veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

RAHAT

Pikavoittoja ostotarjouksilla – kaksi tapaa pelata lunastusta

Pikavoittoja ostotarjouksilla – kaksi tapaa pelata lunastusta
20.7.2022

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Ammoisina aikoina eli yli kymmenen vuotta sitten juhannuksen alusviikko oli sijoittajille, pörssiyhtiöille ja pörssitoimittajille vauhdikasta aikaa. Kevään ajan hierotut yrityskaupat piti saada maaliin, jotta johtajat ja heidän kallispalkkaiset avustajansa pääsisivät kesälomalle.

Kesälomapaine sai erimielisyydet ratkeamaan ja sovun kauppahinnasta löytymään. Mahdollisesti huonon diilin tehneet pomot saattoivat lohduttautua sillä, että toimittajat keskittyivät uutisoimaan makkara- ja oluttesteistä ja median kuluttajien pinna oli kireänä, kun oma työpöytä piti saada puhtaaksi ja lomavalmistelut tehtyä.

Suomenkin talouselämä on siirtynyt kohti keski- ja eteläeurooppalaista lomarytmiä. Suuri osa yhtiöistä rientää kertomaan tuloslukunsa ennen kansainvälisiä lomakausia ja pitää myös niitä seuraavat analyytikot ruutujen äärellä keskellä heinäkuuta.

Listautumisantia yksikään firma tuskin rohkenisi tehdä heinäkuun oletetuilla helteillä, mutta yrityskauppoja voidaan saattaa maaliin myös silloin, ovathan neuvotteluhuoneet yleensä hyvin ilmastoituja. Tästä todisteen antoi Avidly, joka kertoi viime viikolla, että Adelis-pääomasijoitusyhtiön kolmosrahasto on tehnyt Avidlyn osakkeista julkisen ostotarjouksen 5,50 euron osakekohtaiseen hintaan. 

Salamaniskuvoitto

Pääomasijoittajan tarjoama ostotarjoushinta oli peräti lähes 50 prosenttia korkeampi kuin 3,70 euron hinta, jolla Avidlyn osakkeella oli käyty viimeksi kauppaa ennen ostotarjouksen julkistamista.

Preemio on tuntuva, mutta ei sentään yhtä suuri kuin Netflixin puolisen vuotta sitten Next Gamesista tekemässä ostotarjouksessa, jossa yhdysvaltalainen suoratoistokuningas lupautui maksamaan alle euron pörssihintaisesta osakkeesta 2,10 euroa. Next Games -kaupassa preemiota oli peräti 126 prosenttia.

Messevät preemio kertovat paitsi ostajien halusta saada ostokohde myös siitä, että vähävaihtoisten yhtiöiden hinnanmuodostus ei välttämättä ole järin tehokasta. Markkina-arvoltaan pienissä yhtiöissä suuret preemiot ovat mahdollisia siksi, että absoluuttisina euroina summat ovat vähäisiä: esimerkiksi Next Gamesin markkina-arvoksi tuli kaupassa 65 miljoonaa euroa. Se on vain kaksi promillea Netflixin liikevaihdosta.

Niille sijoittajille, joilla on salkussaan ostotarjouksen kohteeksi päätyvää yhtiötä, lunastustarjoustiedote tarkoittaa tuhtia voittoa, joka tulee kuin salaman iskusta. Ne, jotka katselevat pystysuoraa kurssikäyrää vierestä kateellisina, saattavat alkaa miettiä, kuinka itsekin osuisi johonkin seuraavista lunastuskohteista.

Arvauskilpailussa voi parantaa todennäköisyyksiään

Mediassa ja sijoituspalveluyhtiöiden materiaaleissa toisinaan, usein juuri jonkin näyttävän lunastuksen jälkeen, pohditaan, mitkä yhtiöt voisivat olla seuraavia yrityskauppojen kohteita. Helsingin pörssistä tällaisilla listoilla pyörii muutama kestosuosikki.

Potentiaalisia yritysostokohteita voi yrittää arvailla muutamien eräiden tärppien avulla. Toisenlaiset yhtiöt kun ovat alttiimpia lunastuskohteita kuin toiset.

