veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Uutiskärjet ovat median vallankäyttöä

Hannu Uusitalo

Poimin Helsingin Sanomista 25.5.2018 kaksi uutiskärkeä.

”Kreikalla on mahdollisuus.” Juttu perustuu Suomen Pankin tulevan pääjohtajan Olli Rehnin haastatteluun, jossa hän arvioi Kreikan tilannetta kahdeksan vuotta kestäneen hätärahoituksen ja Kreikan pakosta tekemien eläkkeiden, palkkojen ja julkisen sektorin leikkausten jälkeen.

”Lähes 900 000 suomalaista on köyhyys- tai syrjäytymisriskin alla.” Uutinen perustuu Tilastokeskuksen tulonjakotilastoon ja EU:n tilastoviraston Eurostatin tilastoihin.

Molemmat kirjoitukset avaavat tietenkin asiaansa huomattavasti laajemmin, mutta jäi askarruttamaan vaikeus valita uutisiin kärki. Muitakin vaihtoehtoja olisi ollut tarjolla. Tässä pari esimerkkiä.

”Kreikassa 77 prosentilla kotitalouksista vakavia toimeentulo-ongelmia.” Tästä näkökulmasta kirjoitetussa uutisessa voisi todeta, että Norjassa vaikeuksia rahojen riittävyyden suhteen oli noin viidellä prosentilla ja Suomessa seitsemällä prosentilla. Kun näitä lukuja vertaa Kreikkaan, niin oivaltaa, miten vaikeaa ihmisten elämä Kreikassa on. Tällainen uutiskärki kertoisi tarinaa ei niinkään Kreikan kriisistä vaan kreikkalaisten elämän kriiseistä.

”Lasten pienituloisuusaste on Suomessa Euroopan matalin”. Alle 18-vuotiasta pienituloisia on Suomessa noin 9 prosenttia, kun Romaniassa vastaava osuus on noin 37 prosenttia. (Henkilö on pienituloinen, jos hän kuuluu kotitalouteen, jonka käytettävissä olevat tulot ovat alle 60 prosenttia kotitalouden kulutusyksikköä kohti lasketusta tulosta. Kulutusyksikköjä käyttämällä voidaan verrata esimerkiksi neljän ja yhden hengen kotitalouksien tuloja.) Lasten samoin kuin työssäkäyvien pienituloisuusaste on Suomessa poikkeuksellisen matala. Tämä uutiskärki olisi yhtä lailla totta kuin se, johon HS päätyi.

Entä: ”Suomessa tuloerot ovat Euroopan pienimpien joukossa.” Vain Islannissa, Sloveniassa, Slovakiassa, Norjassa ja Tšekissä tuloerot ovat pienemmät kuin Suomessa. Kärkimaiden erot ovat varsin pienet, mutta Suomen tulonjako on huomattavan tasainen verrattuna esimerkiksi EU-28 maiden keskiarvoon. Euroopan suurimmat tuloerot ovat Serbiassa ja Bulgariassa.

Nämä esimerkit uutiskärjistä vaikuttavat kovin laimeilta. Lehdistä ja sähköisistä medioista on helppo löytää paljon räväkämpiä uutiskärkiä, joille ei juuri löydy katetta itse uutisesta.

Sähköisen median aikana uutiskärkien valinnasta on tullut entistä tärkeämpää. On eduksi, jos uutisen kärki saa lukijan avaamaan itse jutun. Voi olla, että klikkaushakuinen uutiskärkien valinta on saanut lisää jalansijaa.

Helsingin Sanomien valitsemat uutiskärjet ovat epäilemättä vastuullista journalismia. Ne kuvaavat uutisessa ollutta asiasisältöä. Juuri siksi ne näyttävät viattomilta. Ne vievät ajatukset tiettyyn suuntaan. Esimerkiksi Kreikka-kärki vahvistaa ajatusta, että vaikeuksien jälkeen Kreikassa ollaan oikealla tiellä. Suomen pienituloisuus-kärki vahvistaa kuvaa, että meillä on vakava köyhyysongelma.

Molemmat tulkinnat voivat olla oikeita, mutta samasta aineistosta olisi yhtä hyvin voinut nostaa esiin aivan toisenlaiset uutiskärjet. Kärkien valinnalla media käyttää valtaa johdattamalla ajattelumme suuntaa, oli tämä sitten tiedoista tai tiedostamatonta.

Professori Hannu Uusitalo 

Kirjoittajasta

Hannu Uusitalo Professori Hannu Uusitalo

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.