Vuonna 2017 palkansaajat ja eläkeläiset maksavat vähemmän tuloveroja kuin vuonna 2016. Edellisen kerran ansiotulojen verotusta alennettiin kaikilla tulotasoilla vuonna 2009. Myös perintö- ja lahjaverotusta kevennetään viiden vuoden korotuskierteen jälkeen. Välillisiä veroja ja kiinteistöveroa kiristetään.
Hallitusohjelmassa on sovittu ansiotulojen verotusta muutettavaksi inflaatiota vastaavasti niin, että tulojen normaali muutos ei lisää verotusta.
Kuluttajahintaindeksin muutokseksi on vuodelle 2017 arvioitu 1,1, prosenttia ja ansiotasoindeksin muutokseksi 0,8 prosenttia. Indeksitarkistus verotuksessa toteutetaan nostamalla valtion tuloveroasteikon tulorajoja runsaalla prosentilla ja kasvattamalla työtulovähennyksen ja perusvähennyksen enimmäismäärää. Asteikon alinta ja ylintä marginaaliveroprosenttia alennetaan prosenttiyksikön neljänneksellä.
Ansiotuloista maksettava kunnallisvero nousee 47 kunnassa ja laskee 14 kunnassa.
Kilpailukykysopimus alentaa ansiotulojen verotusta
Kilpailukykysopimuksen toteuduttua valtion osuus sopimuksesta on alentaa työn verotusta inflaatiotarkistuksen lisäksi. Verotusta on kevennettävä senkin vuoksi, että sopimuksen mukaisesti osa työnantajan eläkevakuutusmaksusta siirrettiin työntekijöiden maksettaviksi.
Tulonhankkimisvähennys nousee 620 eurosta 750 euroon. Tulonhankkimisvähennys pienentää sellaisten palkansaajien verotusta, joilla ei ole tulon hankkimisesta johtuvia menoja. Jos todelliset tulon hankkimisesta johtuneet menot ovat kaavamaista vähennystä suuremmat, vähennetään vain todelliset menot.
Kunnallisveron perusvähennyksen tehtävä on alentaa tai kokonaan poistaa pienituloisimpien kunnallisvero. Vähennyksen enimmäismäärää korotetaan 3 020 eurosta 3 060 euroon. Vähennyksellä ei ole vaikutusta verotukseen, jos veronalainen tulo on muiden vähennysten jälkeen enemmän kuin 20 060 euroa.
Työnantajan kustantama tavanomainen ja kohtuullinen terveyden ja sairaudenhoito on verovapaa etu. Kilpailukykysopimuksen mukaan tuotannollisista ja taloudellisista syistä irtisanotuille pitää antaa työterveyshuollon palvelut 6 kuukautta työsuhteen päättymisestä. Tuloverolaissa tämä etu säädetään verovapaaksi.
Eläkeuudistus vaikuttaa verotukseen
Vuoden 2017 alusta voimaan tuleva eläkeuudistus aiheuttaa muutostarpeita tuloverotuksessa.
Vuoden 2012 jälkeen otettujen vapaaehtoisten eläkevakuutusten, pitkäaikaissäästösopimusten ja kollektiivisten lisäeläkevakuutusten ikäraja on sidottu lykätyn vanhuuseläkkeen ikärajaan. Eläkeuudistuksessa sellainen käsite poistuu kokonaan. Näiden eläkkeiden ikärajaksi säädetään vakuutetun syntymäajasta riippuen 68, 69 tai 70 vuotta.
Ennen vuotta 2013 otettujen vapaaehtoisten eläkevakuutusten eläkeikä on sidottu alimpaan vanhuuseläkeikään. Alin vanhuuseläkeikä muuttuu jatkossa liukuvasti. Yksinkertaisuuden vuoksi näiden sopimusten alimmaksi eläkeiäksi säädetään syntymävuoden mukaan määräytyvä ikä 63 - 68 vuotta. Lisäeläkkeiden alimpana eläkeikänä säilyy 63 vuotta vuonna 1957 tai aikaisemmin syntyneillä.
