veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Tasa-arvoa tantereilla

Minna Petäinen

Lauantaina vietettävä naistenpäivä poiki sähköpostiin ja tiedotepalstoille lukuisia tasa-arvoa ja työelämää liippaavia tiedotteita. Paneelissakin aihe puhutti.

Ensimmäisenä tutkailen Verohallinnon tiedotteen. Numerot puhuvat selvää kieltä. Naisten osuus veronalaisista tuloista vuonna 2012 (124,45 mrd e) oli 44 prosenttia ja miesten 56 prosenttia. Maksetuista veroista (26,80 mrd e) naisten osuus oli 39 prosenttia ja miesten 61 prosenttia.  Ansiotuloja nainen sai keskimäärin 22 493 euroa ja mies 29 920 euroa. Mies siis ansaitsi kolmanneksen enemmän kuin nainen! Keskimääräisen ansiotulon kasvu edellisestä vuodesta oli naisilla 5,6 % ja miehillä 4,4, %.

Osinkotuloista (3,83 mrd e) miehille meni 75 prosenttia, naisille jäi neljännes. Osinkotulojen saajista miehiä oli 1,014 miljoonaa ja naisia 1,196 miljoonaa. Naisten keskimääräinen osinkotulo oli 757 euroa/henkilö ja miesten keskimääräinen osinkotulo oli 2 831 euroa/henkilö.

Se euroista.

Järjestörintamalla Akava muistuttaa työelämän tasa-arvoistuminen edellyttävän, että eri alojen opintoihin valikoituu riittävä määrä kumpaakin sukupuolta. Tasa-arvokasvatukseen on panostettava läpi koulutusketjun aina varhaiskasvatuksesta alkaen siten, että sukupuolisidonnaiset ennakkokäsitykset poistuvat. SAK kertoo kielitaidon merkityksestä. Se on maahanmuuttajanaisen avain työelämään.

JHL viestii samapalkkaisuuden edistämisestä. Jo vuonna 2006 hallitus ja työmarkkinaosapuolet käynnistivät ohjelman, jonka tavoite on naisten ja miesten palkkaeron kaventaminen enintään 15 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä. Nyt ero on reilut 17 prosenttia. STTK kaipaa puolestaa pakollisia sukupuolikiintiöitä. Esimerkiksi pörssiyhtiöiden hallitusten sukupuolikiintiöistä pitäisi säätää lailla.

Mitäpä EK, Yrittäjät ja Perheyritysten liitto tuumaavat tänään tasa-arvosta? Tiedotesivustojen perusteella ei tällä kertaa mitään.

STTK juhlisti naistenpäivää paneelikeskustelulla. Keskustelijat kertasivat tasa-arvon esteitä: naisten perhevapaat, piiloasenteet, heikko johtajuus ja naisille tyypillisempi riskien välttäminen. Hyvä koulutus on puolestaan suomalaisen naisen turva. Suomalainen nainen sijoittuu OECD:n koulutustilastoissa neljänneksi, miehet ovat listalla sijalla 14.  Jotain hyvääkin tasa-arvorintamalla tapahtuu.  Tällainen asia on esimerkiksi isien pidentynyt perhevapaa, joka tasoittaa toivottavasti tietä perhevapaiden 6+6+6-mallille. Myös perheiden sisäinen työnjako on vähitellen muuttumassa, isät osallistuvat arjen askareisiin siinä missä äiditkin. Helpotusta tuo myös globalisaatio. Maailmalla tapahtuvat asennemuutokset rantautuvat vähitellen myös Suomeen.

Tasa-arvoa ja työelämää on luodattu myös konsulttiyhtiöissä. Pohjoismaiselta kantilta katsottuna naisten asema työelämässä on vahva. PwC:n Women in Work –indeksi kertoo Suomen olevan viidentenä naisten asemaa työelämässä kuvaavassa indeksissä. Kärkipaikkaa pitää Norja, kakkosena on Tanska, kolmosena Ruotsi ja nelosena Uusi-Seelanti. Norjan johto perustuu naisten matalaan työttömyysasteeseen ja pieniin palkkaeroihin. Norjassa palkkaero miesten hyväksi 6 %.

Suomi nousee indeksissä ykköspaikalle, kun katsotaan naisten ja miesten osuutta työvoimasta: eroa on miesten hyväksi vain 4 %, kun esimerkiksi Norjassa se 5 % ja Britanniassa 12 %.

PwC:n mukaan maailmanlaajuisesta työvoimasta naisten osuus on tällä hetkellä 40 %. Tästä huolimatta vain 4,6 %:ssa Fortune 500 -yrityksissä on naispuolinen johtaja. Jatkoksi sopii kertoa Keskuskauppakamarin torstaina julkaisemasta selvityksestä, jonka mukaan pörssiyhtiöiden johtoryhmissä Suomessa on naisia nykyisin 19 prosenttia, mutta johtoryhmätasolla liiketoimintajohdosta vain 9 prosenttia. Pörssiyhtiöistä ainoastaan yhdellä on nainen toimitusjohtajana. Suomella on EU:n ennätys naisten hallituspaikoissa pörssiyhtiöissä. Suurissa pörssiyhtiöissä hallituksen jäsenistä naisia on yli 30 prosenttia.

Grant Thorton Women in Businessa -selvitys kertoo puolestaan, että Venäjällä naisten osuus yritysten johtoryhmän jäsenistä on keskimäärin 43 prosenttia, Virossa 37 prosenttia, Latviassa 41 prosenttia ja Liettuassa 39 prosenttia.

Samainen selvitys kertoo, että maailmalla kiintiöt kasvattavat suosiotaan. Suomessa kiintiöihin uskoo vain 15 %, Ruotsissa ja Norjassa lukemat ovat neljänneksen tuntumassa.

Accenturen selvitys kertoo puolestaan pohjoismaalaista naisista yli puolen (56 %)  ja miehistä 72 prosentin uskovan, että naisten osuus yritysten hallituksissa kasvaa. Toisaalta vain viidennes pohjoismaalaisista naisista ja neljännes miehistä uskoi naisten ja miesten tasa-arvon johtotehtävissä kasvavan.

Sokerina pohjalla oli Suomen paras työpaikka 50+ kisan -tiedote, jota voinee katsella tasa-arvo-lukulaseilla (Aller Median organisoiman kisan voittajayritys selviää huhtikuun alussa). Tiedote muistuttaa tärkeästä asiasta: ihmisten kategorisointi iän perusteella edustaa vanhentunutta ajattelua. Siksi teen sekä naisten että miesten tasa-arvon nimissä ehdotuksen. Nuorille on Sanssi-kortti. Tasa-arvon nimissä tarvitsemme 50plus-sanssikortin. 50+ -työnhakijoihin kohdistuva syrjintä ei kerro hyvää Suomesta ja suomalaisesta työelmästä.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Minna Petäinen

Minna Petäinen on Taloustaidon toimittaja. Seuraa @minnapetainen Twitterissä.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.