Valtion omistajapolitiikan mylläys voi tuoda myyntiin isoja siivuja pörssiyhtiöistä. Millaisia ostopaikkoja valtion sijoitussalkun kevennys tarjoaisi piensijoittajille?
Suomi on kansainvälisesti vertailtuna iso omistaja yrityssektorilla. Valtiolla on pörssissä yli 50 prosentin siivut strategisesti tärkeistä Finnairista, Fortumista ja Nesteestä. Pienempiä omistusosuuksia valtiolla on 12 pörssiyhtiössä.
Hallituksen linjausten mukaan valtion omistuspolitiikkaan on tulossa muutoksia. Omistusjärjestelyjä on tarkoitus vauhdittaa perustamalla uusi kehitysyhtiö, ja esimerkiksi Nesteessä valtion omistusosuus voi laskea 33,4 prosenttiin.
”Nesteen osakkeiden mahdollinen myynti tulisi sopivaan hetkeen, sillä yhtiön markkina-arvo on kohonnut kolmen viime vuoden aikana peräti 200 prosenttia”, Alexandrian päästrategi Tero Wesanko sanoo.
Wesangon laskelmien mukaan valtio voisi saada lähes 11-12 miljardia euroa myymällä omistuksiaan pörssiyhtiöistä, joissa sen omistuksella ei ole strategista merkitystä. Kokonaan valtio voisi hänen mielestään luopua omistuksistaan esimerkiksi Metsossa, Sammossa, Stora Ensossa, Outotecissä ja Valmetissa.
Vielä ei tiedetä, miten paljon osakkeita on tulossa myyntiin. Varainhallinta Tresorin sijoitusjohtajan Petri Ukkolan mielestä kuitenkin jo pelkästään tieto valtion myyntiaikeista voi painaa osakekursseja, sillä osakkeita myydään yleensä pienellä alennuksella pörssikurssiin nähden.
”On tärkeää, että kauppa toteutetaan ilmoituksen jälkeen nopeasti. Muuten markkinat valtaa epätietoisuus, ja riskin kasvu painaa osaketta entisestään”, Ukkola sanoo.
Ulkomaiset sijoittajat voivat tulla apajille
Vaikka valtio-omistaja voi tuoda yhtiöön vakautta, Talvivaara on osoittanut, ettei aina näin ole. Sen sijaan valtion omistajuus saatetaan nähdä markkinoilla ongelmana, joka karkottaa osan sijoittajista ja painaa osakekurssia.
”Pörssiyhtiön osakkeenomistajan ykkösintressinä pitäisi olla omistaja-arvon kasvu, mutta valtion intressissä voi olla jokin laajempi poliittinen tai yhteiskunnallinen kokonaisetu. Päätöksenteossa voidaan panna painoa esimerkiksi työllisyysvaikutuksille tai verotuloille. Myös nimityksiä voidaan tehdä poliittisin perustein, mikä on harvoin yhtiön liiketoiminnan kannalta optimaalista”, Wesanko sanoo.
Ukkolan mielestä valtion omistukset eivät ole ongelma, koska valtio on rajannut itsensä päätöksenteon ulkopuolelle kanavoimalla pörssiomistuksensa Solidiumiin. Toisaalta valtion osakemyynneillä voi olla positiivisia vaikutuksia osakkeiden likviditeettiin ja siten yhtiöiden kurssikehitykseen ja osakkeiden vaihtomääriin. Myös ulkomaisten sijoittajien kiinnostus yhtiöitä kohtaan voi kasvaa, jos valtion omistusosuus pienenee.
Nousuvaraa Valmetissa ja Stora Ensossa
Ukkolan ja Wesangon suosikkeja valtion sijoituksista ovat konepajayhtiö Valmet sekä metsäyhtiö Stora Enso. ”Stora Enson kassavirtaa vahvistaa se, että yhtiön investointitarpeet vähenevät tulevina vuosina. Ja vaikka painopapereiden merkitys yhtiön liiketoiminnassa supistuu, osake hinnoitellaan edelleen paperiyhtiönä, eli sen arvostustaso on matala”, Ukkola sanoo.
Wesanko näkee, että Stora Enso on hyvää vauhtia muuttumassa yhä globaalimmaksi pakkaus- ja biomateriaaleja tuottavaksi toimijaksi, jonka kilpailukyky ja hyvä tuloskehitys vakuuttavat.