Eläkeläistenkin verotus alenee
Eläketuloa saavat hyötyvät valtion tuloveroasteikon alennuksista, jos verotettava osuus eläkkeestä on yli 16 900 euroa. Verotettavan eläkkeen määrään vaikuttavat eläketulovähennykset.
Kunnallisverotuksessa ja valtionverotuksessa tehtävä eläketulovähennys muuttuu niin, että sekä sen enimmäismäärä että poistumaprosentti alenevat. Toisilla eläketulovähennys nousee ja toisilla laskee.
Eläketulojen lisävero 6 % koskee 45 000 euroa ylittäviä eläketuloja. Lisäveroa peritään jatkossa vasta 47 000 euroa ylittävistä eläketuloista. Lisäveron määrä on jatkossa 5,85 %.
Eläketulon lisäveron perustuslainmukaisuutta on testattu. Korkein hallinto-oikeus lähetti asian EU-tuomioistuimeen sen selvittämiseksi, onko vain eläkeläisiä koskeva lisävero mahdollisesti EU-oikeuden vastainen.
EU-tuomistuin ei nähnyt siinä mitään Eurooppa-oikeuden vastaista. Korkein hallinto-oikeus puolestaan arvioi, että se ei ole myöskään Suomen perustuslain vastainen. Eduskunnan perustuslakivaliokunta on myös ottanut asiaan kantaa lisäveron alentamisen yhteydessä, ja todennut lisäveron perustuslain mukaiseksi. Tätä eläkeläisten raippaveroa ei siis saa pois lainsäädännöstä muutoin, kuin poliittisella perusteella lakia muuttamalla.
Kotitalousvähennykseen oikeuttava osuus kasvaa
Kotitalousvähennys on vuonna 2017 puolet yritykselle maksetun työkorvauksen määrästä, kun se on ollut 45 % vuodesta 2012 lähtien. Palkkaa maksanut kotitalous on saanut vähentää pakollisten sivukulujen lisäksi 15 % palkan määrästä kotitalousvähennyksenä. Vuodesta 2017 lukien palkasta voi laskea vähennykseen mukaan 20 %.
Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä säilyy 2 400 eurossa ja omavastuu 100 eurossa. Kevennyksistä ei siten ole iloa niille veronmaksajille, joiden vähennykseen oikeuttavat menot ylittävät reilusti enimmäismäärän.
Vuodesta 2017 lähtien 2 400 euron enimmäisvähennyksen saa, jos on maksanut yritykselle vähennykseen oikeuttavia laskuja 5 000 euroa. Vuoden 2016 verotuksessa saman vähennyksen sai 5 555,56 euron kuluilla.
Asuntolainan korkovähennys hiipuu
Asuntolainan korko on ollut vuodesta 2012 alkaen vain osittain vähennyskelpoinen. Vuonna 2016 asuntolainan koroista on vähennyskelpoista 55 prosenttia ja vuonna 2017 45 %. Voimassa olevan lain mukaan vähennyskelpoinen osuus laskee vuoteen 2019 mennessä 25 prosenttiin.
Tulonhankkimisvelan korot saa edelleen vähentää kokonaan. Korot vähennetään pääomatuloista, joten verohyöty korkovähennyksestä on yleensä 30 prosenttia.
Vuonna 2017 tuhannen euron korot asuntolainasta vähentävät maksettavia veroja vähintään 135 euroa. Vastaavat korot tulonhankkimislainasta pienentävät veroja 300 euroa.
Kiinteistöverojen nousu jatkuu
Vuodesta 1993 saakka kerättyä kiinteistöveroa on tällä vuosikymmenellä korotettu lähes vuosittain.
Kunnat määräävät kiinteistöveroprosentit laissa säädetyn vaihteluvälin mukaisesti. Lain mukaan vakituisessa asumiskäytössä olevalle rakennukselle on määrättävä erikseen kiinteistöveroprosentti.