Usein ostokohteeksi päätyy yhtiö, jolla on jotain sellaista poikkeuksellista osaamista, joka täydentää teollisen ostajan portfoliota. Tällöin ostokohteella on juuri kyseiselle ostajalle enemmän arvoa kuin ostokohteella olisi itsenäisenä yhtiönä. Tämä voi olla vaikkapa tuote, jota ostaja voi tuupata omaan jakelukanavaansa.

Kilpailijat voivat yhdistyä synergiaetuja hakiessaan ja ehkä toimialan kilpailuasetelmaa vähentääkseen. Tällaista liikehdintää on nähty ja voidaan vastakin nähdä esimerkiksi suomalaisella pankki- ja rahoitusalalla.

Vaikeampia tapauksia ovat paloittelukeissit, joissa ostokohteen arvo on piilossa muiden liiketoimintojen alla. Tällöin ostaja pilkkoo ostokohteen ja myy osat erillisinä tai liittää jotain niistä itseensä.

Kauppaan tarvitaan kaksi, joten myös ostettavan yhtiön omistusrakenteella on merkitystä. Jos suuromistajilla on yhtiötä kohtaan voimakkaita tunnesiteitä, yhtiöstä voi olla vaikea luopua. Toisaalta osa omistajista voi olla etsimässä yhtiölle ostajaa. Tällaisia tapauksia ovat esimerkiksi pääomasijoittajien pörssiin tuomat yhtiöt, joihin pääomasijoitusrahastot ovat vielä jääneet suuriksi omistajiksi. Salkkuyhtiön päätyminen teollisen ostajan ostokohteeksi on pääomasijoittajalle usein rahakkaampi ulospääsy kuin omistuksen myyminen finanssisijoittajille myyntirajoitusten rauettua.

Jakautuvien yhtiöiden osat ovat luontevia järjestelykohteita. Kun F-Secure ilmoitti jakautumisestaan uudeksi F-Secureksi ja WithSecureksi, kuvittelin, että uuden F-Securen liiketoiminta olisi myyty jo ennen jakautumista. Niin ei käynyt, mutta nythän kummallakin osalla on pörssissä markkinahinta.

Tulevien ostokohteiden arvaileminen on hauska pulmatehtävä, mutta tuskin siitä sijoitusstrategiaksi asti on. Jos osaketta ostaa pääosin sillä perusteella, että uskoo yhtiön tulevan lunastetuksi, odotusaika voi käydä pitkäksi ja myös kalliiksi. Ei ole lainkaan varmaa, että jos lunastustarjous tosiaan jossain vaiheessa tulee, lunastushinta olisi korkeampi kuin se kurssi, jolla sijoittaja on spekulatiivisesti ostanut osaketta.

Runsaspreemioisen ostotarjouksen kohteeksi päätyminen onkin lähinnä lisämahdollisuus muilla perusteilla hyväksi arvioidulle osakkeelle. Omissa kalkyyleissa lunastustarjouksen mahdollisuudelle voi niin halutessaan laskea pienen lisän.

Korkeakorkoinen riskibondi

Lunastustarjouspeliin voi osallistua myös toisella tapaa kuin potentiaalisia yritysostokohteita haarukoimalla.

Kun kaupasta tiedottaan, ostokohteen osakekurssi tapaa nousta lähelle lunastustarjouksen hintaa. Täsmälleen lunastushintaan sen ei pitäisi kohota, onhan lunastushinta luvassa vasta viikkojen tai kuukausien kuluttua ja kaupan toteutumiseen liittyy epävarmuuksia.

Joissakin tapauksissa kurssi voi kirmata lunastushinnan yläpuolelle. Tällöin markkinoilla spekuloidaan kilpailevalla ostotarjouksella (tai toimitaan päättömästi, mikä sekään ei ole mitenkään poissuljettua).

