Joitakin vuosia sitten meillä oli käsitys, että pelkällä kansaneläkkeellä (nyt täydennettynä takuueläkkeellä) elävien määrä tulee tulevaisuudessa vähenemään. Syy oli ilmeinen. Työeläkejärjestelmä on tullut maturiteettiinsa eli ihmiset ovat olleet koko työaikavuosiensa ajan työeläkejärjestelmän piirissä. Näin kansaneläkejärjestelmä jää entistä vähälukuisemman väestönosan turvaksi. Tilastoissa pelkkää kansaneläkettä saavissa oli ylivertaisesti iäkkäitä naisia, joiden määrän oletettiin pienenevän naisten työssäkäynnin yleistymisen ja työeläkejärjestelmän kypsymisen tahdissa.
Jo jonkin aikaa on ollut selvää, että näin ei välttämättä käy. Totta toinen puoli: naisten osuus pelkän kansaneläkkeen saajissa vähentyy. Mutta kokonaismäärä ei silti välttämättä alene. Tilalle on tullut kärjistetysti ilmaisten kokonaan puuttuvan tai hyvin lyhyen työuran tehneitä työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneita miehiä. Toki naisiakin on joukossa, mutta suhteellisesti vähemmän.
Tuoreet ja vielä osin julkaisemattomat havainnot lisäävät löylyä. Näyttää siltä, että tulevassa eläkeläisköyhälistössä merkittävä uusi ryhmä on työväestöön kuuluvat naiset.
Heidän työuransa näyttävät muodostuvan muihin väestöryhmiin verrattuna lyhyiksi. Työuraa syövät tavanomaista suurempi työkyvyttömyysriski, mutta myös muut poissaolot työelämästä esimerkiksi lastenhoidon ajalta. Työntekijänaisten palkkataso on matala. Nämä tekijät yhdessä johtavat pieneen eläkkeeseen. Vaikka joiltakin palkattomilta ajoilta kertyy työeläkettä, se ei riitä pelastamaan tilannetta.
Hyvä uutinen on, että työntekijänaiset voivat kuitenkin odottaa elävänsä verraten pitkän elämän. Vanhuuseläkeiän kynnyksellä heidän eliniän odotteensa on pari vuotta lyhyempi kuin ylempien toimihenkilönaisten, mutta ero on paljon pienempi kuin miesten vastaava ero. Työntekijänaiset voivat odottaa olevansa eläkkeellä kaikkiaan 23 vuotta.
Hyvään uutiseen on lisättävä se huono uutinen, että naispuolisten työntekijöiden jo alkuaan pienet eläkkeet jäävät eläkevuosien aikana merkittävästi jälkeen palkkojen kehitysvauhdista. Työ- ja kansaneläkkeen indeksikorotukset eivät riitä korjaamaan tätä seikkaa.
Jos alkueläke olisi ollut vaikkapa 50 prosenttia keskimääräisestä ansiotasosta, eläke olisi jossakin 35 prosentin tienoilla runsaan 20 vuoden eläkkeellä olovuoden jälkeen tämän vuoden keskipalkasta. Tosin näkymät ovat nyt sellaiset, että ansiotason reaalikehitys ei ehkä yllä entiselle tasolle, jolloin eläketaso ei ehkä jää näin paljon jälkeen palkkojen kehityksestä.
Tunnettu eläketaloustieteen tutkija Nicolas Barr kiinnitti Suomen eläkejärjestelmää arvioidessaan huomiota eläkeläisnaisten köyhyysongelmaan. Yksi hänen ehdotuksensa oli, että kansaneläkejärjestelmässä tulisi arvioida uudelleen yhden hengen ja pariskuntien eläkkeiden tasot. Niin sanottu Pekkarisen ryhmä pyysi Kelaa arvioimaan tämäntapaisten muutosten vaikutuksia vanhuusköyhyyteen. Tulos oli, että merkittävää köyhyysriskin pienentymistä ei sitä kautta ole saatavissa.
Reseptiksi jää, että vähän koulutettujen naisten työuria tulisi saada pidennettyä. Millähän tavalla?
>> Taloustaito
