KARON PÖRSSI Yksinkertaista, mekaanista – ja tuottavaa. Sellaiselta vaikuttaa Dogs of the Dow -sijoitusstrategia.
Dogs of the Dow- eli Dow’n koirat -strategiassa ostetaan joka vuodenvaihteessa salkkuun tasaosuuksin niitä kymmentä Dow Jones Industrial Average -indeksin yhtiötä, joiden odotettu alkavan vuoden osinkotuottoprosentti on suurin.
Sijoittajan ei tarvitse tehdä koko vuoden aikana kuin enintään kaksikymmentä kauppaa (kymmenen ostoa ja kymmenen myyntiä), ja kaikki ne kaikki hoituvat helposti yhdellä kertaa. Vuoden muut 364 päivää voi tyytyä katsomaan, kuinka salkun arvo nousee, ja kuuntelemaan osinkosateen ropinaa.
Jos olisi sijoittanut vuoden 2000 alussa 10 000 dollaria Dogs of the Dow -strategian mukaisesti ja on noudattanut sitä siitä asti, vuoden 2022 lopussa salkun arvo olisi ollut 33 700 dollaria. Jos saman taalamäärän olisi samanaikaisesti lyönyt S&P 500 -indeksiin, salkun saldo olisi näyttänyt 31 700 dollaria eli 2 000 dollaria vähemmän.
Voiko rahan tekeminen ja vieläpä markkinoiden voittaminen olla näin yksinkertaista? Onko koirastrategian kirjassaan Beating the Dow vuonna 1991 tunnetuksi tehnyt Michael O'Higgins liian vähälle huomiolle jäänyt sijoitusnero?
Heiluntariskiä tarjolla
Alla olevassa taulukossa olen vertaillut Dogs of the Dow -strategian vuosituottoja S&P 500 -indeksin kalenterivuosituottoihin. Taulukosta huomaa helposti, että yksittäisten vuosien tuottoerot suhteessa ”markkinan yleiskehitykseen” voivat olla hyvinkin suuria.
| Vuosi | Dogs of the Dow | S&P 500 |
Erotus, |
| 2000 | 6,40 % | -9,20 % | 15,60 % |
| 2001 | -4,90 % | -11,90 % | 7,00 % |
| 2002 | -8,90 % | -22,10 % | 13,20 % |
| 2003 | 28,70 % | 28,70 % | 0,00 % |
| 2004 | 4,40 % | 10,90 % | -6,50 % |
| 2005 | -5,10 % | 4,90 % | -10,00 % |
| 2006 | 30,30 % | 15,80 % | 14,50 % |
| 2007 | -1,40 % | 3,50 % | -4,90 % |
| 2008 | -41,60 % | -38,50 % | -3,10 % |
| 2009 | 12,90 % | 23,50 % | -10,60 % |
| 2010 | 15,50 % | 12,80 % | 2,70 % |
| 2011 | 12,20 % | 0,00 % | 12,20 % |
| 2012 | 5,70 % | 13,40 % | -7,70 % |
| 2013 | 30,30 % | 31,80 % | -1,50 % |
| 2014 | 7,00 % | 11,40 % | -4,40 % |
| 2015 | -1,20 % | -0,90 % | -0,30 % |
| 2016 | 16,10 % | 9,50 % | 6,60 % |
| 2017 | 19,40 % | 18,90 % | 0,50 % |
| 2018 | 0,00 % | -4,60 % | 4,60 % |
| 2019 | 15,50 % | 31,50 % | -16,00 % |
| 2020 | -12,60 % | 18,40 % | -31,00 % |
| 2021 | 25,30 % | 26,90 % | -1,60 % |
| 2022 | 2,20 % | -18,20 % | 20,40 % |
Lähteet: Dogs of the Dow -sivusto, CNBC, Motley Fool ja Seeking Alpha.
Esimerkiksi vuonna 2020 Dogs of the Dow otti S&P 500 -indeksiltä turpaan peräti yli 30 prosenttiyksiköllä. Jostain syystä Dogs of the Dow -strategiaan erikoistuneella dogsofthedow.com-verkkosivustolla tuottohistoriatarkastelu loppuukin juuri vuoteen 2019.
Viime vuonna koirastrategia puri ja haukkui yli kahdenkymmenen prosenttiyksikön positiivisen tuottoeron S&P 500:n verrattuna. Ehkäpä sivustoon taulukoitakin taas pian päivitetään.
Monet sijoittamista matematisoivat pitävät kurssiheiluntaa eli tuottojen epävarmuutta osakesijoitusten riskimittarina. Tällä mittarilla ja vuositasolla tarkasteltuna Dogs of the Dow vaikuttaisi olevan riskipeliä, sillä sen vuosituotot toisaalta poikkeavat S&P 500:n tuotoista ja toisaalta linkoutuvat pahimmillaan tai parhaimmillaan kauas nollarajasta. Esimerkiksi finanssikriisin vuonna 2008 Dogs of the Dow toi 41,6 prosentin miinuksen. Tuolloin osakekymmenikköön kuuluivat muiden muassa General Motors (-87 %) ja Citigroup (-77 %).
Heiluntaa on vaikea välttää salkun kuitenkin melkoisen keskittyneisyyden vuoksi, ja Dogs of the Dow pärjää kymmenen osakkeen salkuksi varsin hyvin. Dogs of the Dow -strategian vuosituottojen itseisarvojen keskiarvo on tällä vuosituhannella ollut itse asiassa pienempi kuin ”Yhdysvaltain yleisindeksin”.
Volatiliteetin arvo riskimittarina on aiheellisesti kyseenalaistettu, sillä eihän heilunnalla ole merkitystä, jos osaketta ei ole aikeissa myydä.
