Suomalaisten kuluttajien luottamus laski kesäkuussa matalammalle tasolle kuin koskaan mittaushistorian aikana sitten vuoden 1995. Kuluttajien fiilikset ovat siis todella synkät. Mistä tämä oikein johtuu, ja onko synkkyys perusteltua?
Kerrataanpa ensin perusasiat. Kuluttajien luottamus on Tilastokeskuksen kuukausittain tekemä kyselytutkimus. Siinä kysytään kuluttajilta iso kasa erilaisia Suomen talouteen ja omaan talouteen liittyviä kysymyksiä. Näistä neljä kysymystä on tutkimuksen perusteella valikoitunut parhaaksi kulutusta ennakoivaksi mittariksi. Nämä neljä kysymystä koskevat kuluttajien näkemystä seuraavista asioista:
- oma talous nyt
- oma talous 12 kk:n kuluttua
- Suomen talous 12 kk:n kuluttua
- rahankäyttö kestotavaroihin seuraavan 12 kk:n aikana.
Näiden lisäksi kuluttajilta kysytään mm. inflaatio-odotuksia, asunnonostoaikeita, lainanottoaikeita, säästämistä, koettua työttömyyden uhkaa jne. Vastaukset näihin kysymyksiin antavat myös arvokasta tietoa, mutta niitä ei käytetä kuluttajien luottamusindeksin laskennassa.
Kuluttajien talouteen vaikuttaa tällä hetkellä niin positiivisia kuin negatiivisiakin asioita. Suurin kukkaroa kuristava tekijä on hintojen nousu, joka on tällä hetkellä nopeampaa kuin vuosikymmeniin. Ja nimenomaan erilaisten välttämättömyyshyödykkeiden – kuten ruoan, asumisen ja liikkumisen – hinnat ovat nyt eniten nousussa. Hintojen nousu tuntuu siis ihmisten arjessa ja veikkaisin, että se on suurin syy superheikkoon tunnelmaan.
Synkistelyn lomassa on hyvä muistaa, että kotitalouksien tilanteessa on myös positiivisia tekijöitä. Työllisyystilanne on Suomessa parempi kuin aikoihin. Työllisyysaste on noussut korkeammalle tasolle sitten 90-luvun ja työttömyys on laskenut nopeasti. Samaan aikaan avoimia työpaikkoja on paljon tarjolla. Kuluttajien luottamuskyselyssäkin kysytään ihmisten näkemystä työttömyyden uhasta (tosi matalalla), mutta se ei kuitenkaan ole mukana indeksin laskennassa. Jos olisi, tilanne ei näyttäisi ihan yhtä synkältä.
Sen sijaan odotukset kestokulutustavaroiden ostamisesta ovat mukana luottamusindeksin laskennassa. Ostohalut ovatkin matalammalla kuin koskaan. Tähän vaikuttaa varmasti hintojen nousu, mutta myös se, että korona-aikana kestokulutustavaroita ostettiin paljon, kun palveluita ei päässyt ostamaan. Nyt kun koronarajoitukset ovat poistuneet, ostetaan enemmän palveluita ja vähemmän tavaroita.
Kuluttajien luottamusindeksi on toki totta ja se lasketaan todellisista vastauksista, joita oikeat ihmiset ovat antaneet. Tällä hetkellä indeksin laskennassa kuitenkin korostuvat ihmisten talouteen negatiivisesti vaikuttavat tekijät. Positiivisiakin on, mutta ne eivät suoraan indeksin laskennassa näy. Väittäisinkin, että kuluttajien luottamusindeksin luoma kuva kotitalouksien tilanteesta on vähän turhankin synkkä.
Niin tai näin. Totuus on toki kuitenkin se, että moni ihminen kokee nyt huolta omasta taloudestaan. Osa huolista on todellisia, osa ehkä liioiteltujakin. Huolien hälventämiseksi suosittelen jokaista käymään oman taloutensa tilanteen ajatuksella läpi. Vinkkejä löytyy esim. tästä blogistani, jossa pohdin, miten huomioida inflaatio omassa taloudessa.
Henna Mikkonen
Kommentoi