KARON PÖRSSI Hyvin harva suomalainen pystyy sormeaan painamalla ohjaamaan kahdeksan miljardin euron pääomia. Eikä taida olla kuin yksi henkilö, jonka lähes 400 000 suomalaista on valinnut hoitamaan säästöjään ja sijoituksiaan.
Hän on Harri Kojonen.
Viime kädessä juuri Kojonen vastaa OP-ryhmän kahden valtavan yhdistelmärahastoperheen kuuden rahaston salkuista. Hän on se, joka kirjoittaa kuukausikatsaukset sadoilletuhansille OP-Maltillisen, OP-Varovaisen ja OP-Rohkean osuudenomistajille ja antaa kaupankäyntiosastolle käskyn ostaa rahastojen salkkuihin hieman lisää OP:n Yhdysvaltoihin sijoittavaa indeksirahastoa tai myydä niistä Saksan valtion liikkeelle laskemaa vuonna 2050 erääntyvää joukkolainaa.
Markkinafriikki
Harri Kojonen läpäisee OP-keskuksen vastaanottotiskin edessä parveilevan vierasjoukon ja lähestyy huomaamatta oleskeluryhmää, jonka kuparipintaiselle pöydälle olen asettanut pahvimukikahvini ja pankin tunnusvärin mukaisen servietin.
Hän ojentaa kätensä ja kytkee läppärinsä verkkovirtaan. Kone alkaa olla jo sen verran iäkäs, ettei akku jaksa pyörittää markkinaliikkeitä tykittävää Bloombergin ikkunaa, Teamsia, PowerPointia, Exceliä ja muita salkunhoitajan välttämättömyystyökaluja kovin kauaa ilman energiantankkaustaukoa.
Ja ohjelmathan pyörivät, sillä Harri Kojonen on markkinafriikki. Tänäkin aamuna hän heräsi puoli kuudelta ja luki talousuutiset ennen aamukahvia. Läppärin ikkunapaljoudessa vilisee ajankohtaisdatan lisäksi kansainvälisten analyysitalojen raportteja, analyyseja, pikakommentteja.
Aineistoa, johon pitäisi perehtyä, on valtavasti. Kojonen myöntää, että se saa toisinaan hien pintaan.
Juuri se, ei niinkään se, kuinka suuri valta hänellä on suomalaisten omaisuuteen. Eikä se, että yhden prosentin muutos salkkujen arvossa tarkoittaa 80 miljoonaa euroa, kymmentä peräkkäistä Loton hypersupertuplajättipottia.
Prosentin muutoksia osakepainotteinen yhdistelmärahastosalkku saa kohdata usein. Joskus menee enemmänkin, tai tulee. Ei niihin oikein voi vaikuttaa. Omiin tekemisiin voi vaikuttaa: saada parempia ideoita, toteuttaa niitä paremmin. Siihen voi vaikuttaa tekemällä työtä.
Onneksi paperien eli pdf:ien lisäksi ovat podcastit. Harri Kojonen pyöräyttää puhelimensa ruudulta tilaamiensa podien listaa. Niitähän kuuntelee käydessään juoksulenkillä, salilla, ulkoiluttaessaan koiraa tai ajaessaan autoa.
Toimikunta päättää ja sparraa
Vaikka OP:n yhdistelmärahastojen salkunhoitaja-kohdassa lukee Harri Kojosen nimi, salkunhoito on tietenkin tiimityötä, ja suurten yhdistelmärahastojen salkunhoito on tiimityötä jos mikä. Läheskään kaikki pankit eivät edes kerro päävastuullisen salkunhoitajan nimeä julkisuuteen.
Yksityissijoittajan kannalta on reilua ja luottamusta lisäävää, kun joku ottaa vastuun rahastosta omalla nimellään ja omilla kasvoillaan.
Eri omaisuuslajeista koostuvien salkkujen hoidosta oranssissa pankissa vastaa OP-Varainhoidon sijoitustoimikunta, johon kuuluu Kojosen lisäksi seitsemän henkilöä. Sijoitustoimikunta huolehtii paitsi Kojosen ja hänen työparinsa Lauri Tynyksen hoitamista rahastomuotoisista tuotteista myös vakuutuksiin kytketyistä useita omaisuuslajeja yhdistävistä salkuista ja suorista mandaateista.
Yhdistelmäsalkunhoidon keskeisin päätös on osakkeiden ja korkojen välinen allokaatio eli suhde. Siitä toimikunta päättää yhdessä, ja yhteinen näkemys viedään kaikkiin salkkuihin.