Kunta voi määrätä erikseen kiinteistöveroprosentin muille asuinrakennuksille, kuin vakituisille asunnoille, voimalaitoksille, rakentamattomille tonteille ja yleishyödyllisille yhteisöille.
Vuodelle 2017 joutui 89 kuntaa nostamaan yleistä kiinteistöveroprosenttia lainmuutoksen vuoksi. Lisäksi 24 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia vapaaehtoisesti. Lain muuttamisesta johtuvat pakolliset veroprosenttien muutokset koskevat ennen kaikkea pääkaupunkiseudun kuntia.
Myös kiinteistön arvostaminen vaikuttaa veroon
Kiinteistöveron määrään vaikuttaa myös kiinteistön arvostaminen. Kunnanvaltuuston päättämällä kiinteistöveroprosentilla kerrotaan Verohallinnon määrittämä kiinteistön verotusarvo.
Varsinkin kasvukeskuksissa verotusarvot ovat jääneet selvästi alle markkina-arvojen. Toisaalta muuttotappioalueilla ja yksittäisten arvottomien kiinteistöjen osalta verotusarvo voi ylittää huomattavasti kyseisen maa-alueen ja rakennuksen markkina-arvon.
Jos kaavamaisesti määrätty verotusarvo ylittää selvästi kyseisen kiinteistön arvon omistajalle, voi omistaja vaatia arvoa alennettavaksi. Tällöin hänen tehtävänsä on osoittaa verotusarvon virheellisyys.
Hallinnossa on vireillä selvitystyö kiinteistöjen ja rakennusten arvostusmenetelmien kehittämiseksi. Muutokset tulevat todennäköisesti nostamaan kiinteistöverotuksen määrää, vaikka prosentteja ei muutettaisikaan.
Autoilun verotukseen painopisteen muutos
Ajoneuvovero kiristyy ja autovero kevenee.
Vuoden 2017 ajoneuvovero nousee, mikä tarkoittaa 36,50 euron korotusta vuosittaiseen maksuun.
Ajoneuvovero laskutetaan seuraavalta 12 kuukaudelta, joten vuoden 2017 korkeampi vero on saattanut näkyä laskulla jo vuoden 2016 puolella.
Ajoneuvoveron korotus on osittain hinta siitä, että autoveroa kevennetään. Kevennykset tehdään pienipäästöisiä autoja suosien ja ne on jaettu koko hallituskauden ajaksi. Alennukset ovat yhteensä 180 miljoonaa euroa. Kevennys tulee voimaan portaittain vuosina 2016 - 2019.
Keväällä 2017 on tarkoitus säätää veneille, mönkijöille ja moottoripyörille vero. Millainen verosta tulee, on vielä epäselvää, koska hallituksen esitystä ei ole annettu eduskunnalle.
Makeisvero kumotaan, virvoitusjuomavero säilyy
Makeisten valmistevero poistuu vuoden 2017 alussa, mikä pienentää verotuottoja 110 miljoonaa euroa.
Vero pitää kumota, koska kävi ilmi, että makeisveron piiriin kuuluvien ja sen ulkopuolelle jääneiden tuotteiden erottaminen toisistaan ei onnistu riittävän tarkasti. Veromenetys korvataan polttonesteiden valmisteveroja korottamalla. Esillä olleeseen sokeriveroon liittyy vastaavia vaikeuksia veropohjan määrittämiseksi, joten sitä ei ole voitu ottaa makeisveron korvaajaksi.
Virvoitusjuomat voidaan hallituksen näkemyksen mukaan riittävän hyvin erottaa muista tuotteista. Virvoitusjuomavero säilyy mutta sitäkin hieman täsmennetään säätämällä maustamattomat maitoa korvaavat tuotteet verottomiksi.
Alle 5 litran pakkauksissa myytävät jääpalat on rinnastettu virvoitusjuomiin. Ne vapautetaan jatkossa virvoitusjuomaverosta ja samalla juomapakkausveron alaisuudesta.
