veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Valtionbondeja tuupataan keskuspankkeihin

Juhani Lehtonen

Hotellipalon sattuessa on keskeistä tietää missä exit-ovi on. Sen lisäksi pitäisi pahimmassa tapauksessa vielä unenpöppörössä osata sinne selkäytimestä tulevalla määrätietoisuudella. Jos sinne ei helposti pääse tai se on lukossa, vaihda hotellia. Kansainvälisistä keskuspankeista EKP on vihdoin raivaamassa pahimmat esteet keittiön oven edestä. Exit-valo palaa jo himmeää vihreää.

Yhdysvalloissa liittovaltion laissa on samalla tavalla kuin euroalueellakin tiukat pykälät siitä, ettei keskuspankki saa setelirahoittaa suoraan liittovaltion menoja. Käytäntö on kuitenkin USA:ssa paljon pragmaattisempaa. Kun paikallinen valtionkonttori laski liikkeelle uuden valtionlainan, markkinatakaajapankit pitivät osaa tästä lainasta muutaman minuutin omassa taseessaan, jonka jälkeen FED osti ne sitten ”jälkimarkkinoilta”. Innovatiivista eikö vaan? Pyrkimys lisäelvytystoimien vaikutuksien maksimoimiseen on poikinut USA:ssa talouskasvun selvän toipumisen jopa siinä määrin, että tämän vuoden lokakuun lopussa FED lopetti tämän ns. QE-operaation (quantitative easing) joukkolainojen ostamiseksi. USA:n keskuspankki omistaakin tällä hetkellä sen seurauksena jo yli kolmanneksen USA:n omasta liittovaltion velasta. Sinne ne erääntyvät, olisin hyvin hämmentynyt, jos FED lapioisi jossain vaiheessa valtionlainat takaisin markkinoille. Sitä ei tule tapahtumaan.

Japani ei ole pekkaa pahempi. Juuri hiljattain paikallinen keskuspankki (BoJ) kertoi massiivisesta valtionlainojen osto-ohjelman lisäyksestä ja samaan aikaan maailman suurin eläkerahasto Japanissa vähentävänsä maan valtionlainojen määrää sijoitussalkussaan ja kasvattavansa vastaavasti riskillisempien omaisuuslajien, kuten osakkeiden osuutta. Kätevää. Exit-ovi on apposen selällään.

Euroalueen dilemmana oli tällä akselilla ensiksi suuri epäusko koko eurojärjestelmän olemassaoloon, jonka lopulta totuuden nimissä EKP onnistui taklaamaan.  Sen jälkeen talouden pidon mallimaat ovat kauhistelleet ajatusta siitä, että tarvittavat rakenteelliset uudistukset jäävät tekemättä monessa maassa, mikäli ”vihreä valo” palaa Frankfurtissa, ja EKP aloittaa valtionlainojen ostot jälkimarkkinoilta. Tosiasia kuitenkin on, että kaikista suurista talousalueista vain EKP:n tase on pienentynyt viime vuosina. Muut eivät ole jääneet tuleen makaamaan vaan elvyttävät kaasu pohjassa. Viimeisten viikkojen aikana EKP on vihdoin kommunikoinut siinä määrin päättäväisesti, että epäkonventionaaliset toimet johtaisivat lopulta keskuspankin taseen kasvattamiseen 1000mrd eurolla aina n. 3000 mrd saakka. Se ei kyllä ole enää näpertelyä.

Varmasti EKP:n isompi ns. QE-operaatio sisältänee nykyisen osto-ohjelman yksityisen sektorin ylivakuudellisten lainojen (covered bonds) ja asset backed securities –lainojen lisäksi perinteisiä yritysten liikkeeseen laskemia joukkolainoja sekä tietysti valtionlainoja. Tavoitteena on lisätä rahan määrää taloudessa ja sitä kautta elvyttää kysyntää. USA:ssa ja Englannissa onnistuttiin, Japanissa työ on kesken ja euroalueella vasta aloitellaan.

Keittiön oven edustaa siivotaan, valoja ruuvataan paikoilleen – kohta vihreä lamppu palaa kirkkaasti.

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen salkunhoidon johtaja

Kirjoittajasta

Juhani Lehtonen

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.