Lipas kiinni, tähdätkää huolella ja ampukaa vasta merkistä! Näin huusivat alikersantit aikoinaan. Vastaavaa ohjeistusta tuntuu käyttävän moni keskuspankki tällä hetkellä. Valuuttamarkkinoilla puhutaan juuri nyt isoilla kirjaimilla ns. "valuuttasodan" alkamisesta.
Termi ei ole sinänsä uusi. Jo vuonna 2010 Brasilian keskuspankin pääjohtaja Guido Mantega julisti Brasilian realin olevan liian vahva ja syytti muita kauppakumppaneita valuuttasodan aloittaisesta.
Maailman talouden sukellus laittoi G8-keskuspankit stimuloimaan talouksiaan rajuilla koronlaskuilla finanssikriisin puhjettua, jotka välittyivät sitten viipeellä myös valuuttojen arvoihin. Kun pelkät ohjauskoronlaskut eivät alkaneet tehota talouskasvuksi, niin ohjesääntöä rukattiin ja kaivettiin esiin isommat tykit.
Alkoi massiivinen rahan pumppaaminen markkinoille erilaisten arvopaperien osto-ohjelmien avulla. USA:ssa keskuspankki (Fed) omistaa tällä hetkellä jo kolmanneksen kaikesta liikkeellä olevasta USA:n valtionvelasta. Englannissa Bank of England (BoE) ryhtyi myös massiiviseen UK-valtionlainojen ostamiseen omaan taseeseensa. BoE:n tase kasvoi pelkästään viime vuonna yli 5% suhteessa saarivaltion BKT:hen.
EKP:n naftaliinissa on puolestaan viime vuonna julkistettu ns. LTRO-ohjelma, joka takaa mahdollisuuden intervenoida markkinoilla ostamalla eurovaltioiden velkaa keskuspankkiin, mikäli jokin jäsenmaa pyytää apua ja samalla sitoutuu tiukempaan taloudenpitoon. Fedin taseen koko on tällä hetkellä n. 20 prosenttia prosenttia USA:n BKT:hen suhteutettuna ja EKP:n 30 % euroalueen BKT:hen. Englannissa BoE:n 25 % vastaavasti omaansa. Sveitsin keskuspankki (SNB) on joutunut puolustamaan franginsa vahvistumispainetta turvasatamana siten, että sen taseen koko on jo hulppeat 85 prosenttia maan BKT:hen nähden.
Sveitsin tavoin Japani joutui tavallaan kansainvälisten pääomaliikkeiden uhriksi finanssikriisissä. Jeni vahvistui voimakkaasti ja alkoi haitata Japanin vientisektoria olan takaa - eritoten kiinalaisia kilpailijoita vastaan. Viime joulukuussa Japanin parlamenttivaaleissa LDP sai murskavoiton ja pääministeriksi nousi uudelleen Shinzo Abe. Alkoi voimakas retoriikka jenin heikentämiseksi ja se myös nähtiin samalla kun keskuspankin johto vaihdettiin. Viime vuoden syksyn euron jeni-vaihtosuhteen tasosta 95,00 jeni on heikentynyt nyt euroa vastaan jo 125 tasolle.
Myös kauppapainotetusti tarkasteltuna jeni on heikentynyt 17 prosenttia viimeisen 6 kuukauden aikana. Samoin keskuspankki (BoJ) jatkaa maan valtionlainojen ostamista itselleen, ja tällä likviditeettirysäyksellä yritetään todenteolla saada sitkeätä deflaatiopainetta katkeamaan. Maan autosektorin vientitilauskanta on piristynyt ja tuoreimmat BKT-luvut näyttävät kääntyneen parempaan suuntaan. Osakemarkkinat riehaantuivat heikentyneestä jenistä ja Nikkei on noussut +18 % vuoden alusta (jenimääräisesti). Mutta nyt Kiinassa ärähdettiin. Kiinan keskuspankin mukaan se on "täysin valmistautunut" toimiin, mikäli muut keskuspankit jatkavat nykylinjaa.
Vaikuttaa siltä, että suurten keskuspankkien arsenaalissa ohjauskorkojen nollatason jälkeiset epätavalliset rahapolitiikan keinot suunnataan nyt myös valuuttojen heikentämiseksi.
Tuore G20-maiden julkilausuma Moskovan kokouksesta painaa "valuuttasotaa" villaisella, mutta peli on raakaa. Vääjäämättä voimakkaasti heikentyvä valuutta tulee tarkoittamaan myös jollain aikavälillä kovempaa inflaatiovauhtia näillä alueilla. Sitä ennen massiivinen likviditeetti nostaa kyllä omaisuuslajien arvoja - osakkeita, joukkolainoja ja kiinteistöjä. Kyse on siitä, kuka saa parhaan mäkilähdön myös valuutan kautta. Lippaat kiinni.
>> Taloustaito