Energiaverotus
Liikenteen polttonesteiden, eli bensan ja dieselin, valmisteverotusta korotetaan 100 miljoonalla eurolla. Bensiinilitran hinta nousisi tällöin 2,5 senttiä ja dieselöljyn 2,7 senttiä litralta.
Lämmityspolttoaineiden verotusta korotetaan 45 miljoonalla eurolla. Öljylämmitteisen omakotitalon vuosittaiset lämmityskulut kasvavat tämän johdosta noin 42 euroa ja kaukolämmitteisen omakotitalon n. 11 euroa.
Tupakkavero
Tupakkaveroa korotetaan vuosina 2016 - 2017 yhteensä 135 miljoonalla eurolla. Keskihintaisen tupakka-askin hinta nousee 0,5 euroa kumpanakin vuonna.
Koko vaalikauden aikana tupakkaveroa korotetaan hallitusohjelman mukaan yhteensä 270 miljoonalla eurolla. Lisäksi vuoden 2017 alusta lähtien sähkösavukkeissa käytettävät nesteet tulevat tupakkaveron piiriin.
Espanjan ja Portugalin verosopimukset puhuttavat
Voimassa olevat sopimukset edustavat vanhaa sopimuskäytäntöä, joka uusitaan.
Verosopimuksia tarvitaan, jotta kansainvälisissä tilanteissa samasta tulosta ei tarvitsisi maksaa veroa kahteen kertaan.
Suomen lainsäädännön mukaan veroa pitäisi maksaa Suomesta saaduista tuloista, vaikka tulon saaja asuisi ulkomailla. Yleensä myös tulonsaajan asuinvaltio haluaa verottaa kaikkia alueellaan asuvia, saavat he tulonsa mistä tahansa.
Tuloverosopimuksilla sovitaan, miten verotusvalta jaetaan asuinvaltion ja tulon lähdevaltion kesken.
Voimassa olevat Espanjan ja Portugalin verosopimukset edustavat vanhaa sopimuskäytäntöä, jossa verotusvalta annettiin vain toiselle sopimusvaltiolle, useimmiten asuinvaltiolle. Uudemmissa sopimuksissa verotusvalta jaetaan niin, että molemmat verottavat tulon, mutta toinen valtio vähentää maksettavasta verosta sen veron, jonka verovelvollinen on maksanut toiseen valtioon.
Uudet sopimukset
Yleensä kahdenkertaisen verotuksen poistaa asuinvaltio, mutta sekä Espanjan että Portugalin uusissa verosopimuksissa yksityiseen palvelukseen perustuvien eläkkeiden verotuksessa menetellään toisin.
Uusien sopimusten mukaan tällaisen eläkkeen maksajavaltio vähentää samasta eläkkeestä saajan asuinvaltioonsa maksaman veron. Tulevaisuudessa Espanjassa asuvan mutta Suomesta työeläkettä saavan eläketulon verotetaan sekä Suomessa että Espanjassa.
Jos yksityisestä palvelusta maksetusta eläkkeestä Suomeen maksettava vero on 100 ja Espanjaan maksettava vero 60, Suomi maksuunpanee kyseisestä eläkkeestä veroa 40 ja Espanja 60. Silloin eläkkeen saaja on maksanut Suomesta saamastaan eläkkeestä veroa yhteensä yhtä paljon kuin Suomessa asuva vastaavaa eläkettä saanut.
Toinen merkittävä muutos sopimuksissa liittyy siihen, että Espanjassa tai Portugalissa vakinaisesti asuvan henkilön vuokratulot ja myyntivoitot Suomessa sijaitsevista osakehuoneistoista on verotettu vain asuinvaltiossa. Jatkossa Suomi verottaa tällaiset vuokratulot ensin ja tulon saajan asuinvaltio vähentää oman sisäisen lainsäädäntönsä mukaan lasketusta verosta Suomeen maksetun veron. Jos Suomen perimä vero on korkeampi kuin asuinvaltion, asuinvaltio ei määrää tulosta lainkaan veroa.
