Tuore kansalaisten tuntoja havainnoiva Kansalaispulssi kertoo, että suomalaisten huoli ja kriisitietoisuus ovat kasvaneet Ukrainan sodan syttymisen jälkeen. Sota ymmärrettävästi huolestuttaa. Olenpa itsekin huomannut pohtivani, pitäisikö harjoitella hyötykasvien kasvattamista omalla pihalla tai varmistaa, että kotonamme pitkään käyttämättömänä seissyt puuhella vielä toimisi mahdollisen sähkökatkon yllättäessä.
Kansalaispulssin mukaan ihmiset ovat eniten huolissaan sodan vaikutuksista Suomen talouteen ja turvallisuuteen. Naisia tilanne huolestuttaa miehiä enemmän. Omaan taloudelliseen tilanteeseen huolet ulottuvat vähemmän, mutta silti 24 %:lle Ukrainan kriisi aiheuttaa erittäin paljon tai melko paljon huolta.
Oman talouden huolet ovat osittain ihan perusteltuja. Sota heikentää myös Suomen talouden näkymiä, joskaan ei näillä näkymin aja taloutta taantumaan. Säästöpankki leikkasi Suomen talouden kasvuennustettaan tälle vuodelle 2,9 %:sta 1,6 %:iin sodan myötä.
Jo ennen sotaa inflaatio oli korkealla ja sota kiihdyttää sitä entisestään. Tämä tuntuu jo kotitalouksien kukkarossa. Toisaalta työllisyystilanne näyttää kokonaisuutena edelleen hyvältä. Korona-aikana monelle kotitaloudelle kerääntyi lisäksi säästöjä, jotka tuovat nyt helpotusta. Kotitalouksien näkymissä on siis edelleen paljon hyvää, mutta sota on myös tuonut uusia huolia arjen rahankäyttöön. Hyvä on myös muistaa, että kotitalouksien tilanteet vaihtelevat paljon perheestä riippuen.
Paniikissa ei kannata tehdä isoja päätöksiä
Pieni osa ihmisistä tuntuu olevan myös lähes paniikinomaisessa kriisitunnelmissa. Ukrainan sodan sytyttyä keskustelupalstoilla (joo, ne eivät ole kaikista luotettavin tiedon lähde, mutta kertovat toki jotain) alkoi näkyä ideoita kaikkien säästöjen nostamisesta käteiseksi, ehkä jopa niiden vaihtamisesta dollareiksi. Yksi oli vaihtamassa kaikki säästönsä kultaan ja piilottamassa sen. Osa oli suunnittelemassa asuntonsa myymistä ja muuttamista muualle. Ja tietysti oli myös ”perinteisiä panikoijia”, jotka olivat myymässä kaikki osakesijoituksensa kurssien laskiessa.
Paniikin ollessa päällä harvoin kuitenkaan kannattaa tehdä suuria päätöksiä. Luin juuri erään viestintäasiantuntijan oivallisen vinkin: Twitteriä ei kannata käyttää vihaisena. Talousalan ammattilaisen vinkkini on: Älä tee isoja talouspäätöksiä paniikissa.
Oman talouden resilienssiä kannattaa vahvistaa
Koronakriisin aikana resilienssi nousi muotisanaksi ja nyt se on taas alkanut näkyä lehtien palstoilla. Resilienssi tarkoittaa kriisinkestävyyttä ja yleistä sopeutumiskykyä tilanteiden muuttuessa. Koronakriisissä yhteiskunnan terveystilanne oli uhattuna, nyt turvallisuus. Nämä molemmat ovat asioita, joita oli totuttu pitämään pitkälti itsestäänselvyytenä ennen kuin kriisi iski.
Myös oman talouden kriisinkestävyyttä ja sopeutumiskykyä kannattaa vaalia. Elämässä tapahtuu yllättäviä asioita – niin iloisia kuin surullisiakin – jotka vaikuttavat omaan talouteen ja joihin on ainakin jollain tasolla hyvä varautua. Tässä muutama vinkki oman talouden resilienssin kasvattamiseksi:
- Puskurivaroja on hyvä olla olemassa, jotteivat yllättävät menot suista taloudenpitoa ahdinkoon.
- Säästöt ja sijoitukset on hyvä olla hajautettuna. Jakauma erilaisiin omaisuusluokkiin riippuu jokaisen omista tavoitteista, mutta olet sitten korko-, asunto-, tai osakesijoittaja, niin hajautus on valttia.
- Velkaa kannattaa olla sopivasti suhteessa omaan lainanhoitokykyyn, niin että oma talous kestää myös korkojen nousun ja muun kulutuksen hintojen nousun.
- Vakuutusturva kannattaa pistää kuntoon.
- Omaa osaamistaan kannattaa ylläpitää ja laajentaa, koska maailma ja työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat koko ajan.
Kommentoi