Kuka tahansa aikuinen voi valtuuttaa toisen henkilön, esimerkiksi puolisonsa tai aikuisen lapsensa asioimaan puolestaan viranomaisten asiointipalveluissa. Voit myös pyytää valtuutta asioida toisen puolesta. Valtuuttaminen hoituu Suomi.fi:ssä.
Voit esimerkiksi päättää, että läheisesi saa tarkistaa ja täydentää tänä keväänä esitäytetyn veroilmoituksen puolestasi Omaverossa tai tilata vaikkapa sukuselvityksen tai perukirjan Kansallisarkistosta.
Apteekkiasiointi – esimerkiksi reseptilääkkeiden nouto apteekista – läheisen puolesta hoituu todennäköisesti jo toukokuussa. ”Jos sinulla on valtuutus, et tarvitse valtuuttajan reseptiä tai kelakorttia, kun haet lääkkeet”, kehityspäällikkö Risto Ollikainen Väestörekisterikeskuksesta sanoo. Tulossa on myös mahdollisuus asioida aikuisen puolesta esimerkiksi Omakannassa.
Suomi.fi-valtuudet-palvelun käyttö edellyttää sekä valtuuttajalta että valtuutettavalta vahvaa sähköistä tunnistamista henkilökohtaisilla verkkopankkitunnuksilla, mobiilivarmenteella tai varmennekortilla. Jos vahva sähköinen tunnistaminen ei onnistu esimerkiksi siksi, ettei sinulla verkkopankkitunnuksia, et pysty vielä tällä hetkellä valtuuttamaan tai pyytämään valtuutta.
”Tiskiasiointi eli valtuutuksen hoitaminen virkailijan kanssa on mahdollista henkilöille ensi syksynä, kunhan valtuuttamista koskeva lakimuutos hyväksytään eduskunnassa.”
Valtuuttaja ja valtuutettu menevät tällöin yhdessä esimerkiksi verotoimistoon, jossa virkailija tekee valtuutuspyynnön valtuuttajan puolesta. Henkilöllisyys todistetaan passilla tai henkilökortilla. Tavoitteena on, että valtuuttaminen on mahdollista hoitaa myös kirjallisesti.
Tällä hetkellä noin 60 organisaatiota hyödyntää valtuutta 45 palvelussa. Risto Ollikainen arvioi lukumäärän vähintäänkin kolminkertaistuvan tänä vuonna, kun yritysten Katso-tunnistus loppuu vuodenvaihteessa, ja Katso-tunniste korvataan henkilökohtaisilla tunnisteilla ja Katso-roolit Suomi.fi-valtuuksilla.
”Henkilövaltuuttaminen pääsee kunnolla vauhtiin, kun yritykset lähtevät mukaan. Ensi vuosi on etsikkoaikaa.”
Valtuuksia olisi mahdollista hyödyntää esimerkiksi vakuutusyhtiöiden sähköisissä korvaushakemuksissa. ”Kuluttajat toivovat valtuutta, joka mahdollistaisi kätevän ja turvallisen pankkiasioinnin toisen henkilön puolesta.”
Mikä valtuus?
- Valtuus pyydetään ja annetaan Suomi.fi-palvelussa.
- Valtuudella tarkoitetaan, että annat haluamallesi täysi-ikäiselle henkilölle tai yritykselle oikeuden asioida puolestasi valitsemassasi asiassa.
- Valtuuspyynnöllä pyydät haluamaltasi henkilöltä tai yritykseltä oikeuden asioida tämän puolesta sinun valitsemassa asiassa.
- Sähköinen valtuutus on kuin sähköinen valtakirja, jonka tiedot tallennetaan valtuusrekisteriin.
- Alaikäinen ei voi tehdä valtuuksia, koska on vajaavaltainen eikä siten voi valtuuttaa ketään toista toimimaan puolestaan. Huoltaja hoitaa alaikäisen asioita.
- Edunvalvojat eivät toistaiseksi voi hoitaa edunvalvottavien asioita suomi.fi-valtuuksilla.
- Valtuuden voimassaolon voit antaa joko päivämäärinä tai käyttää pikavaihtoehtoja: 1, 3, 5, 10 tai 25 vuotta. Valtuus voi olla voimassa vähintään vuorokauden ja enintään 25 vuotta.
- Palvelun kehittämisestä vastaa Väestörekisterikeskus.
- Kansalaisneuvonta.fi auttaa Suomi.fi-palvelujen käytössä.
- Tutustu Suomi.fi-valtuuksia hyödyntäviin palveluihin.
Mikä Suomi.fi?
- Suomi.fi kokoaa yhteen kansalaisten, yritysten ja viranomaisten neuvontapalvelut.
- Tunnistautumalla voit viestiä viranomaisten kanssa, asioida toisen puolesta ja tarkistaa rekisteritietosi esimerkiksi väestörekisteristä tai Maanmittauslaitoksen kiinteistötiedoista.
NUMERO 2 Vuonna 2018 valtuusrekisterissä oli luotu noin 2 miljoonaa uutta valtuutta asioida joko yrityksen tai henkilöiden puolesta. Valtuusmäärän uskotaan viisinkertaistuvan tänä vuonna.
Minna Petäinen