Molemmat sopimukset tulevat voimaan aikaisintaan vuoden 2018 verotuksessa. Lisäksi eläketulon verotuksen muutoksille on sovittu 3 vuoden siirtymäaika. Siirtymäaika ei kuitenkaan koske niitä Portugaliin muuttaneita eläkeläisiä, joiden eläkettä ei lainkaan veroteta Portugalissa.
Yrittäjävähennys pienyrityksille
Yrittäjät, jotka eivät toimi osakeyhtiö- tai osuuskuntamuodossa, eivät ole saaneet etua yhteisöveron alentamisesta 26 prosentista 20 prosenttiin. Eri yritysmuotojen verotuksellisten erojen kaventamiseksi ja yritystoimintaan kannustamiseksi on elinkeinon, maatalouden ja metsätalouden harjoittajille säädetty 5 prosentin yrittäjävähennys.
Vähennys lasketaan kaikkien muiden vähennysten jälkeen verotuksen kohteeksi tulevasta positiivisesta tulosta. Vähennys ei vaikuta tappiovuoden verotukseen. Jos tappio vähennetään seuraavien vuosien voitollisesta tuloksesta, lasketaan yrittäjävähennys vasta vanhan tappion vähentämisen jälkeen.
Eduskunta muutti hallituksen esitystä metsänomistajien osalta ja antoi vastaavan edun yhteismetsille. Vähennystä ei lasketa yhteismetsän verotettavasta tulosta vaan yhteismetsän veroprosentti laskettiin 28 prosentista 26,5 prosenttiin.
Maksuperusteinen arvonlisävero
Suoriteperusteinen arvonlisäverotus on ongelma, jos asiakas viivyttelee laskun maksamisessa. Ammatinharjoittajat ovat voineet tähänkin saakka suorittaa myynnin arvonlisäveron vasta sitten, kun he ovat saaneet suorituksen asiakkaalta. Kirjanpitolain uudistus mahdollisti saman liikkeenharjoittajille vuoden 2016 alusta.
Vuodesta 2017 lähtien kaikki yritykset yhtiömuodosta riippumatta voivat noudattaa maksuperusteista arvonlisäveron tilitystä, jos yrityksen liikevaihto on alle 500 000 euroa tilikauden aikana.
Tilikauden liikevaihto määritellään samoin kuin vähäisen toiminnan rajaa arvioitaessa. Liikevaihtoon lasketaan silloin arvonlisäverollisten tavaran ja palveluiden myynnin lisäksi monet arvonlisäverottomat myynnit ja kiinteistöluovutukset, ei kuitenkaan käyttöomaisuuden myyntejä. Vuotta lyhyemmän tai pidemmän tilikauden liikevaihto muunnetaan vastaamaan 12 kuukauden mittaisen tilikauden liikevaihtoa.
Sellaiset arvonlisäverovelvolliset, joihin ei sovelleta kirjanpitolakia, tai jotka saavat laatia maksuperusteisen tilinpäätöksen, tai joiden ei tarvitse lainkaan laatia tilinpäätöstä, voivat soveltaa maksuperusteista arvonlisäveron tilitystä liikevaihdosta riippumatta. Tällaiset verovelvolliset voivat myös halutessaan vähentää ostot suoriteperusteisesti, vaikka maksavat myynnin arvonlisäveron kassaperusteisesti.
Kirjanpitolain ulkopuolelle jäävät mm. maa- ja metsätalouden harjoittajat. Kirjanpitolaissa ei vaadita tilinpäätöstä mikroyrityksiksi katsottavilta liikkeen- tai ammatinharjoittajilta. Maksuperusteisen tilinpäätöksen laativat kirjanpitolain mukaan mikroyrityksenä toimiva yhdistys tai säätiö.
