veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Biotalous on maakuntien juttu ja koko Suomen mahdollisuus

Ritva Toivonen

Biotalouden varaan lasketaan paljon, kun Suomen kituliasta talouskehitystä pusketaan uuteen nousuun. Biotalous on vahvasti aluetaloutta. Maakunnista löytyy metsiä ja peltoja, maita ja vesiä – koko biotuotannon perusta. Uusiutuviin materiaaleihin pohjautuvan yritystoiminnan merkitys ja potentiaali ovat siellä suuria. Voisi sanoa, että biotalous, jos mikä, on maakuntien juttu. Tästä hyötyy koko Suomi. Todellista kasvua ja myös uusia työpaikkoja on mahdollista synnyttää biotalouden varaan.

Tapiossa on kääritty hihat ja kaivauduttu biotalouden tilastoihin. Tässä tarkastelussa maakuntien iso rooli biotaloudessa on selvä. Vaikka viime vuosikymmenen jälkipuolisolta alkaen olemme eläneet vaikeita aikoja, aluetalouden tilinpidon luvut kertovat, että esimerkiksi metsätalouden ja elintarviketeollisuuden työllisten määrä lisääntyy.

Maakunnille biotalous sisältää lupauksen huomisen monipuoliseen yritystoimintaan liittyvästä talouskasvusta. Eteenpäin pääseminen edellyttää paitsi rohkeita yrittäjiä ja riskipitoisia investointeja niin myös kehitystä vauhdittavia tukitoimia. On selvää, että tarvitaan monenlaisia kokeiluja, koska uuteen lähdettäessä ei etukäteen varmuudella voida tietää minkälaiset tuotteet ja markkinat todella vetävät.

Alan kehitystä vauhdittavia tukipäätöksiä tehtäessä on silti pää pidettävä kylmänä etteivät kehittämissatsaukset pirstaloidu liikaa. Kärkihankerahoista on iloa vain, jos ne osataan kohdentaa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Päämääränä tulee olla pysyvän elinkeinotoiminnan luominen. Panoksia ei kannata sijoittaa projekteihin, jotka alkavat ja loppuvat jälkiä jättämättä. Maakuntien välinen yhteistyö ja yhteisistä kokemuksista oppiminen on voimaa tässäkin asiassa.

Biotalouden tuotteita tehdään uusiutuvista raaka-aineista mm. metsä-, kemian-, energia- ja elintarviketeollisuudessa. Bisnespotentiaalia piilee myös terveysvaikutteisissa aj elämyksiä tuovissa tuotteissa ja palveluissa. Biotaloudessa yhdistyy aineellinen ja aineeton hyvä, materiaaliset ja henkiset arvot.

Joku kenties kysyy, että eikö kaikkea tätä ole ollut tarjolla aikaisemminkin. Onko biotalous vain uusi nimitys vanhalle asialle? Vastaan, että on ja ei ole. Nimikkeen alta löytyy sekä tuttuja tuotteita että uusia innovaatioita. Puukuidusta voidaan valmistaa vaikka mitä. Kuluttajalle tuote voi olla vanha ja tuttu, mutta uutta on se, että raaka-aine onkin peräisin puusta eikä vaikkapa fossiilisesta öljystä.

Käsillä on myös päämäärätietoinen poliittinen ja taloudellinen tahto satsata uusiutuviin bioratkaisuihin. Biotaloudessa nähdään merkittäviä kasvu- ja investointimahdollisuuksia. Ilmaston lämpenemisen lasku voi nousta huikeaksi. Maailma kaipaa tuotteita, jotka on tehty uusiutuvista raaka-aineista, uusiutuvalla energialla ja tuotannon kestävyys turvaten. Sen me suomalaiset osaamme.

Biotaloudessa on siis hyvä tulevaisuus. Tällä hetkellä biotaloudesta tiedetään kuitenkin yllättävän vähän. Biotalouden elinkeinot ovat ja toimialat ovat tuoreita käsitteitä eikä niitä ole kunnolla tilastoitu. Mikä on esimerkiksi biorakentamisen osuus kaikesta rakentamisesta? Entä biotalouden osuus matkailusta? Nämä on selvitettävä, jotta osataan suunnata kehityspanoksia oikein ja seurata alan kehitystä asetettuja tavoitteita vasten.

Tapion laatima ja työ- ja elinkeinoministeriön rahoittama selvitys biotalouden tilasta maakunnissa valmistuu vuoden vaihteessa. Pysykää kuulolla!

Ritva Toivonen on Tapio Oy:n toimitusjohtaja

Kirjoitus on julkaistu Tapion blogissa 24.11.2015.

Kirjoittajasta

Ritva Toivonen

Ritva Toivonen on maatalous- ja metsätieteiden tohtori, dosentti ja tutkimuskoordinaattori Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksella. Seuraa @ritvatoivonen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.