veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Puu sopii kerrostaloonkin

Ritva Toivonen

Koti on monen suomalaisen tärkein varallisuuserä. Meitä suomalaisia on nyt noin 5,5 miljoonaa ja omistamme yhteensä vajaat 3 miljoonaa asuntoa.

Kansallisvarallisuudestamme 334 miljardia euroa (43 %) koostuu asunnoista tontteineen. Keskimäärin asunnon arvo on tällä tavoin laskien 112 000 euroa, sillä asuntojen keskikoko on 80 neliömetriä.

Suomi on väljä, kun suhteutetaan asukasluku maan kokoon: maata on noin kuusi hehtaaria kansalaista kohden. Saksassa vastaava luku on alle hehtaari ja Ruotsissa vajaat viisi hehtaaria. Silti kerrostaloasumisen yleisyys on Suomessa Euroopan huippua. Asunnoistamme peräti 44 % on kerrostaloissa.

Omakotitalosta unelmoidaan, mutta kerrostalot säilyttänevät suosionsa tulevaisuudessakin, kun kasvukeskukset vetävät väkeä. Rakennusteollisuudella ei ole erityisesti ollut tarvetta satsata kerrostalotuotannon vaihtoehtoihin, jos asunnon etsijän ensisijaisena huolena on se, löytyykö kukkarolle sopivaa asuntoa ollenkaan.

Kaavoitus ja säädökset rajoittavat nekin osaltaan vaihtoehtojen tarjontaa.

Kerrostalot on rakennettu lähinnä betonista tai tiilestä. Puuratkaisuihin on kuitenkin kiinnostusta maan hallitusta myöten. Määräyksiä on väljennetty, ja puusta on mahdollista rakentaa jo kahdeksankerroksisia asuintaloja.

Joka kymmenes suomalainen omistaa metsää. Kansantalouden ja metsiin perustuvan biotuoteteollisuuden kannalta teollisen puurakentamisen ja puun käytön kasvu on hyvin kiinnostavaa – etenkin, jos tuotteet käyvät kaupaksi myös vientimarkkinoilla.

Viime vuonna aloitettiin 600 puukerrostaloasunnon rakentaminen. Tämä vastaa vajaata kymmenystä kaikista uusista kerrostaloasunnoista. Vireillä on moninkertainen määrä hankkeita.

Nyt Suomessa on 52 puukerrostaloa ja näissä 1 235 asuntoa eli promille koko kerrostaloasuntokannasta. Kasvupotentiaalia siis on.

Kuluttaja ja sijoittaja etsivät arvonsa säilyttäviä asuntoja. Sijainti, tekninen käyttöikä ja ylläpitokulut kiinnostavat.

Myös silmän pitäisi levätä itse asunnossa ja varsinkin maisemassa. Terveellisyys ja ekologinen kestävyys ovat uusia, mutta luultavasti lisää painoa saavia trendejä.

Asukaskyselyt kertovat, että puukerrostalojen on koettu olevan monin tavoin miellyttäviä. Tosin varmempi vakuuttuminen asiasta edellyttää aimo annoksen lisää tutkimusta.

Kuluttajat ostavat asunnot rakentajilta ja valitsevat rakentamissäädöksiä linjaavat kunnalliset ja valtakunnalliset päättäjät. Valintamahdollisuuksia syntyy erilaisten kuluttajien tarpeisiin asuntomarkkinoillakin, jos niitä aktiivisesti halutaan. Nöyryys ja hiljaisuus eivät tässä kohdin ole kuluttajan hyveitä. 

Ritva Toivonen on MMT, dosentti ja tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksella.

 

Kirjoittajasta

Ritva Toivonen

Ritva Toivonen on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti ja tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksella. Seuraa @ritvatoivonen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.