veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Viinan kirous ja solidaarisuusvaje

Hannu Uusitalo

Eduskuntaan tulee keväällä käsiteltäväksi hallituksen esitys uudeksi alkoholilaiksi, jossa alkoholin jakelua helpotetaan eri tavoin. Alkoholilain kokonaisuudistus etenee perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan mukaan siten, että lakiesitystä käsitellään ja tarvittaessa muutetaan lausuntokierroksella saadun palautteen perusteella. Erityisesti uudistuksen taloudelliset vaikutukset ja vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen pyritään arvioimaan mahdollisimman monipuolisesti.

Ravintoloiden anniskeluaikoja ja asiakaspalvelua koskevia säännöksiä vapautetaan. Kaupassa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuus nostetaan 5,5 prosenttiin ja kaupat, kioskit ja huoltamot saavat myydä A-olutta, vahvaa siideriä ja väkevistä alkoholijuomista sekoitettuja long drink -juomia, joita esityksen vastustajat kutsuvat limuviinoiksi. Itsenäisille ja pienille panimoille tulee nykyiseen tilaviinin ja sahdin myyntioikeuteen verrattava oikeus myydä omia käsityöläisoluita suoraan valmistuspaikalta.

Näin siis jos esitys hyväksytään. Rehulaa on arvosteltu asian hitaasta eteenpäin viemisestä. 28 kansanedustajaa, joista 14 pääministerin puolueesta, ovat esittäneet adressin, jonka mukaan esitykseen pitäisi tehdä useita tiukennuksia.

Samaan aikaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos ovat julkaisseet tutkimuksen sosioekonomisista kuolleisuuseroista ja niiden kehityksestä vuosina 1996–2014. Tulosten mukaan suuri- ja pienituloisten välinen ero kuolleisuudessa on isoja eroja ja ne edelleen kasvoivat 2000-luvun alussa. Valtaosa tästä kasvusta johtui alkoholin liittyvistä kuolemista, miehillä yli 80 prosenttisesti, naisilla lähes kokonaan. Kun tuloryhmien välinen kuolleisuusero kääntyi vuoden 2007 jälkeen laskuun, selittivät alkoholisyyt tästä laskusta jälleen merkittävän osuuden, yli puolet. Myös koulutusryhmien väliset kuolleisuuserot ovat hieman kaventuneet.

Nämä käänteet selittyvät alkoholin saatavuuden muutoksilla. 2000-luvun alussa kuluttajien ostovoima kasvoi. Alkoholiveroa laskettiin huomattavasti vuonna 2004. Niinpä alkoholin kokonaiskulutus lisääntyi voimakkaasti. Myös alkoholiin liittyvä kuolleisuus lisääntyi, eniten pienituloisimmassa viidenneksessä. Vuodesta 2007 toteutettujen alkoholiveron korotusten ja taloudellisen tilanteen heikkenemisen myötä alkoholin kokonaiskulutus ja alkoholikuolleisuus kääntyi laskuun, eniten väestön pienituloisimmassa viidenneksessä.

Johtopäätös on selvä. Alkoholin saatavuuden muutokset (erityisesti hinta ja ihmisten ostovoiman muutokset, mutta myös jakeluverkko) vaikuttavat suoraviivaisesti kuolleisuuteen. Seuraukset alkoholin kokonaiskulutuksen kasvusta ja samoin myös vähenemisestä kohdistuvat voimakkaammin huonoimmassa asemassa oleviin. Pienituloisuus voi lisätä alkoholikuolleisuuden riskiä, mutta vaikutussuhde kulkee myös toisin päin: liiallinen alkoholinkäyttö saattaa johtaa matalaan tulotasoon.

Eduskunta ei siis päätä vain alkoholin jakelun vapauttamisesta, vaan myös alkoholikuolleisuuden kehityksen suunnasta.

Esitetty alkoholilain muutoksen merkitys on erityisen suuri huonommassa yhteiskunnallisessa asemassa oleville. Liiallisen alkoholinkäytön riskit saattavat kuitenkin kohdata ketä tahansa. Kenestä tahansa voi tulla Turmiolan Tommi tai Tiina.

Suurelle osalle väestöä muutos ei paljon merkitse. Eikö eduskunta voisi kannustaa tätä valtaenemmistöä solidaarisuuteen ylenmääräiseen viinankäyttöön taipuvaisia kanssasisariamme ja -veljiämme kohtaan ja päättää niin, että vahvemmat juomat haetaan edelleen Alkon hyvin varustetuista myymälöistä, joissa valikoima ja palvelutaso on tunnetusti hyvä?

Professori Hannu Uusitalo

 

Kirjoittajasta

Hannu Uusitalo Professori Hannu Uusitalo

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.