veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Maailman paras eläkejärjestelmä?

Hannu Uusitalo

”Ehkä tämä suomalainen malli sittenkin on kokonaisuutena parempi kuin naapurimaan systeemi. Ja jos jokin tuon yli maailman ylistetyn järjestelmän voittaa, niin silloinhan se on maailman paras!” Näin kirjoitti Teivo Pentikäinen, Suomen työeläkejärjestelmän isä ja kansanvälisesti arvostettu riskiteorian kehittäjä vuonna 1988. Pentikäisen ”naapurimaa” oli tietenkin Ruotsi, jonka eläkejärjestelmän erinomaisuutta ruotsalaiset toivat esille jo tuolloin ja etenkin 2000-luvun taitteessa tekemänsä eläkeuudistuksen jälkeen.

Huonoja uutisia: Suomen eläkejärjestelmä ei olekaan maailman paras, vaan vasta neljänneksi paras. Balsamia haavoihin tuo kuitenkin tieto, että meillä on parempi systeemi kuin naapurillamme Ruotsilla, joka jäi Suomen jälkeen.

Tällaiseen tulokseen päätyi Melbourne Mercer Global Pension Index lokakuussa julkaistussa vertailussaan. Mercer on tunnettu kansainvälinen konsulttifirma, joka keskittyy osaamis-, terveys-, eläke- ja investointikysymyksiin. Mercerin vertailu on vakavasti otettava yritys arvioida eri maiden eläkejärjestelmiä systemaattisella tavalla. Eläkejärjestelmiksi Mercer ymmärtää laveasti erilaiset vanhuuden turvan järjestelyt lakisääteisistä järjestelmistä vapaaehtoisiin järjestelyihin saakka. Suomi osallistui tutkimukseen nyt ensimmäistä kertaa. Mukana oli tänä vuonna 25 maata.

Indeksi perustuu yli 40 numeeriseen mittariin. Mittarit on jaettu kolmeen koriin: (1) riittävyys (eläkkeet ja etuudet), (2) kestävyys (kyky ylläpitää nykyiset etuudet) ja (3) yhtenäisyys (toimeenpano, hallinto, oikeusturva, kustannukset). Riittävyysmittareiden paino kokonaisindeksissä on 40 prosenttia, kestävyyden 35 prosenttia ja yhtenäisyyden 25 prosenttia.

Näiden kriteerien valossa maailman paras eläkejärjestelmä on Tanskassa, joka ainoana sijoittuu parhaaseen A-luokkaan. Kakkosena oli Australia ja pronssille kipusi Hollanti. Sitten tulikin Suomi, joka jätti jälkeensä viidenneksi sijoittuneen Sveitsin ja kuutospaikan saaneen Ruotsin.

Eläkejärjestelmämme ei siis ehkä ole maailman paras, mutta parhaasta päästä kuitenkin. Riittävyyden ja kestävyyden osalta sijoituimme kahdeksanneksi, mutta yhtenäisyyskisassa nousimme korkeimmalle korokkeelle. Totta kai yli 40 mittarin ja kolmen korin painokertoimia voi perustellusti asettaa toisinkin kuin Mercer, mutta kyllä jyvät erottuvat akanoista.

Mercerin mukaan Suomi voi parantaa tulostaan nostamalla pienimpiä eläkkeitä, nostamalla eläkemaksuja, jolla varaudutaan tulevaisuuteen, parantamalla vanhempien ikäluokkien työllisyyttä ja turvaamalla eläkkeet nykyistä paremmin avioerotilanteessa. Nicolas Barr ja Keith Ambachtsheer, jotka arvoivat Suomen eläketurvaa ja –järjestelmää vuonna 2013, esittivät osin samansuuntaisia näkemyksiä. Suomessa käydessään Ambachtsheer jopa hehkutti, että Suomi voittaisi Mercer-kisan, ja niinhän se tekikin järjestelmän yhtenäisyyden valossa, jota Ambachtsheer erityisesti arvioi.

Neljäs sija kovassa liigassa ei ole huono saavutus. Vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus parantaa Suomen pistemääriä edelleen. Ehkä kipuamme mitalikolmikkoon!  

Professori Hannu Uusitalo

Kirjoittajasta

Hannu Uusitalo Professori Hannu Uusitalo

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.