Käyttäytymistieteen yksi perustulos on, että ihmiset ovat lyhytnäköisiä. Me emme varaudu kaukana tulevaisuudessa oleviin tilanteisiin niin kuin rationaalisesti käyttäytyvä ihminen, homo economicus, tekisi. Tästä ja muista havainnoista psykologi Daniel Kahneman sai yhdessä työtoverinsa Amos Tverskyn kanssa Ruotsin keskuspankin Alfred Nobelin muistoksi perustaman taloustieteen palkinnon vuonna 2002.
Eläketurva on hyvä esimerkki lyhytnäköisyyteen varautumisesta. Vain harva onnistuu turvautumaan omin neuvoin vanhuuden ja työkyvyttömyyden varalle. Monilla ei siihen ole varaa, ja jos onkin, niin nykyiset tarpeet sivuuttavat kenties vuosikymmenien päässä näköpiirissä olevan vanhuuden. Tulevaisuuteen varautumista pidetään kyllä tärkeänä, mutta sen aloittamista lykätään päivästä toiseen. Työkyvyttömyys on oma lukunsa, eikä oman työkyvyttömyyden varalle juuri säästetä. Työkyvyttömyys kohtaa aina muita.
Muun muassa tästä syystä kaikissa kehittyneissä maissa on julkisia eläkejärjestelyjä. Eivät valtiot ole niitä pelkästään hyvänhyvyyttään säätäneet, vaan myös siksi, että lyhytnäköiset ihmiset eivät putoaisi valtion syliin. Totta kai ihmiset ovat erilaisia ja elämäntilanteet ovat erilaisia, mutta lyhytnäköisyys on aika yleinen ilmiö.
Vuoden 2017 työeläkeuudistuksessa pahalle on annettu pikkusormi. Tämän vuoden alusta syntyi entisen osa-aikaeläkkeen tilalle osittainen varhennettu vanhuuseläke (Ove), jota voi alkaa nostaa 61 vuoden iästä alkaen. Ikäraja nousee vähitellen, ja se tulee olemaan kolme vuotta alimman vanhuuseläkeiän alapuolella. Ove:n valitseva voi työskennellä tai olla työskentelemättä ja saada esimerkiksi jotain etuutta, vaikkapa työttömyyskorvausta. Ove:na voi ottaa joko 25 tai 50 prosenttia edellisen vuoden loppuun mennessä ansaitsemastaan vanhuuseläkkeestä.
Tässä ei ole tarpeen selostaa kaikkia Ove:n kiemuroita. Tarkempia tietoja löytyy esimerkiksi tiedotteesta. Tarinan ydintä valaisee esitteen esimerkki. Henkilö on syntynyt kesäkuussa 1956. Ansaittu eläke vuoden 2016 lopussa on 2 500 e/kk. Ove alkaa 1.7.2017. Jos henkilö ottaa Ove:n 25 prosentin mukaan, hän saa eläkettä 625 e/kk, jos 50 prosentin mukaan, 1 250 e/kk.
Kuulostaa hyvältä eikö totta?
Mutta nyt se paha vie pikkusormen. Ove:na nostettu eläke pienentää pysyvästi vanhuuseläkettä, koska siihen tehdään aktuaarisesti neutraali varhennusvähennys. Kun entisen osa-aikaeläkkeen rahoitus meni kolmansien osapuolien eli työnantajien ja työntekijöiden piikkiin, Ove:nsa henkilö rahoittaa itse pienempinä kuukausieläkkeinä. Tämä on tietenkin oikein. Mutta edellä mainittuihin esimerk-kitapauksiin sovellettuna tämä tarkoittaa, että eläkkeestään 25 prosenttia Ove:na ottanut pienentää vanhuuseläkettään 75 euroa kuukaudessa ja 50 prosenttia Ove:na ottanut 150 euroa kuukaudessa koko loppuelämänsä ajan. Eläkkeellä ollaan nykyisin runsaat 20 vuotta, joten ihan vähäisestä asiasta ei ole kyse.
Ruotsissa on ollut jo pitkään vastaavanlainen mahdollisuus nostaa osa eläkettä vanhuuseläkeikää aiemmin. Joka viides ikäehdon täyttänyt on tarttunut tilaisuuteen. Norjassa lähes kolmannes on ottanut eläkettä ennakkoon. Näissä maissa ehdot ovat joustavammat kuin Suomessa, mutta Ove:sta saattaa tulla suosittu myös meillä.
Työeläkevakuuttajilta kiirineet tiedot osoittavat, että kiinnostus on ollut suurta.
Monille Ove sopii. Se merkitsee mahdollisuutta sovittaa työn määrä omaan elämäntilanteeseen ottamalla Ove, jolloin ei joudu tyhjän päälle. Jos ottaa Ove:n työn rinnalla, saa pariksi vuodeksi helpotusta toimeentuloonsa.
Pitää kuitenkin muistaa, että eläke on tyypillisesti noin 60 prosenttia eläkettä edeltävästä palkasta. Eläkkeelle siirtyminen heikentää jonkin verran toimeentuloa. Jos eläke on jo valmiiksi jäämässä pieneksi, eläkkeen nostaminen ennakkoon voi olla ansa, joka laukaisee eläkevuosien pienituloisuuden riskin.
Tässä mielessä vuoden 2017 uudistus antoi lyhytnäköisyydelle vähän löysää. Ei tämä varmaankaan valtava periksianto ole, mutta Ove:n käyttöä on seurattava tarkkaan. Luulen myös, että työeläkevakuuttajat neuvovat asiakkaitaan henkilön omaan tilanteeseen sovitetuin laskelmin, joilla kerrotaan paitsi Ove:n määrä myös vaikutus tulevaan vanhuuseläkkeeseen. Päätös on kuitenkin asiakkaiden oma, ja lyhytnäköisyys voi johtaa päätöksiin, jotka myöhemmin kaduttavat. Raha voi olla tarpeen nyt, mutta se voi olla vielä tarpeellisempi myöhemmin.
Professori Hannu Uusitalo
