veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Älä liukastu!

Minna Petäinen

Neljä kymmenestä suomalaisesta on liukastunut tämän tai viime talven aikana. Kaatuneista puolet kertoi loukanneensa tai satuttaneensa itsensä, ilmenee Liikenneturvan tuoreesta kyselystä.

Liukastuminen ei ole halpaa. Vuonna 2014 yhden liukastumisen hoitokulut olivat keskimäärin 600 euroa. Kun itsensä telonut päätyy vuodeosastolle, ovat yhden potilaan kulut keksimäärin 4 500 euroa. Liukastumisten kulut erikoissairaanhoidossa nousevat jopa 25-35 miljoonaan euroon vuodessa.

Kaikkiaan kulut nouset satoihin miljoonin euroihin, kun mukaan lasketaan mm. sairauspoissaolot, päivärahat, vakuutuskorvaukset, työkyvyn menetyksestä aiheutuvat kulut ja lääkkeet.

Liukastumiset käyvät myös kuntien kukkarolle. Esimerkiksi Helsingin kaupunki korvasi vuonna 2013 liukastumisesta aiheutuneita kuluja 884 000 euroa.

”Liukkailla keleillä kaatuneista noin 10 000 päätyy erikoissairaanhoitoon”, erikoistutkija Antti Impinen Terveyden ja hyvinvoinninlaitokselta kertoo. Noin puolella hoitojakso jää yhteen päivään. Vuonna 2013 lähes 150 henkilöä vietti liukastumisen jälkeen sairaalassa yli 30 päivää.

Liukastuminen voi myös tappaa. ”Joka vuosi noin kymmenen henkilöä kuolee kaaduttuaan liukkailla keleillä.”

Liukkailla keleillä kaatuneista reilu puolet on naisia. Nurin pyllähtävät etenkin yli 55-vuotiaat ja 10-15-vuotiaat pojat. Työmatkalla sattuneista työmatkatapaturmista peräti 72 prosenttia on liukastumisia, kompastumisia ja kaatumisia. Työmatkatapaturmia tapahtuu eniten tammi-maaliskuussa.

Millaisina vammoina liukastumiset sitten näkyvät tapaturma-asemilla?

”Tyypillisiä vammoja ovat ruhjeet, mustelmat, aivotärähdykset, vääntymiset, venähdykset, jänteiden repeämät, sijoiltaanmenot ja murtumat. Vakavia vammoja ovat muun muassa pään ja rintakehän vammat”, luettelee osaston ylilääkäri Lauri Handolin Töölön sairaalasta.

Pahinta jälkeä syntyy liukkaana viikonloppuna. ”Niitä jälkiä siivoamme pitkälle seuraavaan viikkoon.”

”Liukastumiset koskettavat kaiken ikäisiä, ja niillä voi olla yllättävän kivuliaita ja pitkäkestoisia seurauksia”, erityisasiantuntija Kaarina Tamminiemi Pysy pystyssä -kampanjasta muistuttaa.

Liukastumista välttävän starttipakettiin sopivat tutut kotikonstit: pitävät kengät, liukuesteet ja aika, sillä kiireessä liukastuu helpommin.

Kannattaa treenata myös tasapainoa.  ”Kyselyyn vastanneista joka viides treenaa tasapainoa”, suunnittelija Satu-Sofia Rantala Liikenneturvasta sanoo.

Seitsemän askelta turvallisempaan talvijalanku lkuun

  1. Valitse kengät kelin mukaan. Hyvissä liukkaan kelin kengissä on matala, leveä kanta, voimakkaasti kuvioitu pohja ja pehmeä pohjamateriaali. 
  2. Käytä liukuesteitä. Kenkiin kiinnitettävät liukuesteet tai kiinteästi asennettavat nastat antavat hyvän pidon. 
  3. Varaa aikaa matkoihin. Kiireessä liukastuu helposti. 
  4. Tarkista jalankulkusää ennen liikkeelle lähtöä. Jalankulkusään saat selville esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen sivustolta tai YLEn teksti-tv:stä.
  5. Anna palautetta pihojen ja kulkuväylien kunnossapidosta. Pihojen ja katujen hiekoitus sekä lumien puhdistaminen auttavat montaa muutakin kulkijaa pysymään pystyssä. 
  6. Huolehdi fyysisestä kunnostasi. Kehon hyvä hallinta, lihasvoima ja hyvä näkö pitävät turvallisesti pystyssä. 
  7. Osaa varoa. Kun vireystilasi on hyvä, pystyt varomaan liukkaita kohtia.

Lähde: Pysy pystyssä -kampanja

Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja

Kirjoittajasta

Minna Petäinen

Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja. Seuraa @minnapetainen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.