”Osake on vertailuryhmässään nyt hyvin edullinen, ja sen osinkotuotto on lähes 5 prosenttia, mikä on nykyisessä nollakorkoympäristössä erittäin houkutteleva taso. Osingon odotetaan myös kasvavan, kun yhtiön investointiohjelma kevenee ja tase vahvistuu”, Wesanko arvioi.
Valmetissa houkuttelee niin ikään se, että osakkeen arvostus on selvästi alempi kuin pohjoismaisilla verrokeilla. ”Valmet on vanhan paperikonetoimittajamaineen vanki. Huollon merkitys Valmetin liiketoiminnassa kasvaa kuitenkin tulevina vuosina, mikä parantaa yhtiön marginaaleja”, Ukkola sanoo.
Finnair ja Sampo houkuttelevat
Ukkola poimisi viiden vuoden sijoitussalkkuun myös Finnairin, jolla on hänen mielestään öljyn ja uusien koneiden siivittämänä selvästi ”tulospotentiaalia”. ”Toiveet Finnairin yhdistymisestä jonkun suuremman toimijan kanssa ovat hälvenneet, mikä on painanut osakkeen hämmästyttävän alas”, Ukkola kuvaa.
Wesanko puolestaan päätyisi finanssikonserni Sampoon, joka ansaitsisi hänen mielestään korkeammat arvostuskertoimet jo pelkästään vahvan markkina-asemansa ja vakuuttavan tuloskehityksensä perusteella.
”Sammon osake on pudonnut miltei neljänneksen tämän vuoden ylimmiltä tasoiltaan. Se tarjoaa mielestäni selvää nousuvaraa. Yhtiö on muutenkin optimaalinen valinta pidemmän aikavälin salkkuun, sillä sille on ominaista hyvä tulosvakaus ja osingonmaksu”, Wesanko sanoo.
Sammolta odotetaan yli kuuden prosentin osinkotuottoa.
Viiden vuoden salkkuun
”Toiveet Finnairin yhdistymistä hälvenneet”
- Finnair
- Valmet
- Stora Enso
Sijoitusjohtaja Petri Ukkola, Varainhallinta Tresor
”Sammon hyvä osinkotuotto houkuttaa”
- Stora Enso
- Sampo
- Valmet
Päästrategi Tero Wesanko, Alexandria
Pitkä ja lyhyt tuotto
Kuviossa ylhäällä on osakkeita, joiden kurssikehitys on edellisen puolen vuoden aikana ylittänyt yleisen kurssikehityksen. Vaaka-akselilla kurssikehitystä tarkastellaan viiden viime vuoden ajalta: vasemmalle jäävät ovat olleet heikkoja sijoituksia, kun taas oikealla olevien yhtiöiden kurssit ovat nousseet viiden vuoden aikana keskimääräistä enemmän.
Taulukko perustuu yhtiöiden päätöskursseihin 1.8.2016.
Lähde: Interactive Data
Tarkastelussa on nyt pörssiyhtiöitä, joissa valtio on osakkeenomistajana joko suoraan tai Solidium Oy:n omistajana. Kuviosta näkee, että esimerkiksi Sammon kurssi on puolen vuoden aikana laskenut 16 %, mutta viiden vuoden aikana noussut 78 %.
Keskipiste on Helsingin pörssin OMX Helsinki Cap -hintaindeksi. Se on yleisindeksin painorajoitettu versio, jossa yhden osakkeen maksimipaino on 10 prosenttia indeksin kokonaismarkkina-arvosta. Osinkoja ei ole huomioitu.
Halpa vai kallis?
P/e (osakekurssi/osakekohtainen nettotulos) kertoo, kuinka moninkertainen osakkeen nykyinen markkinahinta on verrattuna yrityksen osakekohtaiseen tulokseen. Luku ei kuitenkaan ole yksiselitteinen, ja se vaihtelee myös toimialoittain voimakkaasti.
Nämä p/e-luvut (2016 ennuste) on laskettu käyttämällä 1.8.2016 kurssia. Outokummulle ei ollut p/e-lukua Factsetin/FIMin keräämässä konsensusennusteessa.
| Yhtiö | P/e-luku |
| Finnair | 8 |
| Fortum | 23 |
| Kemira | 15 |
| Neste | 12 |
| Outokumpu | - |
| Sampo | 13 |
| Stora Enso | 11 |
| Valmet | 15 |
Lähde: Factset, Bloomberg ja FIM Pankki
Outi Airaksinen
