Verotuksen kotitalousvähennys on suosittu, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan se ei näytä lisänneen palveluiden käyttöä. Siksi myös sen vaikutukset työllisyyteen ovat jääneet vähäisiksi.
Kotitalousvähennyksen ansiosta kuluttajan on mahdollista vähentää verotuksessaan tietty osuus työkustannuksista, kun hän ostaa palveluja kotiin. Vuosittain noin 20 prosenttia työikäisistä käyttää kotitalousvähennystä, joten se on hyvin suosittu.
Yksi kotitalousvähennyksen tavoitteista on ollut kotitalouspalveluiden käytön lisääminen ja siten työllisyyden parantaminen. Pyrkimyksenä on ollut myös harmaan talouden vähentäminen: vähennyksen ansiosta palveluista ei kannata maksaa pimeästi. Ja kun ei maksa pimeästi, kuluttaja saa ostoilleen myös kuluttajansuojaa, jos hänen ostamassaan palvelussa ‒ vaikkapa remonttityössä ‒ tehdään virhe.
Palvelut ostetaan, saipa vähennystä tai ei?
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) ja Palkansaajien tutkimuslaitos (PT) ovat nyt yhdessä tutkineet kotitalousvähennyksen käyttöä ja vaikutuksia.
Tutkimus on tehty erilaisten rekisteriaineistojen sekä kansalaisille tehdyn kyselytutkimuksen avulla. Tutkimuksessa on hyödynnetty myös tietoa Ruotsin kotitalousvähennyksen käytöstä.
Tutkimuksessa tarkasteltiin erityisesti kahta muutoskohtaa, kotitalousvähennyksen käyttöönottoa siivouspalveluille Ruotsissa 2007 ja vähennyksen enimmäismäärän nostoa remonttipalveluille Suomessa 2009.
Tutkimuksesta selviää, että muutokset eivät lisänneet näiden palveluiden kulutusta. Tästä syystä kotitalousvähennyksellä ei myöskään katsota olleen merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen Suomessa, vaikka vähennystä myönnetään vuosittain yli 400 miljoonan euron edestä.
Tutkijat raportoivat, että kotitalousvähennys näyttää hyödyttävän pääasiassa niitä kuluttajia, jotka olisivat joka tapauksessa ostaneet kotitalouspalveluita, ja että kotitalousvähennys kohdistuu erityisesti hyvätuloisille. Vähennystä saavat ansaitsevat keskimäärin selvästi enemmän kuin muut veronmaksajat.
Kotitalousvähennystä on käytetty eniten remontointiin ja vähiten hoito- ja hoivapalveluihin.
Harmaan talouden ei havaittu vähentyneen
Harmaata talouttakaan kotitalousvähennys ei VATTin ja PT:n mukaan vähennä. Näin pääteltiin siitä, että yritysten verottajalle ilmoittamat myynnit eivät kasvaneet. Niiden olisi pitänyt kasvaa, jos myyntejä olisi siirtynyt pimeältä puolelta päivänvaloon.
Harmaan talouden laajuutta kartoitettiin myös kyselytutkimuksessa.
Siihen osallistuneilta kuluttajilta kysyttiin, onko vastaaja itse tai joku hänen lähipiirissään teettänyt kotitaloustöitä tietäen, että palveluntarjoaja ei aio maksaa veroja palkkiostaan. Kaikkiaan 44 vastaajaa 800:sta kertoi jonkun ”tuttavansa” tehneen näin. Tämän perusteella harmaa talous palveluostoissa ei vaikuta erityisen laajalta, tutkimuksessa todetaan.
Kuluttajat tarvitsisivat lisää tietoa
Kyselyn perusteella näyttää siltä, että kuluttajat eivät kovin hyvin tunne kotitalousvähennyksen yksityiskohtia. Se ei ole ihme sikäli, että vähennystä on muutettu lukuisia kertoja vuosien mittaan.
Harva kyselyyn vastanneista tiesi esimerkiksi vähennyksen enimmäiskorvauksen tai korvausprosentin oikein. Tästä syystä monet eivät ilmeisesti ole myöskään ilmoittaneet veroilmoituksellaan kaikkia vähennykseen oikeuttavia kuluja, jotka he olisivat voineet ilmoittaa.
Ulla Simola
”Kotitalousvähennyksen vaikutukset työllisyyteen ja harmaaseen talouteen” -tutkimushanke on yksi valtioneuvoston vuoden 2019 selvitys- ja tutkimussuunnitelman hankkeista. Tutustu raporttiin.
Veronmaksajien pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola kommentoi tutkimusta blogissaan.
Kotitalousvähennystä voi saada tavanomaiseen kotitalous- ja hoivatyöhön sekä kodin tai vapaa-ajanasunnon remontointi- ja kunnossapitotöihin. Työ pitää tehdä kotona tai vapaa-ajanasunnossa. Vähennystä voi saada myös omien tai puolison vanhempien tai isovanhempien kotiin ostetuista palveluista. Lue lisää kotitalousvähennyksestä