Vuoden 2023 kärkikoirana teleoperaattori
Alkaneen vuoden koirat ovat jo lähteneet matkaan, muodostetaanhan Dogs of the Dow vuodenvaihteen tilanteen mukaan.
Vuoden 2023 korkeinta osinkotuottoa Dow Jones Industrial Averagen osakkeista povataan Verizonille. Teleoperaattorit tapaavat pärjätä osinkotuottolistoilla maassa kuin maassa. Toiseksi listalla nousee tyystin erilainen firma, kemianyhtiö Dow, joka aiemmin tunnettiin nimellä Dow Chemical ja jota ei pidä sotkea pörssi-indeksin nimessä olevaan Dow’hun. Puolijohdevalmistaja Intel kisasi tiukasti Dow’n kanssa kakkospaikasta.
Yleisesti Dow Jones Industrial Averagen yhtiöiden osinkotuotot ovat matalampia kuin mihin Suomessa on totuttu. Yhdysvalloissa omien osakkeiden ostot ovat jo pitkään olleet suosittu tapa jakaa yhtiöiden ylijäämärahoja omistajille, ja osinkojen osuus voitonjaosta on pienempi kuin meillä.
| Yhtiö | Osinkotuottoennuste (31.12.2022) |
| Verizon | 6,60 % |
| Dow | 5,60 % |
| Intel | 5,50 % |
| Walgreens | 5,10 % |
| 3M | 5,00 % |
| IBM | 4,70 % |
| Amgen | 3,20 % |
| Cisco | 3,20 % |
| Chevron | 3,20 % |
| JP Morgan Chase | 3,10 % |
Lähde: Dogs of the Dow.
Alkuvuoden kolmen viikon aikana tilanne on elänyt, sillä esimerkiksi Dow'n osakekurssi on noussut, minkä vuoksi se on pudonnut osinkotuottolistalla viidennelle sijalle.
Jos vuoden koirasalkku muodostettaisiin perjantaina 20.1.2023 vallinneen tilanteen mukaan, salkkuun päätyisi sama kymmenikkö, mutta kisa kymppipaikasta olisi hyvin tiukkaa JP Morgan Chasen ja sen haastavien Coca-Colan ja Goldman Sachsin kesken.
Arvostrategian yksi muoto
Miksi Dogs of the Dow toimii, jos sen nyt ylipäätään voi katsoa toimivan eli antavan vaikkapa S&P 500 -indeksiin sijoittamista parempaa riskikorjattua tuottoa – tai mitä kukin sitten haluaakaan?
Parhaan osinkotuoton yhtiöihin sijoittaminen on yksi arvostrategian toteutustapa. Arvosijoittamisen eli edullisilla arvostuskertomilla hinnoiteltuihin yhtiöihin sijoittamisen on monesti tutkittu antavan keskimääräistä parempaa riskikorjattua tuottoa.
Arvosijoittaja yleensä välttää pahimmat kuplaosakkeet, mutta se ei suinkaan tarkoita sitä, etteikö arvoperusteilla laaditussa salkussa voisi näkyä jopa sadan prosentin miinuksia: alhainen arvostus kun voi liittyä kehnoon rahoitusasemaan.
Tutkimuksissa arvostusmittareina yleisimmin käytetään p/e- ja p/e-kertoimia, joiden avulla osakeuniversumia viipaloidaan sopiviksi palasiksi, mutta korkea osinkotuotto kulkee usein käsi kädessä edullisen tase- ja tulosarvostuksen kanssa. Jos yhtiö on osingonmaksukykyinen, se tuskin keikkuu aivan akuutisti konkurssin kynnyksellä.
Siksi osinkotuoton käyttäminen sijoituskriteerinä tuntuisi antavan turvaa kaikkein pahimpia hasardifirmoja vastaan. Toisaalta korkea osinkotuotto kertoo usein siitä, ettei yhtiö keksi rahoilleen järkeviä investointikohteita.
Kaupankäyntikulut ja verot verottavat
Ovatko Dow Jonesin koirat juosseet karkuun S&P 500:lta? Kumulatiivisten vuosituottovertailujen perusteella näin vaikuttaisi olevan ainakin tähänastisen 2000-luvun kattavalla jaksolla.
Historialliset tuottovertailut ovat kuitenkin samanlaista ainetta kuin sataprosenttinen alkoholi: niitä esiintyy vain tilastoissa. Käytännön sijoitustoiminnassa suoraan osakkeita ostavaa rasittavat kaupankäyntikulut ja verot.
Vaikka Dogs of the Dow on passiivinen menetelmä, vuodessa koituu tehtäväksi vähintään kymmenen kauppaa. Tämä onnistuisi silloin, jos kaikki edellisen vuoden osakkeet jatkaisivat myös seuraavan vuoden valikoimassa ja niiden painoa vain tarvitsisi tasata ostamalla tai myymällä sopiva määrä.
Käytännön elämässä osingot tulevat uudelleensijoitettavaksi salkun tasapainotuksen yhteydessä. Tällöin osinkorahat makaavat pankkitilillä hyvin pienellä tai olemattomalla korolla osan aikaa vuodesta.
Suurin vaikutus on kuitenkin verotuksella. Verottaja vetäisee oman siivunsa välistä niin osingoista kuin nettomyyntivoitoista. Veroihin lohkeava raha ei pääse ahnehtimaan korkoa korolle toisin kuin sijoittajalla, joka on laittanut rahansa rahastoon tai etf:ään, joka ei maksa tuottoja ulos.
Vaikka varsinkin Yhdysvalloissa on sijoittajia, jotka tiettävästi seurailevat Dogs of the Dow -strategiaa, sillä tuntuisi olevan enemmän arvoa kuriositeettina ja populaarina osinkotuottoon pohjautuvan sijoittamisen esiinnostona.
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Coca-Colaa.