"Ylipainotatteko vai alipainotettako tällä hetkellä osakkeita?" on yleisin kysymys, johon yhdistelmärahaston salkunhoitaja saa vastata.
En edes esitä sitä, kun Kojonen jo ryhtyy purkamaan, miksi osakkeiden ja korkojen suhde ei ole lainkaan niin tärkeä kuin miltä se ulospäin näyttää. Korkojen ja osakkeiden sisällä tehdään valtavasti erilaisia päätöksiä maantieteen, duraation, valuuttojen, toimialojen, sijoitustyylien sun muiden suhteen. Esimerkiksi viime vuonna energiaosakkeet olivat kovassa vedossa, kun taas kovimmat kasvuyhtiöt kärsivät.
Kojosen vanhan läppärin ruudulla on läjäpäin graafeja. Yksi näyttää FTSE-indeksin menestystä suhteessa laajaan eurooppalaiseen indeksiin, toinen osoittaa kasvuyhtiöiden suhteellista tuottoa, kolmas vertaa maantieteellisiä alueita keskenään ja niin edelleen. Visuaaliset graafit ovat yksi keino nähdä muutoksia ja hakea ideoita.
Kojonen osoittaa ruutua, jossa graafi lerpahtaa alaspäin. Sen muodosta kuulemma näkee laskun jatkuvan.
Lisää momentumia?
Viime aikoina Harri Kojonen on miettinyt momentum-sijoitustyylin painon lisäämistä salkkuihinsa. Käytännössä se tarkoittaisi pientä muutosta, jossa hän myisi hieman yhdysvaltalaisten osakkeiden indeksiä eli OP-Amerikka Indeksi -rahastoa ja ostaisi samalla rahalla etf:ää, joka sijoittaa yhdysvaltalaisiin osakkeisiin mometum-tyylillä.
Idean saatuaan ja sitä taustoitettuaan Kojonen heittää sen sijoitustoimikunnan keskusteltavaksi fyysisessä kokouksessa, virtuaalikokouksessa tai Teams-viestillä. Jos keskustelussa ei nouse esiin painavia vasta-argumentteja tai lisää selvitystä vaativia seikkoja, prosessin seuraavassa vaiheessa Kojonen valitsee näkemyksen toteuttamiseen sopivan instrumentin.
Sitten hän tekee muutoksen mallisalkkuun.
Mallisalkku tässä yhteydessä tarkoittaa Kojosen hoitamien rahastojen allokaatiota korko- ja osakeosioiden sisällä. Se on vain sisäinen työkalu, joka laskee, millaisilla toimilla toivottu muutos saadaan tehtyä eri salkkuihin, joilla on eri osake- ja korkopainot. Se ei siis ole lainkaan sama asia kuin vaikkapa osakeanalyysitiimin suositussalkku tai varainhoidon karkean tason markkinanäkemys.
Kun muutos salkkutyökalulla on tehty, Kojonen pyytää kaupankäynnistä vastaavia henkilöitä toteuttamaan kaupat. Jos on olennaista, että kaupat toteutetaan vaikkapa ennen tietyllä kellonlyömällä tapahtuvaa datajulkistusta, hän antaa siitä ohjeet. Joskus taas kauppoja joudutaan pilkkomaan, sillä vaikka muutokset ovat pieniä, Kojosen hallinnoimat pääomat ovat niin suuria, että päätökset saattavat vaikuttaa erikoistuneen etf:n kaupankäyntiin.
Työkalupakissa vasara, pora, ruuvimeisseli ja jakoavain
Sijoitusrahastojen varhaishistoriassa yhdistelmärahastot omistivat suoraan osakkeita ja korkopapereita. Evoluution seuraavassa vaiheessa pankit oivalsivat, että helpompaa ja niiden kannalta kannattavampaa on tehdä sijoitukset omien osake- ja korkorahastojen kautta.
Harri Kojosen ja hänen hoitamiensa rahastojen työkalupakissa on neljää erilaista instrumenttityyppiä.
Ensinnäkin rahastot voivat tehdä sijoituksia suoraan yksittäisiin osakkeisiin tai lainapapereihin. Käytännössä silloin kyseessä ovat valtionlainat. Jos vaikkapa haluaa sijoittaa inflaatiolinkattuihin euroalueen valtionlainoihin, etf:ien kautta altistuu väistämättä melko suuresti Italian valtioriskille. Sen kiertäminen voisi vaatia suorien sijoitusten tekemistä.
Euroissa merkittävä osa Kojosen sijoituksista kohdistuu OP:n omiin osake- tai korkorahastoihin. Niiden avulla tehdään allokaation päälinjat. OP:n omissa rahastoissa Kojosen rahastot saavat sijoittaa hallinnointipalkkiottomiin X-osuuksiin, joten ne ovat rahaston osuudenomistajien kannalta kustannustehokkain ratkaisu.
