veronmaksajat.fi

RAHAT

Kasvuyhtiöt keräävät taas joukko­rahaa – mikä oikein on Singa ja sen tarjoama vaihtovelkakirjalaina?

Kasvuyhtiöt keräävät taas joukko­rahaa – mikä oikein on Singa ja sen tarjoama vaihtovelkakirjalaina?
14.6.2023

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Kun korkojen nousu romahdutti kasvuun nojaavien yhtiöiden arvostuksen ja samalla sijoittajien riskinottohalukkuus laski, Helsingin pörssin ja First Northin listautumiset tyssäsivät kuin seinään.

Hiipuminen on ollut helppo havaita myös joukkorahoituspalveluissa. Näppituntumalla aivan viime aikoina rahoituskierroksia on taas ryhdytty järjestämään aktiivisemmin. Syynä voi olla yksinkertaisesti se, että aiemmin kerätyt rahat on poltettu loppuun.

Esimerkiksi Invesdorilla on tällä hetkellä käynnissä Singan ja Askel Healthcaren joukkorahoitusannit. Springvest järjestää parhaillaan Sulapacin antia.

Kiinnostavaa anneissa on, että sekä Singa että Sulapac keräävät rahaa velkakirjoilla, eivät laskemalla liikkeelle uusia osakkeita. Vaihtovelkakirjalaina tuntuukin olevan joukkorahoituksen uusi trendi-instrumentti. 

Kansainvälistyvä karaokepalveluntarjoaja

"Viidestoista yö" raikaa puhelimen kaiuttimista. Tai tarkemmin ottaen vain soitinten osuus, sillä Juice Leskisen ääni on poistettu. Sovelluksen käyttäjän eli tässä tapauksessa minun kuuluu tuottaa ilmoille laulu. Se on karaoken idea, ja Singa kertoo olevansa ”ainutlaatuisessa asemassa kasvaa markkinajohtajaksi” karaokealalla.

Singa on kerännyt ilmeisesti poikkeuksellisen kattavan musiikkikirjaston ja saanut myytyä palvelunsa 1 200 karaokepaikalle eri puolille maailmaa, lähinnä Pohjoismaihin, Isoon-Britanniaan ja Yhdysvaltoihin. Tarkempaa maantieteellistä jakaumaa rahavirtojen suunnasta en yhtiön sijoittajamateriaaleista löytänyt, mikä herättää epäilyksiä kansainvälistymisen onnistumisesta. Jos Yhdysvalloissa rokkaisi, firman voisi olettaa paukuttelevan henkseleitä ja hymyilevän miljoonien dollareiden hammashymyä.

Viime vuonna Singa teki 3,1 miljoonan euron liikevaihdon, tälle vuodelle kaavaillaan 5,8 miljoonaa euroa. Tulos oli tappiollinen, ja niin se tulee olemaan tänäkin vuonna, vaikka tutkimus- ja kehityskuluja aktivoidaan taseeseen ankarasti sen sijaan että ne kirjattaisiin kuluiksi. 

Laulu raikaa kotona ja baarissa

Singan bisnes on varsin ymmärrettävää. Se on rakentanut sovelluksen, jolla voi laulaa karaokea. Kännykkäsovelluksen voi ladata helposti sovelluskaupasta ja antaa laulun raikaa.

Kotikuluttaja voi ostaa rajattoman singausoikeuden kympillä kuussa, mutta ilmaiseksikin voi laulaa. Ajatus samoin kuin sovelluksen toteutus graafisia ratkaisuja myöten muistuttaa Singan ilmeistä esikuvaa Spotifyta.

Ammattikäytössä eli esimerkiksi karaokebaareille kulunki on Singan sijoitusmuistion mukaan riisutusta versiosta satanen, täydestä versiosta kaksi sataa euroa kuussa. Hinnat vaihtelevat luonnollisesti maittain ja arvonlisäverokannoittain, mutta kaupparatsun on kolkutettava usealle ovelle ja kerättävä liikevaihto pienistä puroista.

Voi olettaa, että ammattipuolella palvelun pito on kohtuullisen hyvä: kerran myyty palvelu jauhaa rahaa pitkän ajan. Karaokepaikalle kustannus ei ole niin suuri, että palveluntarjoajaa tulisi tarve aktiivisesti kilpailuttaa. Kilpaileva karaokepalveluyhtiö saisi tarjota palveluaan selvästi edullisemmalla, jotta ravintola jaksaisi ryhtyä opettamaan henkilökuntaa uuden palvelun tavoille.

Tuntematta kilpailukenttää sen paremmin pidän aivan mahdollisena, että Singalla voi olla mahdollisuudet saada merkittävä osa oletettavasti sirpaleisesta markkinasta. Se palvelu, jolla on kattavin kirjasto ja riittävän helppokäyttöinen ohjelmisto, saa pakettinsa kaupaksi karaokenpitäjille. Jos asiakas ei pääse laulamaan "Aikuista naista", hän sanoo: ”paska mesta”, ja menee ostamaan oluensa seuraavana perjantaina muualta.

Singan strategia vaikuttaa fiksulta, ja erityisesti B2B-liiketoiminnan osalta se tuntuu uskottavalta. Materiaaleissaan yhtiö kuitenkin uumoilee, että kotikaraokebisneksestä tulisi tuleva kasvu. Kympin panos puutarhajuhlien, kotibileiden tai pikkujoulujen viihdykkeestä ei ole paljon, mutta jaksaisiko oikeasti kovin moni veivata karaokea kotona niin, että siitä maksaisi ympäri vuoden? 

