veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Liikkeelle ihminen

Minna Petäinen

Puolukka

UKK-instituutin kehittämä liikuntapiirakka kiteyttää terveysliikunnan suositukset 18–64-vuotiaille. Kestävyyskunto paranee, kun liikkuu useana päivänä viikossa yhteensä ainakin kaksi ja puoli tuntia reippaasti tai tunnin ja vartin rasittavasti. Lihaskuntoa ja liikehallintaa pitäisi kehittääainakin kaksi kertaa viikossa. Yli 65-vuotiaille on omat suosituksensa.

Liikkeelle kannustaa myös parhaillaan vietettävä Liikkujan viikko. Tämän vuoden teemana ovat erilaiset kulkumuodot eri matkoilla. Työmatkapyöräilijä tai edes muutaman pysäkinvälin kävelijä kerää jo ihan mukavasti täytettä omaan liikuntapiirakkaansa. 

Yksi liikkujan viikon päätapahtumista on Auton vapaapäivä, jota vietetään tiistaina 22. syyskuuta. Tuolloin mm. Helsingin Iso Roballa on luvassa sähköistä liikettä. Helsingin ensimmäisellä kävelykadulla testataan sähköisiä menopelejä sähköfillareista tavarapolkupyöriin. 

Liikuntaseteleiden suurkuluttajana ilahduin, kun luin hiljattain ilmestyneen Liikuntajärjestö Valon henkilöstöliikuntabarometrin tuloksia. Sen mukaan jo kaksi kolmesta työpaikasta antaa työntekijöilleen liikuntaseteleitä. Neljä viidestä tukee henkilöstöliikuntaa ja järjestää esimerkiksi yhteisiä liikuntapäiviä. Useimmilla (90 %) työpaikoilla on myös suihkut ja pukuhuoneet. 

Mitä iloa henkilöstöliikunnasta ja sen tukemisesta sitten on? Barometrin mukaan liikunta parantaa työkykyä, työvirettä, yleistä terveydentilaa ja lisää työhyvinvointia. Olen aivan samaa mieltä. Hyvää oloa riittää myös vapaa-ajalle.

Liikuntasetelit ovat mukava tuki niille, jotka hankkivat mm. liikuntakeskusten kuukausi- ja vuosikortteja. Mukavaa on sekin, että useimmilla seteleillä voi ostaa lippuja kulttuuritapahtumiin. Rokkikeikka, klasarikonsertti tai museovisiitti lisäävät henkistä hyvinvointia ja vaikuttavat varmasti myönteisesti myös fyysiseen hyvinvointiin.

Barometrin mukaan henkilöstöliikunnan ajankohtaisia trendejä ovat vähän liikkuvien aktivointi ja liikkumisen lisääminen työaikana. Kannattaa siis järjestää kävelykokouksia, porraskävelykisoja ja hankkia työpaikalle taukoliikuntavälineitä. 

Monilla työpaikoilla on kiinnitetty huomiota istumisen vähentämiseen. Vajaan puolen vuoden kokemuksella (bloggailin seisoskelun iloista huhtikuussa) voin sanoa, että säädettävä työpöytä on kannattava investointi. Seisoskelu sujuu ja siihen tottuu nopeasti. Kesäloman jälkeen en ole laskenut työpöytääni istuskelukorkeudelle vielä kertaakaan.

Päivittäiselle istumiselle ei ole määritelty ylärajaa, mutta tämän hetken tiedon mukaan seitsemää tuntia pidetään maksimina. UKK-instituutin mukaan istuskelua kannustetaan rajoittamaan (esim. tv:n katselu) enintään kahteen tuntiin päivässä. Vaikka seisoskelen työpäivän, on kahden tunnin tavoite aika kova. Lisäksi istumista kannattaa tauottaa aina kun voi, mieluiten puolen tunnin välein.

Liikuntatottumuksiaan ja -määriään pohtivan kannattaa suunnistaa vaikkapa UKK-instituutin verkkosivujen sovellukseen, jolla on kätevä arvioida, kertyykö viikottaista liikuntaa riittävästi. Sovelluksella voit myös laskea, miten paljon istumista kertyy yhden päivän aikana. 

Ps. Aina ei tarvitse hikoilla lenkkipoluilla ja kuntosaleilla. Mukavaa hyötyliikuntaa saa, kun käppäilee lähimetsään ja poimii puolukoita. Luonnonvarakeskuksen mukaan puolukkasato on runsas, ja sato on kypsää jo Kainuussakin. Lapissa puolukkaan pääsee syyskuun lopussa.

Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja

Kirjoittajasta

Minna Petäinen

Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja. Seuraa @minnapetainen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.