Sijoituksia tehdään myös muiden varainhoitajien rahastoihin sekä etf:iin, joita kaupankäyntiyksikkö ostaa pörsseistä. Viimeistään Kojosen läppärin vieressä makaavan mainoskynän logo paljastaa, että yksi OP:n käyttämistä varainhoitajista on J. P. Morgan.
"Hyvä kynä!" Kojonen naurahtaa.
Esittelen hänelle Vanajanlinnan mainoskynää. Vertailemme niitä kuin pankkiirit käyntikorttejaan Amerikan Psykossa.
Tai itse asiassa emme lainkaan sillä tavalla. Kahdeksan miljardin hoitaminen on paljon vähemmän elokuvallista touhua kuin yrityskauppojen toteuttaminen Pierce & Pierce -pankissa ja Bret Easton Ellisin mielikuvituksessa.
Etf:iä OP-rahastot ostavat pörsseistä aivan niin kuin kuka tahansa yksityissijoittaja. Tosin niillä on mahdollisuus sijoittaa myös muihin kuin eurooppalaiset UCITS-normit täyttäviin etf:iin.
Rahaston menestykseen eli siihen, mikä on rahaston tuotto prosentteina valitulla jaksolla yhden desimaalin tarkkuudella ilmaistuna, vaikuttaa onnistuminen kaikilla näillä tasoilla: ensinnä karkeimman tason allokaatiossa osakkeiden ja korkojen välillä, toiseksi omaisuuslajien sisällä tehdyt allokaatiopäätökset ja kolmanneksi valittujen instrumenttien menestys kaltaistensa joukossa.
Neljänneksi sijoittajan saamaan tuottoon vaikuttaa tietenkin se, kuinka paljon lysti maksaa. Korkopuolelta sijoitusmaailmaan tullut Kojonen sanoo olevansa tarkka rahojen kanssa, eli sijoituskohteiksi valitaan edullisia rahastoja ja etf:iä.
Suursijoittajana OP:n rahastojen ei tietenkään tarvitse maksaa J. P. Morganin eurooppalaisesta pienyhtiörahastosta yhtä paljon kuin yksityissijoittajan – tuon rahaston juoksevat kulut muuten näkyisivät olevan uusimman avaintietoesitteen mukaan 1,77 prosenttia vuodessa.
Oranssi kultakaivos
Valtavien pääomiensa ansiosta yhdistelmärahastot ovat OP:lle kultakaivos. Keräsin alle tiedot OP:n kolmesta säästämisen rahastosta ja OP-Private-yhdistelmärahastosta eli niistä, joiden päävastuullinen salkunhoitaja Harri Kojonen on. Pääomatiedot ja hallinnointipalkkiot poimin OP:n sivuilta, omistajamäärän viime vuoden joulukuun lopun mukaisen tilanteen osalta Rahastoraportista.
Tammikuun lopun pääomilla ja rahastojen listahinnoilla Harri Kojosen työstä laskutetaan hulppeat 83 miljoonaa euroa vuodessa. Laskua sijoittajille ei tietenkään kirjoiteta, vaan hallinnointipalkkio höylätään pois rahaston arvosta joka päivä, eikä palkkioilla tietenkään makseta vain Kojosen palkkaa vaan ennen muuta koko organisaatiota: varainhoitotoimikuntaa, sijoituskohteina olevien OP-rahastojen salkunhoitoa, front-, middle- ja back office -väkeä ja niin edelleen. Jollakin tapaa kuluihin jyvittynee myös kahvikuppini.
Toki hieman imartelee ajatus siitä, että kaksituntiseksi venähtävän juttutuokiomme arvo kahdellasadalla kymmentuntisella päivällä laskettuna on reilut 80 000 euroa. Tapaamisen loputtua rohkaistunkin valuttamaan aulan termoskannusta toisen pahvimukillisen vaaleapaahtoista.
OP-Varovainen
- 64 000 omistajaa
- 654 miljoonaa euroa
OP-Maltillinen
- 206 000 omistajaa
- 2 186 miljoonaa euroa
OP-Rohkea
- 100 000 omistajaa
- 635 miljoonaa euroa
OP-Private Strategia 25
- 2 000 omistajaa
- 857 miljoonaa euroa
OP-Private Strategia 50
- 6 000 omistajaa
- 2470 miljoonaa euroa
OP-Private Strategia 75
- 2 000 omistajaa
- 855 miljoonaa euroa
Karo Hämäläinen
Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja.
