veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Koronakriisi toi talouden iholle

Henna Mikkonen
Henna Mikkonen

Taloustiedettä kuluttajatwistillä

Henna Mikkonen on Säästöpankkiryhmän pääekonomisti. Hänen sydäntään lähellä ovat maailman- ja Suomen talouden seuraamisen lisäksi ihmisten taloudellinen hyvinvointi. Seuraa Twitterissä @HennaMikkonen1

Moni pitää talousasioita etäisenä, ehkä vaikeinakin. Itse seuraan työni puolesta talouden tilaa ja erilaisia mittareita päivittäin. Koronakriisi on kuitenkin tuonut talouden ihan eri tavalla iholle.

Toki aiemminkin olen tiedostanut, että kaikki taloudellinen aktiviteetti muodostuu ihmisten tekemisistä. Mutta tilastonumeroita ja talousanalyysejä tuijottaessa se on helposti piiloutunut taka-alalle.

Talous on ihmisiä

Talouden normaalitilassa muutokset erilaisissa tilastollisissa mittareissa ovat lyhyellä tähtäimellä yleensä aika pieniä. Fokus oli yleensä desimaaleissa. Koronakriisin myötä olemme saaneet silmiemme eteen tilastoja, jotka ovat suuruusluokaltaan järkyttäviä.

Suomassa on yt-neuvottelujen piirissä yhtäkkiä lähes 360 000 ihmistä, jopa 70 % teknologiteollisuuden yrityksistä on lomauttamassa henkilöstöään, Stockmann ajautui yrityssaneeraukseen, USA:ssa viikkotasolla työttömäksi ilmoittautuneiden määrä on hypännyt noin 200 000 henkilöstä 6,6 miljoonaan. Ja niin edelleen. Kun lukee näitä tilastoja, ei voi olla ajattelematta niiden takana olevia ihmisiä ja sitä, miten heidän elämänsä muuttuu.

Myös oman kulutuksen osalta tulee asioita ajateltua uudesta näkökulmasta. Olemme tottuneet siihen, että kauppaan voi mennä silloin kun huvittaa ja käyttää siellä aikaa sen verran kuin haluaa. Nyt kauppojen käytävät ovat hiljentyneet, ja ihmiset pälyilevät toisiaan.

Globalisaation aikana olemme myös tottuneet siihen, että haluamansa tavaran voi tilata verkosta mistä päin maailmaa vain, ja sitten se vaan ”tupsahtaa” postilaatikkoon. Ei ole tarvinnut miettiä, mitä kaikkea tilauksen ja toimituksen välillä tapahtuu.

Yhtäkkiä tulee paljon tarkemmin mietittyä kokonaisuutta. Jos tilaan tavaran; kuka sen tekee ja missä? Pääseekö kiinalainen tehdastyöntekijä tekemään tuotetta? Pääseekö hän tapaamaan perhettään, jos liikkumisen kiellot jatkuvat? Kuka tilatun tavaran kuljettaa, pääseekö tavara maan rajojen yli? Mistä vessapaperi tulee kauppoihin? Kuka poimii Ahvenanmaan omenat ja Suonenjoen mansikat? Entäpä paikalliselta tuottajalta ostettu tuote; onko yritys vielä pystyssä? Oman tarpeen lisäksi on tullut mietittyä paljon sitä, miten voisi omalla kuluttamisellaan auttaa pulassa olevia yrityksiä.

Vaikka tilastot ovat surkeita, talous ei ole täysin pysähtynyt

Talouskasvulukemat tulevat seuraavien kuukausien aikana olemaan todennäköisesti ennen näkemättömän huonoja. On aloja, joissa tekeminen putoaa rajusti: esimerkiksi matkailu, kulttuuritoiminta ja ravintolat.

On kuitenkin myös monenlaista taloudellista toimintaa, joka jatkuu edelleen kriisistä huolimatta. Ruokaa tarvitaan, ja jonkun on se tuotettava ja myytävä eteenpäin. Tavaroiden on liikuttava, jotta välttämättömät hyödykkeet saadaan ihmisten tavoitettavaksi. Jätehuolto toimii, sähköä ja vettä tulee. Terveydenhoidossa tekeminen todennäköisesti vain lisääntyy, ja opettajat hoitavat töitään etäyhteyksien kautta. Nämä kaikki synnyttävät bruttokansantuotetta.

Monessa paikassa puhutaan nyt talouden ”täyspysähdyksestä”, mutta taloudellista toimintaa on myös poikkeusoloissa. Talouden eri tekijät ovat tulleet kriisin myötä aiempaa näkyvämmäksi.

Lisäksi kriisin aikana kotona tehtävän työn määrä on lisääntynyt. Entistä enemmän tehdään ruokaa ja siivotaan itse. Vaikka nämä kotityöt eivät bruttokansantuotteeseen tilastoidu, ovat ne silti tärkeää toimintaa.

Talous ja terveys eivät ole vastakkain

Viime viikkoina on käyty kärjistynyttäkin keskustelua siitä, pitäisikö pelastaa ihmiset vai talous. Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen, eikä terveys ole taloudesta irrallinen asia.

Akuutissa kriisissä viruksen leviämisen hidastaminen (ehkä jopa tukahduttaminen) on tärkeää, jotta terveydenhuollon kapasiteetti pidetään toimintakykyisenä. Mitä pidempään eristystoimet jatkuvat, sitä suurempia ovat myös taloudelliset seuraukset. Ja nekin koskettavat ihmisiä ja ihmisten terveyttä. Sosiaalinen eristäminen voi lisätä mielenterveyden häiriöitä, yrittäjille konkurssit aiheuttavat suunnatonta huolta oman perheen toimeentulosta, vanhuksille liikkumattomuus on huono juttu, perheissä tilanteet kärjistyvät jne.

Talous on myös terveyttä. Niinpä tasapainottelu eri toimien ja niiden hyötyjen ja haittojen välillä on äärimmäisen vaikeaa. Lisäksi päätökset joudutaan tekemään nopeasti ja usein puutteellisen ja alati muuttuvan tiedon valossa. Tähän työhön toivotan päättäjillemme paljon voimia ja viisautta

Henna Mikkonen

 

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan kaksi ynnä kahdeksan?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit