Vakuutetun lähiomaiset saavat vielä verovapaasti osan henkivakuutuksen kuolemantapauskorvauksesta. Eivät saa enää ensi vuonna.
Henkivakuutuksen kuolemantapauskorvauksen verovapaussäännös kumottiin jo viime vuoden puolella, mutta samalla päätettiin yhden vuoden siirtymäajasta. Uudet säännökset tulevat voimaan 1.1.2018.
”Vanhoja säännöksiä noudatetaan, jos vakuutettu kuolee vuoden 2017 aikana”, kertoo johtava lakimies Päivi Kaari Veronmaksajain Keskusliitosta.
Vanhojen säännösten mukaan kuolemantapauskorvauksen verotus menee näin:
■ Vakuutetun leski saa ensin korvauksestaan puolet (tai vähintään 35 000 euroa) verovapaasti.
■ Muut vakuutetun lähipiiriin kuuluvat saavat verovapaasti enintään 35 000 euroa henkeä kohti.
■ Jos kuolemantapauskorvaus on yli 35 000 euroa, loppuosasta lähipiiri maksaa perintöveron.
■ Verovapaa osa koskee ainoastaan lähipiiriä. Jos vakuutuksen edunsaajina on muita kuin lähipiiriin kuuluvia, heille kuolemantapauskorvaus on kokonaan pääomatuloveron alaista tuloa.
Uudet, vuonna 2018 voimaan tulevat säännökset ovat yksinkertaiset:
■ Vakuutetun lähipiirin saamaa kuolemantapauskorvausta verotetaan kuten muutakin perintöä. Korvaus lasketaan yhteen edunsaajalle tulevan muun perintöosan kanssa ja perintövero määrätään tästä kokonaisuudesta.
■ Lähipiirin ulkopuolisten edunsaajien verotus ei muutu. He maksavat saamastaan kuolemantapauskorvauksesta vanhaan tapaan pääomatuloveron.
”Uudet säännökset koskevat samalla tavalla kaikkia henkivakuutuksia”, Päivi Kaari muistuttaa. Ne siis koskevat sekä sijoitustarkoituksessa otettuja säästöhenkivakuutuksia että riskihenkivakuutuksia (joihin kuuluvat myös esim. työnantajan työntekijöilleen ottamat ryhmähenkivakuutukset).
Riskihenkivakuutuksissa ei ole mitään ominaisuuksia, jotka liittyisivät sijoittamiseen tai vakuutetun varallisuuden siirtämiseen. Finanssiala ry onkin arvostellut maan hallitusta kuolemantapauskorvausten osittaisen verovapauden poistamisesta. Finanssialan mukaan muutos syventää huoltajan kuolemasta koituvia vaikeuksia etenkin sellaisissa perheissä, jotka eivät ole pystyneet keräämään säästöjä.
Puolison ja alaikäisen vähennyksiä kasvatettu
Uudistus kiristää vakuutetun lähipiirin saaman kuolemantapauskorvauksen verotusta, mutta kiristystä lieventää hieman se, että perintöverotuksen puoliso- ja alaikäisyysvähennyksiä on suurennettu. Vähennys pienentää verotettavaa perintöä.
Puolisovähennys nousi vuoden 2017 alusta 90 000 euroon (aiemmin vähennys oli 60 000 euroa) ja alaikäisyysvähennys 60 000 euroon (aiemmin 40 000 euroa).
Koska alle 20 000 euron perinnöt ovat kaikille verovapaita, vainajan leski voi saada verotta alle 110 000 euron perinnön (90 000 e + 20 000 e = 110 000 e). Jos leski ei peri kuolleelta puolisoltaan mitään esimerkiksi testamentilla, koko 110 000 euron summa voi olla vakuutuksen kuolemantapauskorvausta.
Vainajan alaikäinen lapsi voi vastaavasti saada verotta yhteensä 80 000 euron perinnön (60 000 e + 20 000 e = 80 000 e). Summaan lasketaan mukaan sekä lapsen saama kuolemantapauskorvaus että hänen muu vainajalta saamansa perintö.
”Alaikäisyysvähennyksen saa vain, jos perintöä saa suoraan alenevassa polvessa lähimmältä perinnönjättäjältä”, Päivi Kaari sanoo.
Se tarkoittaa, että alaikäinen lapsi saa vähennyksen, jos hän perii oman vanhempansa.
Jos hän sen sijaan on saamassa perintöä isovanhemmaltaan, hän ei saa alaikäisyysvähennystä, jos hänen oma vanhempansa (eli perintöä jättävän isovanhemman lapsi) on elossa. Silloin alaikäinen lapsenlapsi voi saada verotta vain alle 20 000 euron perinnön, kuten kuka tahansa.
Korvaus samalla viivalla muun perinnön kanssa
Kun henkivakuutusten veroetu ensi vuodenvaihteessa poistuu, vakuutuksen kuolemantapauskorvausta käsitellään korvauksen saajan verotuksessa samalla tavalla kuin muutakin perintöä.
Enää ei siis kannata ottaa esimerkiksi säästöhenkivakuutusta siinä tarkoituksessa, että sen avulla siirtäisi omaisuutta lähipiirille, joka samalla säästäisi veroissa.
”Vakuutuksen etuna kuitenkin on, että jos vakuutuksessa on edunsaajamääräys (kuten yleensä on), kuolemantapauskorvaus menee suoraan edunsaajille eikä vainajan kuolinpesälle”, Päivi Kaari sanoo.
Tällä ei ole vaikutusta korvauksen saajien perintöveroihin, mutta se voi helpottaa heidän arkeaan: he saavat nopeasti käyttöönsä rahaa, vaikka kuolinpesän selvittäminen ja perinnönjako veisi pitkän ajan.
Ulla Simola
LÄHIPIIRILLÄ tarkoitetaan puolisoa sekä perillisiä suoraan ylenevässä ja alenevassa polvessa (myös puolison lapsia), ottolasta (ja tämän rintaperillisiä), mutta ei sisaruksia.
