veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Urhea THL arvostelee hallituksen sote-loikkaa

Hannu Uusitalo

Suomen paras terveyden- ja sosiaalipalvelujen ja niiden talouskysymysten asiantuntijakeskittymä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Sen asiantuntemusta on käytetty vaihtelevassa määrin hyväksi sote-valmistelussa. THL on tavallaan puun ja kuoren välissä. Yhtäältä se on sosiaali- ja terveysministeriön alainen päätöksentekijöille tietoa tuottava laitos, toisaalta se on asiantuntijatyössään päätöksentekijöistä riippumaton itsenäinen arvioija.

Huhtikuussa valtakunnan hallitus sai aikaan radikaalin päätöksen sosiaali- ja terveydenhuollon sekä aluehallinnon tulevaisuudesta. Päätös yllätti kansalaisten lisäksi myös THL:n asiantuntijat. Ylijohtaja Marina Erhola ja johtaja Markku Pekurinen arvioivat päätöksestä tuoreeltaan Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalle 22.4. Arvio on kriittinen.

Päätös on irtiotto aiemmasta valmistelusta. THL:n mukaan hallituksen päätös palvelutuotannon yhtiöittämisestä voi johtaa siihen, että palveluista tulee vaikeasti hallittavia. Palveluden järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan paljon vahvemmin kuin asiantuntijavalmistelussa esitettiin. Kokemukset eivät tähän kannusta. Tilaajan ja tuottajan vahva erottaminen on useimmissa kokeiluissa johtanut monimutkaiseen ja jäykkään päätöksentekoon. Puutteellinen tilaajaosaaminen on ongelma niissä Euroopan maissa, joissa tilaaja–tuottaja-asetelma on otettu käyttöön. Hallintokulut kasvavat.

Tätäkin suurempana irtiottona ja suunnanmuutoksena Erhola ja Pekurinen pitävät päätöstä yhtiöittää valinnanvapauden piirissä olevat kuntien sosiaalipalvelut ja perusterveydenhuollon palvelut. Ne tulevat kilpailemaan yksityisten yhtiöiden ja järjestöjen kanssa. Asiantuntijoiden mukaan ei ole lainkaan selvää, mikä yhtiömuoto edistää sekä markkinoiden toimivuutta että palveluiden saatavuutta, yhdenvertaisuutta ja säästötavoitteen saavuttamista.

Saman asiantuntijalaitoksen Terveys- ja sosiaalitalouden yksikön päällikkö Timo T. Seppälä jatkaa tästä teemasta blogissaan  25.4. Seppälä kysyy, millaisia ovat ne yhtiöt, jotka kilpailevat yksityisten yhtiöiden ja järjestöjen kanssa. Hän arvioi, että sote-uudistuksen tavoiteltujen vaikutusten saavuttamiseksi saatetaan tarvita täysin uutta yhtiömuotoa, jonka palveluksessa myös julkisen vallan virkamiehet voivat virkavastuulla työskennellä. Tällaista yhtiömuotoa ei ole vielä keksitty. Siksi Seppälä pitää hallituksen sote-linjausta hyppynä tuntemattomaan.

Maakunnille asetetaan valtava tehtävä erittäin tiukassa aikataulussa. Niiden on sovitettava yhteen maakunnan, yksityisomisteisten yhtiöiden ja järjestöjen tuottamat palvelut sekä perustason ja erikoistason palvelut. Ja kaiken lisäksi vielä itse pihvi: maakunnan tulee pitää huoli, että kansalaisten palvelut ovat riittävät. Mistä eväistä tämä ihmekone syntyy?

Malli ei tuota tavoiteltuja säästöjä. Erholan ja Pekurisen on vaikea nähdä, että sote-ratkaisu kuroo umpeen kestävyysvajetta hallituksen tavoittelemalla kolmella miljardilla eurolla.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ansaisee kiitoksen ulostuloistaan. Se tuntee vastuunsa paitsi hallitukselle myös kansalaisille.

Hallituksen sote-päätös on esimerkki nykyisestä poliittisesta kulttuurista, jossa pieni piiri tekee isoja päätöksiä yksi kerrallaan, tuntematta myöhemmin eteen pulpahtavia valtavia avoimia kysymyksiä. Tulee ikävä vanhanaikaista laajapohjaista komiteavalmistelua, joka kyllä saattoi ottaa aikansa, mutta tuotti kestäviä ja asiantuntemukseen perustuvia tuloksia. Vuoden 2017 eläkeuudistus on tällaisesta valmistelusta tuorein esimerkki. Vielä ei ole liian myöhäistä. Siitä vaan mallia!

Professori Hannu Uusitalo

Kirjoittajasta

Hannu Uusitalo Professori Hannu Uusitalo

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.