veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mitä sinä söit tänään lounaaksi?

Minna Petäinen

Suomalainen syö työelämänsä aikana noin 8 000 lounasateriaa. Siksi ei ole yhdentekevää, mitä suuhun livahtaa työpäivän aikana. Ruokavalinnat vaikuttavat ratkaisevasti siihen, onko olo työpäivän aikana energinen vai nuupahtanut. 

Toimistotyöläisen ruokapäivä

Toimistotyöläisille, meitä on muuten noin miljoona, suunnattu selkokielinen opas Toimistotyöläisen ruokapäivä antaa oivalliset askelmerkit parempaan ruokapäivään. Työpäivä starttaa hyvin nukutun yön jälkeen aamupalalla, päivällä syödään lounas, iltapäivädippiä tasoitellaan kahvilla, hedelmillä tai vaikkapa pähkinöillä. Kotona on vuorossa päivällinen ja tarvittaessa iltapala.  

Helppoa kuin heinänteko? Eipä taida olla. Kirjan tekijät Henna Rannikko ja Reijo Laatikainen kertovat, että vain vajaa viidennes suomalaisista syö melko terveellisesti. Lounas jää väliin, suuhun vilahtaa suklaapatukka tai kaksi, koneen ääressä päivystävän käsi hamuaa karkkia ja energiajuomaa.

 Ne, jotka lounaan syövät, arvostavat eniten ruuan makua. Sen jälkeen tulee tauon mahdollisuus, hyvä seura ja ympäristö sekä rentoutuminen. Ruuan terveellisyys tai vaikutus vireystilaan eivät niinkään kiinnosta. 

Noin 400 000 suomalaista syö lounaan henkilöstöravintolassa. Lounaaksi eväitä syöviä on saman verran. Reilut 200 000 ei syö työpäivän aikana lounasta lainkaan.

Oikeanlainen lounasruoka parantaa vireystilaa ja työtehoa. Järki sanoo, että puolenpäivän aikaan nautittu pizza ei toimistoduunaria tiellä pidä. Rasvainen hiilaripommi takaa korkeintaan hyvät iltapäiväunet ja säännöllisesti nautittuna muutamat lisäkilot.

Hyvä lounasateria ei ole järjettömän kokoinen, hiilareita, proteiinia ja rasvaa on sopivasti (määrään vaikuttavat ikä, liikunnan määrä, sukupuoli ja sokeriaineenvaihdunta). Lounasateriasta pitäisi saada keskimäärin 30 prosenttia päivittäisistä ravintoaineista. 

Tiesitkö, että lounaan yhteydessä nautitut pähkinät, siemenet, marjat ja viinietikka vaikuttavat suotuisasti verensokeriin. Nämä kaikki hillitsevät aterian jälkeistä verensokerin nousua. Etikka esimerkiksi hidastaa mahalaukun tyhjentymistä ja vähentää aterian jälkeistä verensokerin nousua silloin, sitä käytetään yhdessä tärkkelystä sisältävien ruokien (riisi, pasta, peruna, leipä) kanssa.

Iltapäivän väsymyspiikki on tuttu juttu monille, vaikka tekisikin fiksuja ruokavalintoja lounasaikaan. Kirjan tekijät antavat hyväksi todetun vinkin iltapäivän työtunteihin: vähennä istumista lounaan jälkeen. Pitkiä aikoja paikallaan istuminen viestii elimistölle siitä, että nyt ollaan lepotilassa ja aktiivisuustaso saa vapaasti laskea. Totta, työpöydän ääressä seisoskelu pitää virkeänä!

Itse olen siinä mielessä onnekas, että aamupala on mielestäni päivän paras ateria ja syön kernaasti lounaaksi samaa ruokaa kuin jänikset. Senkin olen oppinut, ettei ämpärillinen pastaa toimistonaista todellakaan tiellä pidä.

Opas on sopivaa luettavaa muillekin toimistotyöläisille. Käytäntö ja teoria lyövät mukavasti kättä. Kirjoittajat ovat elämänmyönteisiä eivätkä saarnaa ruokapurismia. Elämäntapamuutokset onnistuvat parhaiten, kun etenee pienin askelin.

Entäpä toimistoduunarin lempijuoma kahvi? Sen juominen on sallittua ja jopa virkistävää! Jos nukahtaminen on hankalaa tai yöunet hukassa, kannattaa iltapäiväkahvi vaihtaa kupposeen teetä.

Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja

Kirjoittajasta

Minna Petäinen

Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja. Seuraa @minnapetainen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.