veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

Mikä mörkömarkkinoilla mättää?

Juhani Lehtonen

  Tämän vuoden selvästi heikoin lenkki markkinoilla on ollut toistaiseksi isossa kuvassa EM-markkinat (EM, emerging markets). Nämä nopeamman bkt-kasvun ns. kasvumarkkinamaat ovat olleet 2000-luvun alusta lukien sijoittajien suosiossa. Goldman Sachsin lanseeraama BRIC-teema (Brazil, Russia, India, China) tuli tutuksi monelle piensijoittajallekin ja EM-markkinat nousivat alan lööppeihin.

Kiinan nousu maailman toiseksi suurimmaksi kansantaloudeksi samaan aikaan nostatti erityisesti 2000-luvun alkupuolella ja puoliväliin mennessä paikallisia pörssikursseja ja sijoittajat taputtivat. Oliko löytynyt uusi Graalin malja huikeilla kasvunäkymillä ja samalla valtavilla yritysten tulosnäkymillä näiltä ns. mörkömarkkinoilta?

Niin sanottu finanssikriisi vuoden 2008 lopusta katkaisi länsimarkkinoiden vedon ja samalla myös EM-maiden hurmoksen. Velan käytölle yksityisen kulutuksen ja asuntomarkkinoiden vivuttamiseen USA:ssa oli tullut rajat vastaan. Sijoittajat halusivat ulos EM-pörsseistä ja lopputulos oli ns. “raamit kaulassa -myynti”. Hieman myöhemmin markkinoille tuli myös selväksi, missä rajoissa euroalueen valtiot kykenevät vivuttamaan omia talouksiaan. Kreikka oli lopulta pelastettava, jos euroalue haluttiin pitää kasassa.

Kasvumarkkinoiden omaisuuslajeissa (osakkeet, korot ja valuutat) nähtiin kuitenkin finanssikriisin hellitettyä kohtalaisen hyvää positiivista imua. Sijoittajat alkoivat lapioida ennen näkemättömällä tahdilla varoja takaisin näille markkinoille. Vaihtoehtoiskustannuksen eli koron painuminen lyhyessä päässä nollaan niin USA:ssa kuin euroalueellakin saattoi monella sijoittajalla muuttaa riskittömän sijoituksen käsitettä. Jos aiemmin ohjauskorko oli – sanotaan nyt 3,5 % ja nykytilanteessa nolla, niin 3,5 % pitäisi saada jostakin lähtökohtaisesti kasaan. Sen jälkeen sitten eri omaisuuslajien riskipreemiot päälle, niin oltaisiin jälleen mukavissa n. 6 - 8 %:n tuotto-odotuksissa.

Erityisesti EM-korkomarkkinoille (EMD, emerging markets debt) varoja alkoi ohjautua tästä syystä paljon. Muutamassa vuodessa tuotto-odotukset olivat laskeneet kovan kysynnän seurauksena hyvin alas. Muutama Afrikan maa pystyi lainaamaan markkinoilta rahaa keväällä ennätyshalvalla. Monen EM-maan fundamentit puoltavat kyllä velkasijoittajan positiivista analyysiä velan määrästä suhteessa bkt:hen, ja sitä kautta kohtalaisen hyvistä luottoluokituksista, mutta mm. valuuttariskin suhteen ajatukset saattoivat olla liian yksioikoisia.

Kunnes rasahti. FEDin pääjohtajan kommentit toukokuussa 2013 lisäelvytyksen vähentämisen mahdollisuudesta myöhemmin tänä vuonna aiheutti jälleen kovan paineen ulos EM-riskistä. Erityisesti vaihtotasealijäämäisten EM-maiden (mm. Intia, Indonesia ja Turkki) valuutat, osakkeet ja korkomarkkinat olivat pahassa pinteessä. Sijoittajat ryhtyivät nopeasti aprikoimaan, miten alijäämien rahoitus onnistuu, jos sijoitusvirta kääntyy pysyvämmin pois näistä maista. Pankkien trading-deskit kun eivät enää pysty entiseen malliin ottamaan sijoittajien myyntipainetta niskoilleen, ja jos todellista ostajaa ei löydy markkinoilta, hintojen pitää joustaa nopeasti. Niin kävikin.

Pidemmät paikallisvaluuttojen 10-vuotiset valtionlainojen korot EMD-markkinoilla miltei tuplaantuivat lyhyessä ajassa kesällä 2013, vaikka FED ei ole vielä toistaiseksi pienentänyt dollarillakaan lisäelvytystä. Toki USA:n korkomarkkinat ovat myös reagoineet FEDin asemoitumiseen voimakkaasti – USA:n 30-vuotinen korko on noussut 1 %:lla keväästä  nyt 3,9 %:iin. En usko että moni EMD-sijoittaja piti lainkaan mahdollisena vuoden alussa, että EM-korkomarkkinat voivat olla indeksitasolla alas tänä vuonna -10 % elokuun lopussa.

Joka tapauksessa yksi asia on selvä – pitkään jatkuva riskin väärinhinnoittelu johtaa liialliseen sijoitusvirtaan. Joku sanoo näitä kupliksi. Länsimarkkinoiden riskittömän koron olematon taso on edelleen yksi tekijä kuplia puhallettaessa. EM-kupla on nyt puhjennut ja tarjoaa tällä hetkellä mielestäni jälleen omaan riskiinsä nähden selvästi houkuttelevampia tuottomahdollisuuksia niin valuutoissa, korkomarkkinoilla kuin osakkeissakin.

>> Taloustaito

Kirjoittajasta

Juhani Lehtonen

Juhani Lehtonen on Mandatum Lifen korkosijoitusjohtaja.

Haluatko lisää hyötytietoa taloudesta?

Tilaa tästä Veronmaksajien ilmainen uutiskirje.
Voit peruuttaa sen koska tahansa.