veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mitä tekisit, jos EKP laittaisi tilillesi 500 tai 1000 euroa?

Juhani Lehtonen

Euroopan keskuspankin painaessa kaasupolkimen pohjaan elvytysmoottorissa, alkaa markkinoilla kiihtyä keskustelu siitä, että mitä tästä oikein seuraa? Mitä käytännössä tapahtuu, jos EKP:n ammusvarasto tyhjenee ennen kuin inflaatio ja eritoten inflaatio-odotukset saadaan nousuun. Kiistaton fakta on, että ilman positiivista inflaatiota tulevaisuus on tosi synkkä. 

Tuoreimman maaliskuun korkopäätöksen yhteydessä EKP:n omia ennusteita euroalueen kasvulle ja inflaatiolle vedettiin alas. BKT:n kasvun ennakoidaan olevan +1,4 % tänä vuonna ja +1,7 % ensi vuonna. Inflaation puolestaan odotetaan pysyvän +0,1 %:n tasolla (pitkälti öljyn hinnan laskun myötä) ja nousevan sitten +1,3 %:iin ensi vuonna. Pitkän aikavälin inflaatiotavoitehan on se 2 %:a, mihin EKP ei ole kyllä kovin usein päässyt.

Tase-elvytysohjelmat (ns. QE = quantitative easing) ovat olleet suosittuja maailman keskuspankeilla, sen jälkeen, kun perinteinen korkoelvytysvara on käytetty loppuun. Toki mm. Japanissa, euroalueella ja Ruotsissa on ohjauskorot (keskuspankkitalletuskorot) painettu jopa negatiiviseksi.

Negatiivisilla koroilla on kuitenkin merkittäviä haittapuolia, mm. pankkijärjestelmän tuloksentekokykyä ja sitä kautta uskottavuutta ajatellen. Samoin säästäjien talletuksista aletaan periä maksua, eli negatiivista korkoa. Uhkana on ns. ”bank run”, eli kansalaisten siirtyminen käyttämään käteistä ja säilyttämään sitä jossain muualla kuin bitteinä pankeissa. Ylipäätään tämä uskottavuus on koko ns. fiat-rahajärjestelmän perusydin. Usko siis siihen, että rahan arvoa ei ole suoraan linkattu esim. jalometalleihin, kuten kultaan, vaan että keskuspankit säätävät koroilla rahan lainaamisen kustannusta ja rahan aika-arvo on positiivinen. 

Tällä hetkellä on myös jotakuinkin kiistatonta, että maailmassa on jo niin paljon velkaa (230 tuhannen miljardin dollarin edestä, joka vastaa yli 300 % maailman bkt:ta), että sen takaisin maksaminen säästämällä tulevaisuuden kassavirroista on melkoinen temppu. Tällaiset tase-elvytysohjelmat, joissa keskuspankit käytännössä imuroivat valtioiden (ja nyt euroalueella myös yritysten), velkapapereita itselleen ja maksavat niistä rahaa systeemiin, on eräänlainen velkojen hautausmaa. Tällä hetkellä on vaikea kuvitella, että keskuspankit olisivat myymässä taseestaan arvopapereita takaisin jälkimarkkinoille, ja sitä kautta lisäämässä lainojen tarjontaa ja samalla nostamassa jälkimarkkinoilla korkoja. Keskuspankin arkuissa nämä velat kuoleentuvat. 

Nyt keskustelu käy kiivaana siitä, että kun tase-elvytysohjelmien rajat natisevat liitoksistaan, eivätkä inflaatio-odotukset ole liiemmin nousussa (paitsi orastavaa nousua USA:ssa), niin mitä keskuspankin arsenaalista vielä löytyy? Niin sanotun ”helikopterirahan” (taloustieteilijä Milton Friedmanin lanseeraama termi) käyttämistä on avoimesti esitelty. Sellaisessa mallissa keskuspankki ei enää kohdista kaikkea toimintaansa rahan hinnan määrittämiseen, eli korkotason muokkaamiseen tavalla tai toisella, vaan lätkäisisi suoraan valuuttaa tai muita vouchereita kansalaisille.

Joissain maissa puuhataan ns. kansalaispalkka-ajatusta, jolla on vähän samankaltainen kaiku. Japanissa on tuoreimpien puheiden mukaan menossa suunnitelma, jossa nuorille matalan tulotason kansalaisille annettaisiin ”kulutusvouchereita”, eli sellaisia arvopapereita, joita ei voi pankkiin tallettaa. Näillä ”seteleillä” voisi sitten ostella päivittäistavaroita. Suomessakin kansalaispalkka on keskustelun alla.

Euroalueella on 338 miljoonaa kansalaista, joista Saksassa, Ranskassa, Italiassa ja Espanjassa asuu 254 milj. henkeä. Jos EKP tekisi ”helikopteriharjoituksen” esim. 500 euroa kaikille valuutta-alueen kansalaisille, niin se vastaisi 169 mrd. euron ruisketta odotettavasti suoraan kulutukseen. Tuplamäärällä 1000 euroa per kansalainen, oltaisiin 338 mrd euron potissa. Vertailun vuoksi, tämän hetkisessä EKP:n QE-ohjelmassa on arsenaalia jäljellä n. 880 mrd euroa (80mrd per kk *11 kuukautta). Voidaan olettaa, että n. 75 %:a helikopterirahasta, menisi jotakuinkin suoraan kulutukseen. Nousisiko inflaatio ja tulevaisuuden inflaatio-odotukset on sitten toinen kysymys.

Uhkana nimittäin on, että modernin finanssijärjestelmän kaiken peruskivenä oleva usko keskuspankkiin ja sitä kautta rahajärjestelmään olisi vaarassa, ja keskuspankkien kovasti halajama inflaatio ryöpsähtäisi oikeasti ongelmana käsiin. Eritoten saksalaisilla on historiassaan karvaita kokemuksia tästä. Siksi Bundesbank järjestelmällisesti on ollut vastaan EKP:n epätavallisia elvytyskeinoja. Todellisuudessahan keskuspankki käytännössä rahoittaa jo valtioita ostamalla valtioiden liikkeeseen laskemia lainoja jälkimarkkinoilta itselleen.   

Kysymys kuuluukin: paljonko sinä kuluttaisit, jos keskuspankki rahoittaisi suoraan sinua ja tilillesi pölähtäisi 500 tai 1000 euroa ilman takaisinmaksuvelvoitetta? 

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen salkunhoidon johtaja

Kirjoittajasta

Juhani Lehtonen

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja.

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.