ja tappelin. Leikin kotista, jossa menin täyteen työpäivää ja illalla odotti kaksi vaimoa. Musiikki oli minun hyperventilatio. Tuli herra Coopper, 12 minuuttia muutti elämäni. On pakko. Jos haluaa juosta, täytyy juosta. Muu on vain lumetta.
    Ilmoita asiaton viesti

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan yhdeksän ynnä kolme?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit