Tuoreen Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan suomalaisten varallisuus on kääntynyt laskuun. Vuonna 2023 suomalaisten kotitalouksien keskimääräinen varallisuus (mediaani) oli 150 500 euroa, kun se vuonna 2019 (edellinen tutkimuskerta) oli 182 600 euroa. Kyseinen tilasto julkaistaan vain muutaman vuoden välein, joten kyseessä on kaltaisilleni tilastofriikeille harvinaista herkkua.
Varallisuuteen lasketaan mukaan niin kiinteä omaisuus (pääasiassa asunnot) kuin erilaiset rahoitusvarat (esim. talletukset, rahastot, osakkeet). Luvuissa on huomioitu inflaatio, eli kyse on varallisuuden reaalisesta arvosta. Nopea inflaatio onkin merkittävä tekijä nettovarallisuuden laskun taustalla, mutta kotitalouksien varallisuuden arvo laski hieman myös nimellisesti.
Tämä tieto suomalaisten kotitalouksien köyhtymisestä sotii sitä pitkäaikaisen vaurastumisen tarinaa vastaan, jota itsekin kovasti työssäni yritän edistää, ja mistä olemme saaneet pitkään nauttia. Miten tässä näin pääsi käymään?
Nettovarallisuuden lasku johtuu kiinteän omaisuuden, eli käytännössä asuntojen hintojen laskusta. Tämä on ollut arkipäivää kasvukeskusten ulkopuolella asuville jo pidemmän aikaa, mutta nyt myös pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat laskeneet.
Asunnot, etenkin oma asunto on suomalaisten ehdottomasti merkittävin varallisuuserä, sillä asuntojen osuus kotitalouksien koko varallisuudesta oli vuonna 2023 noin 62 %.
Jatkuuko suomalaisten köyhtyminen?
Asuntojen hintojen lasku kasvukeskuksissa lienee ohimenevä ilmiö. Suomen asuntomarkkinat kärsivät korkojen nopeasta noususta, minkä vuoksi asuntokauppa jämähti ja asuntojen hinnat laskivat.
Nyt asuntokaupassa on nähty jo ensimmäisiä piristymisen merkkejä. Selvää hintojen nousua ei ole vielä koettu, mutta todennäköisesti sekin tapahtuu, kun asuntomarkkinoiden elpyminen saa enemmän tuulta purjeisiin. Kauppasodan luoma epävarmuus voi tosin lyhyellä aikavälillä tuoda tähän kehitykseen takapakkia.
Väestöään menettävillä alueilla asuntojen hintojen lasku on tuskin ohimenevä ilmiö. Ainakaan merkittävää hintojen nousua on vaikea povata. Suomesta löytyy monia alueita, joissa asuntojen hinnat eivät ole nousseet pariin vuosikymmeneen. Asunnon hinnan nousuun ei kannata enää omaa eläketurvaansa rakentaa.
Mitä kannattaisi tehdä oman varallisuuden kasvun varmistamiseksi?
On varsin luonnollista, että asunnot muodostavat valtaosan ihmisten varallisuudesta. Jossain on asuttava ja kun asumiseen kuluu merkittävä määrä rahaa, rajoittaa se muita sijoitusmahdollisuuksia. Näitä muita varallisuuden muotoja – esimerkiksi rahastoja ja osakkeita – kannattaa kuitenkin ehdottomasti hankkia jo nuoresta pitäen.
Sijoittaminen paitsi hajauttaa riskejä myös mahdollistaa ajan mittaan varallisuuden kasvamisen. Osakkeiden tuotto-odotus on pitkällä aikavälillä korkeampi kuin asuntojen.
Sijoittaminen tekee hyvää kaikille, mutta erityisen tärkeää se on niillä alueilla, joissa asuntojen hintojen ei odoteta kasvavan jatkossakaan. Tilastojen mukaan todellisuus on kuitenkin päinvastainen. Varallisuustutkimuksen mukaan pääkaupunkiseudulla asuvista kotitalouksista 55 % omistaa pörssiosakkeita tai sijoitusrahastoja. Koko maassa vastaava luku on 48 %. Matalin lukema 42 % löytyy Pohjois- ja Itä-Suomesta. Vaikka Tilastokeskuksen aluejako on varsin karkea, antaa se viitteitä siitä, että niillä alueilla, millä asuntojen hinnoissa on eniten nousupotentiaalia, ihmiset sijoittavat enemmän myös muihin kohteisiin.
Ilahduttava uutinen varallisuustutkimuksessa puolestaan oli se, että nuorilla ikäryhmillä sijoittaminen on arkipäiväistymässä. Kun kaikista suomalaisista 29 % omistaa esimerkiksi rahastoja, on 25–34-vuotiailla vastaava luku lähes 35 %. Vaikka nuorilla säästösummat ovat yleensä pienempiä, mahdollistaa sijoittaminen korkoa korolle -ilmiön ja varallisuuden kumuloitumisen ajan myötä.
Asuntomarkkinoiden elpyminen ja sijoittamisen suosion kasvu mahdollistavat jatkossa sen, että suomalaisten vaurastuminen jatkuu. Uskallan siis väittää, että kyseessä on ohimenevä ilmiö.
Henna Mikkonen
Kommentoi