veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mitä Kiinassa oikein on tapahtumassa?

Juhani Lehtonen

Peruskuva Kiinan taloudesta on tuttua tietoa. Bruttokansantuotteen kasvu on rauhoittumassa tänä vuonna n. 6,5 prosenttiin ja kasvun ajurit ovat muuttumassa teollisuus- ja infrastruktuurivetoisesta mallista enemmän kulutusvetoisiksi. Tällaisella kasvullakin Kiina, jo nyt maailman toiseksi suurin kansantalous, luo tyhjästä omalla kasvullaan vuodessa noin Skandinavian bkt:n kokoisen lisäarvon, joten 6,5 prosenttiakin on merkittävä juttu.

Nyt on kuitenkin alkanut tapahtua kehityskulkuja, jotka on hyvä pitää mielessä. Kiinan valuutta juan on monen vuoden vahvistumisliikkeen jälkeen alkanut heikentyä. Tai pitäisikö paremminkin sanoa, että Kiinan viranomaiset ovat antaneet sen viimein heikentyä. Siihen on hyvät syyt.

USA:n dollariin sidottu järjestelmä Kiinan kovimman bkt:n kasvun aikaan (2004-2011) piti valuutan vahvistumiskehityksen aisoissa. Nyt kuitenkin vastavoimat ovat suuria. Kiinan vientivetoinen kasvu kumuloi maahan valtavasti dollareita, jotka Kiina investoi USA:n valtionlainoihin. Tällainen kehitys on nyt rauhoittunut ja Kiinan valuuttavarannot (n. 3500 mrd $) itse asiassa ovat supistuneet ensimmäisen kerran viime vuosiin, kun kasvu ei nojaa enää niin paljon vientiin.

Viime vuosina Kiinan keskushallinto on tehnyt määrätietoisesti ja rauhallisesti toimia rahoitusmarkkinoiden (valuutta, korko, osake) avaamiseksi ja niiden toiminnan järjestämiseksi. Jotakuinkin suljetun manner-Kiinan ”on-shore -markkinan” rinnalla on pyörinyt ns. ”off-shore –markkina” pääosin Hong Kongissa ja Singaporessa tarjoten kv-sijoittajille avoimemman kauppapaikan mm. juanille. Pääomien alettua valua ulkomaille enenevässä määrin manner-Kiinasta, on samalla juanin heikkenemispaine nousussa. USA:n keskuspankin koronnostojen aloittaminen joulukuussa ja sitä edeltänyt dollarin vahvistuminen eivät palvelleet enää Kiinan etuja uudessa kasvuympäristössä. Valuutta oli saatava heikommaksi.

Elokuussa 2015 juanin referenssitasoa sitten liikutettiin ensimmäisen kerran selvästi heikommaksi (n. 3 %), jonka jälkeen juan on jatkanut heikentymistään. Samaan aikaan Kiinan paikallinen osakemarkkina (A-markkina) manner-Kiinassa rytisi alas kunnolla vahvistaen itse asiassa pääomavirtoja ulos Kiinasta. Velkavivun käyttöä on suitsittu selvästi tämän jälkeen osakemarkkinoilla.

Joukkovelkakirjamarkkinoilla velkavipua (mm. repo-markkinoita) käytetään edelleen hanakasti. Yrityslainan vakuudeksi kelpaa tällä hetkellä n. 50 % lainan arvosta. Ostointo velalla höystettynä pitää toki yritysbondien tuottotasoja alhaisena, mikä ruokkii kasvunäkymiä koko talouden tasolla. Kolikon toisella puolella on sitten systeemisen riskin nousu.

Joulukuun alussa IMF kertoi odotetusti lisäävänsä juanin ns. SDR-koriin (special drawing rights) yhdeksi valuutaksi lokakuussa 2016. Juanin paino korissa tulee olemaan 10,92 %. Sinänsä symbolinen liike, mutta isossa kuvassa se kertoo siitä kansainvälistymispaineesta, joka juania kohtaan tällä hetkellä on.

Pidemmällä aikavälillä kansainväliset keskuspankit tulevat lisäämään juanin omiin valuuttavarantoihinsa ja sitten kasvattamaan sen painoa. Globaalit keskuspankkien valuuttavarannot ilman Kiinaa ovat n. 8000 miljardin dollarin suuruiset, joten esim. 5 % siivu on 400 miljardin dollarin kakku.

Jo nyt Kiina on avannut omat valuutta- ja korkomarkkinat valmiiksi kv-keskuspankeille, jotta juan-sijoitusten ostaminen kävisi jouhevasti. Siksi ei ole yllättävää, että heti alkuvuodesta 2016, kun poliittisluonteinen IMF:n SDR-päätös oli saatu, niin juanin heikentäminen jatkui. Noin 5-7 prosentin juanin heikentyminen tälle vuodelle on hyvinkin mahdollista. Jos dollari vahvistuu lisää, heikentymispaine vain kasvaa.   

Mitä tästä sitten seuraa? Kiina on jo nyt monien Aasian ja kehittyvien maiden suurin kauppakumppani. Kun juan heikkenee, se antaa voimakkaan heikkenemisviestin myös näiden maiden valuutoille. Japanin viennistä 20 % menee Kiinaan ja Koreankin vastaava Kiinan vientiosuus on 30 %. Kilpailukyky on säilytettävä. EM-valuuttojen heikentyminen on omiaan nostamaan inflaatiota kohdemaissa, joissa inflaatio jo valmiiksi on koholla.

”Juan-blokki” keskuspankkien valuuttavarannoissa Aasiassa on merkittävä tulevaisuudessa, kun juanin kansainvälistyminen etenee. Nyt Kiinan kohdalla dollareiden kumuloitumisen käännyttyä alas, on tapahtunut jo se, etteivät USA:n valtionlainat ole enää ostokohteina, mutta toisaalta merkittävää myyntiäkään ei toistaiseksi ole vielä nähty. Iso myyntipaine nostaisi jenkkikorkoja FEDinkin poistetuttua tase-elvytysohjelmineen valtionlainamarkkinoiden ostajan paikalta.

Kaiken kaikkiaan Kiinan kasvun rauhoittuminen ja siitä seuranneet tapahtumat ovat kansainvälisen rahoitusmarkkinan kannalta oleellisia, nyt kun juanin suunta näyttää kääntyneen. Omaisuusarvojen hintaheilunta tullee nousemaan myös länsimarkkinoilla. Täydellistä ”capital accountin” vapauttamista Kiinassa ei tulla kuitenkaan vielä lähiaikoina näkemään. Se vaatii enemmän valmistelutyötä viranomaisilta ja markkinaosapuolilta.

Joka tapauksessa Kiina integroituu syvemmin kv-rahoitusmarkkinoille, ja kiinalaisten horisontti on tunnetusti pitkä. Eräs arvostamani suomalainen ”markkinavoima” Shanghaissa totesikin pari vuotta sitten osuvasti: ”Mikä on sinun juan-strategiasi”? Minun on tällä hetkellä selvä – se heikkenee ja vetää EM-valuuttoja mukanaan nostaen muutakin hintaheiluntaa.   

 Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen salkunhoidon johtaja

 

Kirjoittajasta

Juhani Lehtonen

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.