Ulkomaankaupan ajallinen kohdistaminen tapahtuisi edelleen kaikkien osalta sitä koskevien sääntöjen mukaisesti.
Verotusmenettely muuttuu
Muutoksen hakeminen verotuspäätökseen lyhenee.
Verohallinnon menettelyt muuttuvat merkittävästi vuonna 2017. Eri verolajien menettelyjä yhdenmukaistetaan ja automatisoidaan mahdollisimman paljon.
Työnantaja- ja arvonlisäveroilmoitukset muuttuvat, ilmoittamistapa ja ilmoitusten oikaisutapa muuttuvat.
Muutoksen hakeminen verotuspäätökseen muuttuu merkittävästi. Vuoden 2017 verotukseen haetaan oikaisua uusien sääntöjen mukaan. Vuoden 2016 ja aikaisempien vuosien verotukseen haetaan vielä oikaisua vanhoilla säännöillä. Muutoin päätöksen tekoaika ratkaisee, sovelletaanko muutoksenhakuun uusia vai vanhoja sääntöjä. Kaikkiin 2017 tai myöhemmin tehtyihin Verohallinnon päätöksiin haetaan muutosta uusien sääntöjen mukaisesti.
Oikaisuaika lyhenee
Veronmaksajan kannalta merkittävin muutos on, että oikaisuaika lyhenee kuudesta vuodesta kolmeen vuoteen.
Vuoden 2016 verotukseen voi hakea oikaisuvaatimuksella muutosta 31.12.2022 saakka. Vuoden 2017 verotukseen oikaisua on haettava 31.12.2020 mennessä. Veronmaksajan oikaisuajan lyhenemistä vastaa Verohallinnon jälkiverotusajan lyheneminen vastaavasti. Eräissä erityistilanteissa viranomaisella on kolmea vuotta pidempi aika verottaa verottamatta jääneitä tuloja.
Muutoksenhakuajat ja menettelyt eri verolajeissa yhdenmukaistetaan. Jatkossa myös arvonlisäverotusta koskevat asiat käsitellään ensimmäisessä asteessa verotuksen oikaisulautakunnassa. Oikaisulautakunnan päätöksestä on jatkossa valitusaikaa hallinto-oikeuteen vain 60 päivää. Muutaman seuraavan vuoden aikana veronmaksajan on syytä aina tarkkaan lukea saamansa päätöksen liitteenä oleva ohjeistus muutoksenhausta.
Metsälahjavähennys kannustaa aktiiviseen metsänhoitoon
Hallitus helpottaa sukupolvenvaihdoksia perintö- ja lahjeveroasteikkoja alentamalla.
Sukupolvenvaihdosten suosinta näkyy siinä, että varsinkin asteikon yläpäässä lahjaveroa alennetaan enemmän kuin perintöveroa.
Kohdennetusti metsäomaisuuden sukupolvenvaihdoksia varten on säädetty erikseen erityinen metsälahjavähennys. Jos metsä siirtyy osana maatilaa, saa maataloutta jatkava perintö- ja lahjaverotuksessa sukupolvenvaihdoshuojennuksen myös metsän osalta. Metsälahjavähennyksen saa vain sellaisesta lahjasta, johon ei ole sovellettu sukupolvenvaihdoshuojennusta. Vähennys tehdään tuloverotuksessa puun myyntitulosta, mutta vähennyksen määrä perustuu maksettuun lahjaveroon.
Metsälahjavähennyksen saa sellainen metsänomistaja, joka on saanut metsämaata lahjana 1.1.2017 tai sen jälkeen. Vähennyksen kokonaismäärä eli vähennyspohja on varojen arvostamisesta annetun lain mukaan arvostetun metsämaan 30 000 euroa ylittävästä osasta maksettu lahjavero kerrottuna luvulla 2,4. Jos metsämaan arvo on alhainen, huomioon otetaan se lahjavero, joka maksetaan 100 hehtaaria ylittävästä osasta lahjaksi saatua metsää.
