veronmaksajat.fi

RAHAT

Aki Pyysing otti kalleimman oppinsa Antti Piipolta – mutta ilmeisesti se ei ollut riittävän hintava

Aki Pyysing otti kalleimman oppinsa Antti Piipolta – mutta ilmeisesti se ei ollut riittävän hintava
14.9.2022

Karo Hämäläinen

KARON PÖRSSI Suomalaisen sijoitusmaailman suorasuu Aki Pyysing pöllyttää Sijoitustiedon sunnuntaikolumneissaan filunkifirmoja, pörssistä pihalla olevia poliitikkoja ja velttoja valvojia. Pokeriammattilainen on myös aktiivinen Twitter-keskustelija.

Laskentaekonomiksi opiskellut Pyysing kuuluu myös Ovaro Kiinteistösijoituksen hallitukseen. Hänen sijoitusyhtiönsä on yksi kiinteistökehittäjäksi muuttuvan vuokrakämppäfirman suurimmista omistajista. 

Mitä teet silloin, kun et sijoita, Aki Pyysing?

”Käyn kuntosalilla tavoitteena nostaa enemmän kuin viime viikolla, pelaan ammattimaisesti pokeria, luen kirjoja, katselen elokuvia/dokumentteja/sarjoja/A-Studiota, käyn museoissa/näyttelyissä/rockkonserteissa/baareissa.”

Mikä sinua kiehtoo sijoittamisessa?

”Mahdollisuus oppia rajattomasti uutta.” 

Milloin ja miksi ostit ensimmäiset osakkeesi?

”Vuoden 1986 syksyllä ahneuttani. Aloin fomottaa muiden Vaasiskavereitten (=KY:n asuntola Vaasankadulla) perässä. Tosin en vielä 19-vuotiaana tuntenut termiä ’fomottaa’.”

Luonnehdi salkkuasi!

”Tähtään yli sadan prosentin keskimääräiseen osakepainoon nettovarallisuudesta laskettuna, mutta painotan semiaggressiivisesti syklien mukana, mutta vastapalloon. Välillä teen jotain erikoissijoituksiakin, kuten kiinteistöjä, korkeakorkoisia bondeja tai startupsijoituksia.”

Listaosakkeet kotikenttäedun vuoksi enimmäkseen Suomesta ja Ruotsista.”

Jos katsoisit itseäsi sijoittajana ulkopuolisen silmin, millaisin sanoin luonnehtisit itseäsi sijoittajana?

”Luulee liikaa itsestään, kun yrittää ajoittaa osakemarkkinoita. Avautuu kuitenkin Sijoitustiedossa sijoituksistaan poikkeuksellisen paljon. Vaikuttaa täysin vastuuttomalta. (Monet muuten pitävät nykyisiä riskitasojani isoina, itse näen ne lähinnä hävettävän pieninä).”

Mistä ammennat sijoitusideoita?

”Mediasta, osavuosikatsauksista, täysipäisiltä kollegoilta. Sijoitan usein sellaisiin yhtiöihin, joissa olen aiemminkin ollut mukana ja joita seuraan edelleen.”

Millä perusteella ostat, millä perusteella myyt?

”Ostan, jos kuvittelen voivani saada sijoitukselleni riittävää tuottoa suhteessa riskiin. Kahdeksan pinnan tuottovaade on viitteellinen ajatus uusia sijoituksia tehdessä. Tosin käytännössä en tee mitään omia DCF-laskelmia (kassavirtojen diskonttaaminen nykyarvoon) tai muuta sellaista.

”Myyn jos osake alkaa tuntua kalliilta tai kuvittelen voivani ostaa sen myöhemmin halvemmalla takaisin. Varsin harvoin laitan riviä kerralla tyhjäksi, vaan myyn nouseviin kursseihin pieniä eriä kerrallaan.”

Paras sijoituksesi?

”Metsä-Serlan warrantin ostaminen 1992 markan kellutuksen jälkeen teki reilusti nettovelkaisesta ainakin toistaiseksi lopullisesti nettovarallisen. Kun Manu (presidentti Mauno Koivisto) vihdoin päästi markan kellumaan, sai vientiyhtiöitä vielä monen kuukauden ajan nauruhinnoilla. Ihmiset eivät kerta kaikkiaan ymmärtäneet, että valuuttavelat ovat kertaisku, mutta vientitulot tulevat joka vuosi.”

Etsin parasta mahdollista viputuotetta, koska likvidit olivat rajallisia, vaikka D-markkaoptioista (Saksan markkaan kohdistuvat johdannaiset) tulikin devalvaatioiden yhteydessä jotain apurahaa. Lapun löysi lopulta koko Helsingin sijoitusscene tai ainakin Kallessa (ravintola Kaarle XII Helsingin Kaartinkaupungissa) käyvä osasto, mutta monet irrottivat tuplat tai jotain saatuaan. Mie tein ensimmäiset ostot @6,50 ja ensimmäiset myynnit päälle 250.” 

Kallein oppisi?

”Uskoin liian pitkään Elcoteqin Antti Piipon satuja ja tarinoita. Ostin neljässätoista ja myin neljässä. Yhden sijoitusyhtiön varallisuudesta yli puolet oli pahimmillaan lapussa kiinni. Nykyisin suhtaudun pukumiesten puheisiin jo lähtökohtaisesti epäluuloisesti.”

Onko sinulla suosikkiosaketta?

”Ei. Osakkeisiin(kin) rakastuminen tulee helposti hyvin kalliiksi.”

Mitä muutoksia olet tehnyt salkkuusi viime aikoina?

”Melkein jokainen nousupäivä olen myynyt jotain pientä ja laskupäivä toisinpäin. Näen pörssikursseja päivittäin seuraavilta laiskuutena hermostuneen markkinan pomppuisuuden hyödyntämättömyyden.”

Muutos, joka olisi pitänyt tehdä olisi ollut kaikkien Fortumien painaminen laitaan Tytti Tuppuraisen palatessa Saksasta. En keskittynyt kunnolla, kun Fortumia oli salkussa lähinnä keräilyerä. Tarinan opetus on, että liian pienten sijoitusten tekeminen syö odotusarvoa.”

Lisäksi uskoin liian pitkään Markus Rauramon tarinoita. Eli en oppinut Elcoteq-saagastani ainakaan tarpeeksi.” 

Karo Hämäläinen

Kirjoittaja on kirjailija ja sijoittamiseen erikoistunut vapaa toimittaja. Mainituista yhtiöistä hän omistaa Ovaroa, Metsä-Serlan nykymuotoa Metsä Boardia ja Fortumia. 

Blogeissa

Rahat, verot, työ & eläke, koti