veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Tuloerot ovat entisellään – ja kasvavat

Hannu Uusitalo

Toukokuussa Tilastokeskus julkaisi tietoja tuloeroista Suomessa verrattuna muihin EU-maihin. Suomen tuloerot olivat kahdeksanneksi pienimmät 31 maan joukossa vuonna 2011.

Samassa raportissa oli vertailukelpoisia tietoja tulonjaosta Suomessa yli neljänkymmen vuoden ajalta. 1960-luvun puolivälistä tuloerot supistuivat reipasta tahtia aina 1970-luvun jälkipuolelle, säilyivät entisellään 1990-luvun laman viimeisiin vuosiin, kasvoivat 1990-luvun jälkipuolella voimakkaasti, ja ovat tämän vuosituhannen kuluessa kasvaneet ja supistuneet lähinnä sen mukaan, miten omaisuustulot ovat kehittyneet. Tuloerot ovat nyt jotakuinkin samalla tasolla kuin ne olivat 1970-luvun jälkipuolella.

Näinkö asia on? Tilastokeskuksen tulonjakoa koskevat tiedot ovat luotettavia ja menetelmät vakiintuneita ja yleisesti hyväksyttyjä. Niitä ei ole syytä epäillä.

Asia ei kuitenkaan ole ihan yksiselitteinen. Esimerkki valaisee asiaa. Hannun tulot ovat 100 euroa ja Kertun 80 euroa. Kumpikin saa 10 prosentin tulonlisän, eli Hannun tulot nousevat 110 euroon ja Kertun 88 euroon. Säilyikö Hannun ja Kertun tuloero entisellään, vai mitä sille tapahtui?

Jos käytämme tavanomaista Tilastokeskuksenkin käyttämää tapaa ymmärtää tuloerot, niin vastaus kuuluu, että tulonjako säilyi muuttumattomana. Hannun tulo oli ennen tulonlisäystä ja sen jälkeen 1,25 kertaa suurempi kuin Kertun tulo. Toisaalta Hannu sai lisää ostovoimaa 10 euroa ja Kerttu 8 euroa. Heidän tulojensa ero kasvoi 20 eurosta 22 euroon.

Tulosten ero voidaan ilmaista niin, että suhteelliset tuloerot säilyivät entisellään, mutta absoluuttiset (euromääräiset) tuloerot kasvoivat. Tämä saattaa kuulostaa saivartelulta, mutta ei sitä ole. Mainittu Tilastokeskuksen raportti osoittaa, että suhteelliset tuloerot olivat 1970-luvun puolivälissä jotakuinkin yhtä suuret kuin vuonna 2012, mutta jälkimmäisenä vuonna euromääräiset tuloerot olivat huomattavasti suuremmat. Kun yhteiskunta vaurastuu ja suhteelliset tuloerot säilyvät entisellään, euromääräiset tuloerot kasvavat.

Kumpi sitten on tärkeämpää, suhteelliset vai euromääräiset tuloerot? Tähän kysymykseen ei liene yksiselitteistä vastausta. Molemmat näkökulmat ovat tärkeitä. Mitä niukemmissa oloissa eletään, sitä tärkeämpiä ovat absoluuttiset tuloerot. Tosi puutteellisissa oloissa tuloeroista voi tulla jopa elämän ja kuoleman kysymys. 1860-luvun nälkävuosina Suomessa oli riittävästi ruokaa pitämään väestö hengissä, mutta kun toimeentulo jakautui hyvin epätasaisesti, niin nälkään ja puutteeseen kuoli 150 000 suomalaista.

Voisi ajatella, että yhteiskunnan vaurastuessa tuloerot menettäisivät merkitystään. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Absoluuttisen niukkuuden pienentyessä suhteelliset erot tulevat merkittäviksi. Nälkävuosista monia asia on Suomessa muuttunut, mutta edelleen on niin, että matala tulotaso on ennenaikaisen kuoleman riski. Tällä kertaa kyse ei kuitenkaan ole toimeentulon absoluuttisesta niukkuudesta, vaan suhteellisesta asemasta tulonjaossa. 

Professori Hannu Uusitalo

Kirjoittajasta

Hannu Uusitalo Professori Hannu Uusitalo

Blogeissa

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.