Kevään vaalitulos kertoo kansan ja eduskunnan olevan kallellaan keskusta-oikeaan suuntaan, mutta miten uudet päättäjät suhtautuvat metsätalouteen?
Tapio ja Metsälehti testasivat eduskuntavaaliehdokkaiden näkemyksiä omalla metsävaalikoneellaan. Kysymyksiin vastasi 709 ehdokasta. Heistä 61 pääsi eduskuntaan. Tulosten ”jytky” oli metsien taloudellisen merkityksen voimakas korostuminen. Asian edistämiskeinoissa näkyy kolme kärkeä:
- Porkkanat ennemmin kuin kepit
- Rajoittavan sääntelyn välttäminen
- Vapaaehtoisuus
Vastaajista vaaleissa läpi menneet näkevät puoluekannasta riippumatta metsien taloudellisen merkityksen Suomelle kasvavan vaalikauden aikana. Käytännössä tämä kertoo vahvasta uskosta metsäteollisuuden ja yleensäkin metsiin perustuvan liiketoiminnan kasvuun. Usko ei olekaan turha. Tästä kertoo muun muassa Metsä Groupilta saatu vahvistus biojalostamon rakentamisesta Äänekoskelle.
Metsäalan kasvu edellyttää talousmetsien hakkuiden lisäämistä kestävästi. Metsävaalikoneeseen vastanneet ja heistä valituiksi tulleet edustajat olisivatkin keskimäärin valmiita edistämään taloudellisin tuin sekä puuntuotannon lisäämistä että luontoarvojen turvaamista.
Moni on puun myyntiin kannustavan verotuksen kannalla. Raippavero hakkuista kieltäytyville metsänomistajille ei saanut juurikaan kannatusta. Metsäverotuksen kiristämistä ei kannatettu. Suuri osa kuitenkin ohjaisi verotuksella metsätilojen omistusrakennetta kohti isompia kokonaisuuksia.
Metsien talouskäytön ja suojelutavoitteiden välillä ei nähty ylikäymätöntä ristiriitaa. Uusien suojelualueiden lisäämistä Etelä-Suomessa pidetään mahdollisena. Moni etenisi suojelussa antamalla metsänomistajille mahdollisuuden tehdä itse valintansa. Myös metsien käsittelyssä valinnanvapaus halutaan jättää metsänomistajalle.
Metsävaalikoneeseen vastanneet ja heistä läpi menneet kansanedustajat ovat alle kolmannes eduskunnasta. Voi kuitenkin arvailla, että näkemykset ainakin puolueittain ovat samansuuntaisia kuin vaalikoneesta saadut vastaukset. Tällöin Arkadianmäen päättäjistä kohtalaisen iso osa näkee metsät talouskasvun mahdollistajana ja on valmis edistämään asiaa ennen kaikkea ”porkkanaohjauksella”.
Edustajat tuntuvat luottavan metsänomistajien ja metsäalan vastuullisiin ja järkeviin valintoihin. Ja miksi eivät luottaisi, sillä metsävaalikoneeseen vastanneista ja heistä valituksi tulleista kansanedustajista yli puolet on metsänomistajia.
Heidän vastuksistaan piirtyvä näkymä vaikuttaa perustellulta. Metsä on suomalaisille merkittävä luonnonvara, ja metsien taloudelliset hyödyt jakautuvat koko maahan, myös maaseudulle. Metsiin on satsattu paljon, jotta niistä koituisi Suomelle kestävällä tavalla taloudellista ja muuta hyvää. Kestävä taloudellinen tuotto on pitkällä tähtäyksellä edellytys myös kyvylle huolehtia ekologisten arvojen säilymisestä.
Ritva Toivonen on Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion johtaja
