veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Loppuvatko suomalaiset?

Hannu Uusitalo

Tammikuun lopussa Tilastokeskus kertoi että vuonna 2015 Suomessa syntyi ennätysvähän lapsia. Vain 55 040 vauvaa näki päivänvalon. Erittäin hätkähdyttäväksi uutinen saatiin, kun siinä tuotiin esiin, että tätä vähemmän lapsia syntyi viimeksi 1860-luvun nälkävuosina. Huippuvuosi oli 1947, jolloin Suomessa syntyi yli 108 000 lasta. Vauvojen lukumäärä on siis tästä huippuvuodesta alentunut liki puoleen.

Tämä uutinen toi mieleen vuonna 1990 Tilastokeskuksessa tehdyn leikillisen laskelman “Lopun ajat”. Sen mukaan viimeinen suomalainen mies kuolisi vuonna 3673. Suremaan jäisi kahdeksan naista. Viimeinen suomalainen nainen kuolisi vuonna 3702. Näinkö se menee?

Viime vuoden matala synnytysten määrä johtuu osittain siitä, että synnytysiässä olevia naisia on nyt paljon vähemmän kuin esimerkiksi 1960- ja 70-luvuilla. Syntyneiden määrä tulee suhteuttaa synnytysiässä olevien määrään, jotta saadaan parempi kuva syntyvyydestä.

Väestötieteilijät puhuvat kokonaishedelmällisyydestä, joka ilmaisee kuinka monta lasta kukin nainen keskimäärin elinaikanaan synnyttäisi, kun tietyn vuoden hedelmällisyys vallitsisi koko hedelmällisyysiän. Yleensä ajatellaan, että väestön luonnollinen eli synnytysten kautta tapahtuva uusiutuminen edellyttää, että kokonaishedelmällisyyden tulisi olla noin 2,1 lasta naista kohti.

Vuodesta 1776 nykypäiviin ulottuvan aikasarjan kokonaishedelmällisyyshuippu osui vuoteen 1779, jolloin nainen synnytti hedelmällisenä aikanaan keskimäärin 5,91 lasta. Syntyvyys alkoi 1900-luvun alusta lähtien voimakkaasti alentua, ja luonnollisen väestön uusiutumisen taso alitettiin ensimmäisen kerran vuonna 1969.

Ehkäisymenetelmien yleistymisen jälkeen kokonaishedelmällisyys on ollut koko ajan alle luonnollisen uusiutumisen tason. Vuoden 2015 ennakkotilaston mukaan kokonaishedelmällisyysluku oli 1,64.

Suomi ei ole yksin. Ei ole yhtään Euroopan maata, jossa syntyvyys olisi yli luonnollisen uusiutumisen tason. Suomessa syntyvyyden taso on EU-maiden kärjen tuntumassa. Ranska ja Irlanti ovat kärjessä liki 2,0 tasolla, kun taas Portugalissa, Espanjassa ja Puolassa kokonaishedelmällisyysluku oli vuonna 2013 alle 1,3.

Jos suomalaiset loppuvat, niin sitä ennen sen tekevät monet muut eurooppalaiset kansat. Tämä ei kuitenkaan ole näköpiirissä. Suomen väkiluku ei ole ollut koskaan korkeampi kuin nyt. Väestörekisterikeskuksen päivittäin ilmoittaman luvun mukaan Suomen väkiluku oli tämän vuoden helmikuun kahdeksantena päivänä 5 491 608. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan väkiluku kasvaa edelleen noin 5,9 miljoonaan vuonna 2060.

Suomen väestön määrän kasvua selittää osaltaan se, että maahan muuttaa enemmän ihmisiä kuin maasta muuttaa pois. Niinpä Suomen väkiluku kasvoi vuoden 2015 aikana 14 860 hengellä syntyneiden määrän laskusta huolimatta. Suurin syy väestönlisäykseen oli muuttovoitto ulkomailta: maahanmuuttoja oli 11 900 enemmän kuin maastamuuttoja.

Vaikka koko maailman tasolla pitää paikkansa, että pidot paranee kun väki vähenee, niin yksittäisen Suomen kaltaisen pienen kehittyneen maan osalta tämä ei todellakaan ole totta. Tarvitsee vain katsoa väkiluvultaan pienentyvien kuntien ja alueiden kasautuvia ongelmia. Yhteiskunnan dynaamisuus ja hyvinvoinnin parantaminen edellyttää että saamme jatkossakin muualta ihmisiä ja työvoimaa.

Professori Hannu Uusitalo

Kirjoittajasta

Hannu Uusitalo Professori Hannu Uusitalo

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.