Jos kurssi jää muutaman prosentin lunastustarjoushinnan alapuolelle, sijoittajalle avautuu mahdollisuus tehdä sijoitus, joka riskiprofiililtaan jossain määrin vastaa korkeakorkoista roskalainaa: tarjolla on erinomainen korkotuotto kohtuullisen lyhyessä määräajassa, mutta jos jokin menee pieleen, pääomasta menettää luultavasti ison osan. ”Jos jokin menee pieleen” tarkoittaa sitä, että lunastus ei syystä tai toisesta toteudukaan ja osakekurssi laskee lähelle aiempaa tasoa, peliin mukaan lähteneen sijoittajan ostohinnan alapuolelle.

Itse toimin Avidlyn kanssa näin, samoin aiemmin tänä vuonna Next Gamesin kohdalla: ostin ostokohdetta kurssin jo noustua selvästi mutta kuitenkin jonkin verran lunastustarjousta alemmalla hinnalla.

Tällaisessa pelissä on kolme arvioitavaa seikkaa: Mikä on ostotarjouksen peruuntumisen todennäköisyys? Kuinka alas kurssi laskee, jos ostotarjous peruuntuu? Milloin ostotarjouksen toteutuessa todennäköisesti saa rahansa?

Näistä epävarmuuksista maksettavan hinnan näkee pörssistä. Esimerkiksi jos Avidlyn osake maksaa 5,30 euroa ja lunastustarjouksen hinta on 5,50 euroa, epävarmuuksista tarjotaan 20 sentin eli tuolle ostohinnalla laskettuna 3,8 prosentin korvaus. Jos rahat saisi käteen kolmen kuukauden kuluttua ostohetkestä, vuotuiseksi koroksi (korkoa korolle laskettuna) tulisi kuusitoista prosenttia.

Yrityskaupan kaatuminen on realistinen riski

Miksi jotkut sijoittajat myyvät vaikkapa 5,30 eurolla, kun aivan kohta luvassa olisi 5,50 euroa? Eivätkö he usko lunastustarjouksen läpimenoon?

Osakkeiden myymiseen lunastustarjouksen odotusaikana voi olla useita syitä, myös muita kuin epäusko yrityskaupan toteutumiseen. Ehkä osakkeenomistaja haluaa kotiuttaa osan voitoistaan tai siirtää pääomat vielä parempaan sijoituskohteeseen? Voi olla myös psykologisesti houkuttelevaa ottaa kova pikavoitto.

Voi olla niinkin, että osa ostokohteen omistajista ei ole edes huomannut ostotarjousta vaan pelkästään kovasti nousseen osakekurssin ja myy tyytyväisenä.

Jos markkinoilla vallitsee tällaisia tekijöitä, riskistä maksettava korvaus voi olla suurempi kuin sen pitäisi olla, toisin sanottuna osaketta saa ostettua halvemmalla kuin pitäisi. Markkinat saattavat myös reagoida ostotarjoukseen hitaasti ja kurssi nousta lähelle lunastushintaa vasta muutaman päivän tai viikon kuluttua. Tällöin aiemmin osaketta ostaneella on harkinnan paikka: ottaako voitot jo nyt vai odottaako lunastusta?

Yritysoston kaatuminen ei ole mitenkään poikkeuksellista. Keväällä Suomessa kaatui pitkään valmisteltu Konecranesin ja Cargotecin fuusio. Elon Musk lupaili ostavansa Twitterin mutta ei sitten ehkä ostakaan.

Lunastustarjouksen toteutuminen voi myös viivästyä, jos ostaja ei saa tarvittavia viranomaishyväksyntöjä, haluamaansa määrää ostokohteen osakkeita tai muuta kaupan toteuttamisen ehtoa täytettyä. Esimerkiksi Tikkurilan tapauksessa viranomaishyväksyntöjä jännitettiin pitkään.

Siksi tällaista riskibondipeliä harrastavan ei kannata laatia laskemiaan liian optimistisin odotuksin. Sitä paitsi rahat ovat kiinni kohteessa, eikä sijoittaja sinä aikana pääse käyttämään niitä muiden, toisenlaisen riskiprofiilin sijoitusten tekemiseen. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Avidlyä, F-Securea ja WithSecurea.

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti