veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Nollakuponkiperpetuaali – mikä se on?

Juhani Lehtonen

Tiedäthän sen huudahduksen ja riemun, kun joku toteaa, että ”piikki on auki”…

Saattaa olla, että Japanissa avataan keskuspankin ”piikki” vähän virallisemminkin kohta.

Kesälomien aikana nimittäin FEDin entinen pääjohtaja Ben Bernanke oli kylässä Tokiossa ja tapaamisen aiheena oli keskuspankin työkalupakin täyttö. Japanissa ollaan kiistatta tilanteessa, jossa voidaan ihan aiheellisesti kysyä, että mitä seuraavaksi, kun mikään ei enää tunnu tepsivän?

Noh, Bernanke oli FEDin ruorissa silloin, kun USA:ssa tase-elvytys ohjelma oli kuumimmillaan ja hän sen sitten ajoi myös alas. Lopputulos tällä hetkellä on, että toistaiseksi vain Yhdysvalloissa keskuspankki on onnistunut näillä epätavallisilla rahapolitiikan keinoilla saamaan talouden kasvuun ja inflaatio-odotuksia ylemmäs.

Mitä sitten Tokiossa puhuttiin? Kommenttien mukaan Bernanke ja Kuroda sekä ryhmä avustajia olisivat avoimesti puhuneet ns. nollakuponkiperpetuaalin lanseeraamisesta. Valtion liikkeeseen laskemalla nollakuponkiperpetuaalilla tarkoitetaan valtionlainaa, jossa ei ole vuotuista kupongin maksua lainkaan eikä myöskään eräpäivää. Eli ”piikki auki”.

Kuvio menisi siten, että Japanin valtio laskee liikkeeseen tällaisen nollakuponkiperpetuaalin, jonka keskuspankki (BoJ, Bank of Japan) sitten ostaa omiin holveihinsa. Näin valtion tarpeiden rahoitukseen tehty ikiliikkuja on pyörimässä.

Mitäs uutta tässä sitten on? 

Tavoitteena Japanissa on inflaation nostaminen ja eritoten inflaatio-odotusten kääntäminen nousuun.

Laskevan inflaation ympäristössä (disinflaatio) tai jopa miinusmerkkisen inflaation vallitessa (deflaatio) talouden dynamiikka ei toimi ollenkaan. Investoijat odottavat vain tulevaisuutta, sillä laskeneiden hintojen jälkeen investointi on halvempaa tulevaisuudessa. Tämä odotus pysäyttää taloudellisen toimeliaisuuden.

Japanissa valtio on jo valmiiksi velkaantunut kovaa vauhtia. Tällä hetkellä Japanissa valtion velka on 229 % per bkt. Se on paljon se.

Hyvä puoli toisaalta on, että suurin osa siitä on keskuspankissa ja japanilaisissa instituutioissa, ja ulkomaisilla sijoittajilla vain n. 7 %. Näin ollen operointitilaa on.

Nollakuponkiperpetuaalin lanseeraaminen avaakin uuden ulottuvuuden. Käytännössä se leikkaa valtionvelkaa (se kuuluisa ”hair-cut”), sillä takaisinmaksua ei ole. Velkaan sijoittaneen näkökulmasta pääomien leikkaaminen on kauhuskenaario – se kuuluisa varma tappio. Jos sijoittaja on keskuspankki, niin tappio kirjattaisiin keskuspankin taseessa negatiiviseksi omaksi pääomaksi (neg. equity) ja se kommunikoitaisiin avoimesti markkinoille. Keskuspankin osakepääoma olisi negatiivinen, kunnes inflaatio-odotukset jälleen nousseet, korot normalisoituneet jne. Sitten tämä nollakuponkiperpetuaali-ohjelma keskeytettäisiin (ns. call sijoittajille) ja jäljellä oleva pääoma maksettaisiin takaisin.

Melkoista. 

Keskustelu valtionvelan leikkaamisesta on siis jo jossain määrin alkanut maailmalla, joka on erittäin tärkeä juttu.

Mikäli tällainen harjoitus naamioitaisiin Japanissa ensin esim. erityisiksi infrakstruktuurin rahoitushankkeiksi, niin seuraukset ovat kuitenkin dramaattiset. Minkälainen lisäpreemio/tuottovaade leivottaisiin globaalisti valtionlainoihin?

Fakta on, ettei Japani pysty omia valtionvelkojaan maksamaan takaisin verotuloilla tai tulevaisuuden säästöillä. Se on selvää.

Vain tulevaisuuden inflaatio ja/tai velan leikkaaminen tulevat kysymykseen. Keskustelu on jo siirtynyt jälkimmäiseen. 

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen salkunhoidon johtaja

Kirjoittajasta

Juhani Lehtonen

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.