Esimerkki:
Matti saa äidiltään lahjaksi 100 hehtaaria kunnassa X sijaitsevaa metsää. Lahjaverotuksessa metsän arvoksi arvioidaan 2 500 e/ha. Arvostamislain mukainen arvo kyseisessä kunnassa on lahjoitusvuonna 687,20 e/ha. Lahjasta 43,66 ha vastaa 30 000 euroa, eli ylimenevä osa on 56,34 ha. Matti maksaa metsästä vuonna 2017 kaikkiaan lahjaveroa 29 600 euroa. Siitä vähennyspohjaan otetaan 56,34/100. Matin vähennyspohjaksi muodostuu 2,4 x 16 676,64 euroa = 40 023,94 euroa.
Vuodessa tehtävä vähennys on enintään 50 % metsätalouden puhtaista pääomatuloista metsävähennyksen vähentämisen jälkeen. Vähennys on vähintään 1 500 euroa ja enintään 195 000 euroa. Vähennys tehdään verovelvollisen ennen verotuksen valmistumista tekemän vaatimuksen perusteella. Vähennyksen voi tehdä vain 15 vuoden ajan lahjoituksen jälkeen.
Jos lahjan saaja luovuttaa vähintään 10 % metsämaasta ennen kuin lahjoituksesta on kulunut 15 vuotta, palautuu tehty vähennys 20 %:lla korotettuna tuloon.
Kilpailu veroista kovenee
Valtioiden kilpailu yrityksistä näkyi vielä viime vuosikymmenellä erilaisina verohelpotuksina. Suomi kilpaili lähinnä verokannalla, mutta monissa muissa maissa oli erilaisia houkuttimia kansainvälisille yrityksille.
Vuoden 2008 talouskriisin jälkeen rahapulassa olevat valtiot huomasivat kansainvälisten yritysten pystyvän käyttämään näitä houkuttimia hyväkseen niin tehokkaasti, että yritykset eivät enää maksaneet veroa tuloksestaan oikeastaan mihinkään maahan.
Valtiot ovat hyvin nopeasti muuttaneet toimintamallejaan tai ainakin ajatustapojaan ja verohelpotusten sijaan lähteneet etsimään keinoja verovalvonnan tehostamiseksi. Erityisesti Yhdysvallat, EU ja OECD ovat näytelleet näissä hankkeissa keskeistä roolia.
Kontrolli lisääntyy valtioiden alkaessa välittää toisilleen automaattisesti tietoja toisen maan kansalaisen varoista ja tuloista. Sitä varten on kehitetty erilaisia standardeja kuten FACTA, CRS ja DAC2. Suurin osa tiedoista kerätään pankeilta ja muilta finanssialan toimijoilta. Tietojenvaihdon piirissä ovat myös monet veroparatiiseina pidetyt valtiot ja alueet.
Yritysten veropakoa torjutaan valtioiden yhdessä toteuttaman BEPS-projektin (base erosion and profit shifting) avulla. Näiden OECD:n laatimien suositusten siirtämiseksi hallitusti osaksi jäsenvaltioiden sisäistä lainsäädäntöä, EU:ssa on hyväksytty vuoden 2016 aikana direktiivit veronkierron estämiseksi (ATAD) ja monikansallisten yritysten maakohtaisesta verotietojen raportoinnista.
Väärinkäytöksien estämiseen liittyy myös hanke yhteisestä yhteisöveropohjasta eli CCTB ja seuraavassa vaiheessa toteutettava CCCTB, eli konsernin tulojen jakaminen valtioiden kesken yhteisten periaatteiden mukaisesti. Veronkiertodirektiivien mukaiset muutokset kansalliseen lainsäädäntöön on tehtävä vuoden 2018 loppuun mennessä. Yhteinen veropohja on hanke, joka on ollut vireillä tämän vuosikymmenen ja saattaa olla vireillä vielä toisenkin.
Vesa Korpela, lakiasiain johtaja
Veronmaksajat