Yhdysvallat auki 

Singalla on näyttöä liikevaihdon kerryttämisestä ja kasvattamisesta, millä se eroaa edukseen monesta rahaa keräävästä startupista. Edellisellä rahoituskierroksella Singa haali rahaa Yhdysvaltain markkinan avaamiseen, ja nyt se on tehty. Samalla kartutettiin biisikirjastoa.

Uudella rahalla on tarkoitus jatkaa laajentumista Yhdysvalloissa. Koska vielä ei ole järin hyvin tiedossa, kuinka palvelu on lähtenyt liikkeelle uudella mantereella, on vaikea arvella onnistumisen mahdollisuuksia. Yhdysvallat ei ole kaikkein helpoin markkina vallattavaksi, eikä mahdollisesti saatavilla muutamilla miljoonilla vielä suuria tehdä, ainakaan jos palvelua pyritään markkinoimaan kuluttajille.

Yhdysvaltojen valloituksen jatkon lisäksi Singa aikoo käyttää rahaa globaaliin lisensointiin, mikä mahdollistaisi palvelun laajentamisen muilla maantieteellisillä alueilla.

Toteutuneista tulosluvuista ja tulosennusteista voi päätellä, että Singan liikevaihdosta vajaa kolmannes kuluu musiikin oikeudenomistajille tilitettäviin maksuihin. En tunne alan sopimuskäytäntöjä enkä varsinkaan tiedä, millaisia sopimuksia Singa on tehnyt oikeudenomistajien kanssa, mutta kustannus tuntuu Singan kannalta kohtuulliselta. Henkilöstökulut ovat toinen suuri kuluerä.

Singa kaavailee saavuttavansa ensi vuonna kassavirtapositiivisuuden. Se on yhtiölle kuin yhtiölle merkittävä hetki, ja se muuttaa myös yhtiön luonnetta sijoituskohteena. Niin kauan kuin yhtiön kassasta valuu rahaa pois enemmän kuin rahaa tulee sisään, yhtiö joutuu vähän väliä olemaan käsi ojossa sijoittajien suuntaan – niin kuin Singakin on ollut.

Kun kassaan virtaa enemmän rahaa kuin saadaan kulumaan rullaavaan liiketoimintaan ja investointeihin, rahaa voidaan alkaa palauttaa sijoittajille.

Kassavirtapositiivisuus kuulostaa huimalta varsinkin siihen nähden, että Singa uskoo kasvattavansa kuluttajabisnestään ja samaan aikaan laajenevansa uusille maantieteellisille alueille. Kumpaankin saa kulumaan tuhdisti tuohta.

Viime vuoden tilinpäätöksessä ei ole kassavirtalaskelmaa, mutta päätellen vieraan pääoman kasvusta tilikauden 2022 aikana nollaraja ei ole vielä aivan huulilla. 

Sijoitus tuntemattomaan hintaan

Singa ei kerää rahaa painamalla uusia osakkeita, vaan käynnissä olevalla rahankeräyskierroksella sijoittajat merkitsevät Singan vaihtovelkakirjalainaa. Vaihtovelkakirjalainalle maksetaan kymmenen prosentin vuotuista korkoa. Korkoa ei makseta rahana, vaan se lisätään lainapääomaan.

Vaihtovelkakirjalainan konvertointia eli muuttamista osakkeiksi säätelee monipolvinen pykäläviidakko. Konversiossa käytettävä hinta ei ole vielä tiedossa, eikä sijoittaja siten pysty arvioimaan, millä valuaatiolla hän sijoittaa Singaan, jos osallistuu vaihtovelkakirjalainakierrokselle.

Vaihtovelkakirjalainan haltija saa konversion tapahtuessa Singan osakkeita sijoittamansa määrän ja sille kertyneiden korkojen edestä. Tai itse asiassa suuremman euromäärän edestä, sillä vvk-sijoittajat saavat konvertoinnin yhteydessä 20 prosentin alennuksen osakkeen hinnasta.

Sijoituksen nousuvara rajoittuu vaihtovelkakirjalainan korkoon ja konversioalennukseen. Konversion yhteydessä saatavista osakkeista olisi sitten päästävä eroon, jotta rahansa saisi takaisin. 

Pääomistajien matkassa

Alkuvaiheessa oleviin hankkeisiin sijoittaessa on yleensäkin luottava pääomistajaan. Tällaisessa vaihtovelkakirjalainassa, jossa merkintähinta on avoin, luottoa täytyy löytyä vielä enemmän, sillä pitkälti pääomistaja päättää, mihin diiliin ryhdytään ja mitä vaihtovelkakirjalainalla aikoinaan saa.

Singan suurin omistaja on Maki.VC-pääomasijoitusrahasto, toiseksi suurin Superhero-pääomasijoitusrahasto ja kolmanneksi suurin yhtiön toimitusjohtaja Atte Hujanen. Maki ja Superhero ovat mukana myös tällä vaihtovelkakirjalainakierroksella. Makin perustaja Ilkka Kivimäki on Singan hallituksen puheenjohtaja. Sijoittajajoukko on vakuuttava.

Vaikka nyt mukaan lähtevä yksityissijoittaja saakin merkitä vaihtovelkakirjalainaa ”olennaisilta osin samoilla kaupallisilla ehdoilla ankkurisijoittajien kanssa” niin kuin Singa sijoitusmuistiossaan kertoo, aivan samalla viivalla ei olla. Pääomasijoittajat antavat nyt lisää rahaa turvatakseen aiemman, osakemerkintöinä tekemänsä sijoituksen arvon ja arvonkehityksen. Siksi heille riittää kymmenen prosentin vuosikorko + konversioalennus.

Minulle se ei riitä korvaukseksi epävarmasta ja epälikvidistä sijoituksesta. Tyydyn laulamaan ”Viidettätoista yötä”. 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. 

Näitä muut lukevat nyt

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti