Taloudessa kiskotaan nyt käsijarrusta vähän joka puolella. Yritykset eivät ole valmiita investoimaan eivätkä kuluttajat kuluttamaan. Energia on kallista ja muutkin hinnat nousevat – inflaatio on nopeinta sitten 1980-luvun. Palkat eivät pysy hintojen perässä, joten kuluttajien ostovoima heikkenee vauhdilla.
Yksityisen kulutuksen kasvu Suomessa voi jopa kokonaan pysähtyä ensi vuonna. Se syventäisi koko talouden vaikeuksia entisestään, koska yli puolet bkt:stä muodostuu kotitalouksien kulutusmenoista.
Tilastokeskus mittaa joka kuukausi kyselytutkimuksella kuluttajien luottamusta talouteen. Tulokset eivät lupaa hyvää: luottamus Suomen talouteen romahti jo maaliskuussa ennätyshuonoksi, syyskuussa se vajosi entistäkin syvemmälle. Myös kuluttajien odotukset oman taloutensa tulevaisuudesta synkkenivät poikkeuksellisen paljon.
Kuluttajien pessimismistä huolimatta työllisyystilanne on onneksi hyvä. Ensi vuonna työttömyyden ennustetaan lisääntyvän, mutta vain hieman.
Tosin hyvä työllisyyskehitys ei ole tähänkään asti purrut pitkäaikaistyöttömyyteen. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan pitkäaikaistyöttömien työttömyys on vain pitkittynyt sitten koronapandemian alun.
Kasvu hidastuu globaalisti, syyt vaihtelevat
Kasvu on hidastumassa koko maailmantaloudessa, vaikka osa ongelmista riivaa erityisesti Eurooppaa.
Muualla ongelmat ja niiden syyt vaihtelevat. Esimerkiksi USA:ssa on jopa kovempi inflaatio kuin euroalueella, mutta ei energiakriisiä. Kiina puolestaan leikkaa itse omaa talouskasvuaan muun muassa jatkamalla edelleen koronasulkujaan.
Toisaalta Kiinan koronasulut poikivat pulmia, jotka ovat omiaan hidastamaan myös muita talouksia.
Yleisesti ennustetaan, että maailmantalous kasvaa tänä vuonna noin 3 prosenttia. Pitkällä aikavälillä maailmantalouden kasvu on ollut keskimäärin 3–4 prosenttia, joten sen alle ollaan todennäköisesti jäämässä.
Ensi vuonna kasvu hidastunee noin 2,5 prosenttiin. Kasvuennusteita on höylätty viime keväästä.
Korko-odotukset maltillisia
Inflaatio pakottaa keskuspankkeja korkojen nostoon. Se heijastuu markkinakorkoihin, kuten euriboreihin, sekä kuluttajiin, kun esimerkiksi asuntolainojen korot nousevat.
Suomalaisten asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor nousi jo syyskuun lopulla 2,5 prosenttin. Nousu on iso, koska vielä alkuvuodesta korko oli negatiivinen.
”Korkojen suurin nousu näyttäisi olevan takana, mutta jos inflaatio kiihtyy, Euroopan keskuspankki (EKP) joutuu nostamaan korkojaan lisää. Markkinat odottavat, että euribor kävisi keväällä noin 3 prosentissa. Me ennustamme, että nousu pysähtyisi suunnilleen 2,5 prosenttiin ja pysyttelisi lähivuosina hiukan sen alapuolella”, Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo.
Danske Bank arvelee euriborin jäävän alle kolmen prosentin. ”Vaikka euroalueen inflaatio kiihtynee yli 10 prosenttiin, uskomme, että EKP joutuu huonon talouskehityksen vuoksi keskeyttämään rahapolitiikan kiristämisen”, analyytikko Antti Ilvonen Danskesta sanoo.
Inflaatiota on kiihdyttänyt eniten energian kallistuminen. Ensi vuoden kuluessa vaikutus tasaantuu, koska inflaatio kuvaa hintojen vuosimuutosta ja tämänvuotiset vertailutasot ovat jo valmiiksi korkeat. ”Ei se silti merkitse energian hinnan laskemista”, Antti Ilvonen huomauttaa.
Juho Kostiainen uskoo, että sähkön hintapaineet helpottavat, kun kotimainen tuotanto lisääntyy. ”Olkiluodon uusi voimala tulee käyttöön ja tuulivoimaa rakennetaan lisää. Sen pitäisi laskea sähkön hintaa ensi vuoden jälkeen, ellei sitten Ukrainan sota aiheuta uusia yllätyksiä.”
12 kuukauden euribor ja ennuste
Ensi vuoden jälkeen kirkastuvaa?
Epävarmuutta onkin ilmassa enemmän kuin aikoihin. Ehkä alkusyksystä julkaistujen talousennusteiden sanoman voisi kuitenkin karkeasti siivilöiden tiivistää näin: Edessä on ankea talvi. Sekä kuluttajat että yritykset ovat pessimistisiä. Suomen talous valuu taantumaan, hinnat nousevat ja kuluttajat köyhtyvät. Työttömyys lisääntyy hieman. Energiakriisi pitää kaikkia pihdeissään.
Mutta jos hyvin käy, ensi vuoden loppua kohti helpottaa.
Korkojen nousu ehkä pysähtyy, sähkön hinta kenties kääntyy laskuun. Työllisyystilanne paranee taas, ja työttömyysasteen pieni nousu tasoittuu.
Euroalueen ja maailmantalouden kasvu virkistyy ainakin vähän. Jos taantuma jää lyhyeksi, Suomen talouskin voi yltää taas pieneen kasvuun vuonna 2024.
Ulla Simola
