Jukka Pekkarisen johtaman työryhmän järkälemäisen raportin Suomen eläkejärjestelmän sopeutuminen eliniän pitenemiseen vastaanotto on ollut yllättävän laajaa ja pääosin myönteistä. Tässä 273-sivuisessa raportissa on kuitenkin vielä runsaasti pureksittavaa. Siinähän ei esitetty valmiita malleja, vaan hahmoteltiin erilaisia vaihtoehtoja, joilla eläkejärjestelmän rahoitus ja eläkkeiden taso voitaisiin turvata myös tulevaisuudessa, kun ihmisten eliniän pidentyminen näyttää vain jatkuvan.
ETLA ei pannut kynttiläänsä vakan alle. Se toteutti Sosiaali- ja terveysministeriön ja Eläketurvakeskuksen rahoituksella tutkimuksen, jossa selviteltiin mahdollisuutta sitoa eläkeikä elinaikaan. Raportin julkistuksessa ETLAn tutkijat asettuivat esittämänsä mallin kannalle, mikä on tutkimuslaitokselta rohkea ja ehkä arveluttavakin teko.
Toivottavasti kukaan ei tästä syystä jätä ETLAn raporttia lukematta. Se on pätevää työtä. Erityisesti annan tunnistusta sille, että raportissa tuodaan selkeästi esille paitsi hahmotellun mallin plussat myös sen ongelmat.
ETLAn suosikkimallissa alinta eläkeikää nostetaan aluksi 10 kuukaudella ja sidotaan sen jälkeen 18-vuotiaan eliniän odotteen muutokseen siten, että eläkevuosien ja työvuosien suhde pysyy vakiona. Ollakseen tehokas osa-aikaeläke ja työttömyysputki pitäisi ensin poistaa. Myös muita muutoksia tarvitaan, mm. elinaikakerrointa pitäisi lieventää.
ETLAn tulosten mukaan uudistuksen vaikutukset eivät olisi mullistavan suuria, mutta merkittäviä kuitenkin. Työllisyysaste nousisi ja eläkkeiden taso paranisi. Eläkemaksujen nousu jäisi pienemmäksi kuin nykylainsäädännön jatkuessa tapahtuisi ja julkisen talouden tasapaino paranisi. Nämä muutokset olisivat plussaa työssä käyvän väestön silmissä.
Mutta miinustakin kertyisi kosolti. Työeläkejärjestelmän eniten kiitosta saava osa, osa-aikaeläke lopetettaisiin. Työttömyysputki poistuisi, mikä heikentää työttömäksi joutuvien toimeentulon varmuutta ja monessa tapauksessa myös toimeentulon tasoa. Työssä täytyisi jatkaa pitempään eli vapaa-aika vähenisi. Palkat alenisivat. Ei ihme, että ETLAn ehdotusta ei julkisessa keskustelussa purematta nielty. Uudistusta ei myöskään voida myydä sukupolvivaikutuksilla: muutoksen vaikutukset sukupolvien eläkejärjestelmästä saamaan tuottoon olisivat hyvin vähäiset.
Palataan Pekkariseen. ETLAn propagoiman mallin rinnalle se avaa päätöksentekijöiden eteen kirjon vaihtoehtoisia etenemistapoja. Niiden hyötyjen ja haittojen arvioimisessa tarvitaan tietenkin tutkimustietoa, mutta myös arvoihin ja etunäkökohtien tasapainottamiseen pohjautuvaa keskustelua siitä, miten eri vaihtoehtojen etuja ja haittoja punnitaan.
Itselleni olen perustellut uudistuksen tarpeellisuutta ennen muuta eliniän pituuden epävarmuudella. Hyvän kehityksen varmistamiseksi olisi hyvä pohtia uudistusta, jossa vanhuuseläkehaarukka (nyt 63–68) sidottaisiin elinajan odotteen kehitykseen. Väestötutkijoiden valtavirta on sitä mieltä, että elinikä edelleen pitenee. Jos näin käy, on myös eläkeiän noustava, jotta työ- ja eläkevuosien suhde pysyisi järkevässä suhteessa. Mutta voi käydä niinkin, että oletus eliniän pidentymisestä osoittautuu vääräksi. Niin tai näin, eliniän muutoksen ennustaminen on vaikeaa. Kiinnittämällä eläkeikähaarukka eliniän pituuden havaittuun kehitykseen vältetään yksi epävarmuus ja samalla kohdellaan eri sukupolvia reilusti ainakin siinä suhteessa, että työuran ja eläkeuran suhde pidettäisiin jotakuinkin samana.
Näin menetellen eläkeikä nousisi noin kuukaudella vuodessa, jos nykyiset väestöennusteet pitäisivät kutinsa. Sidos voidaan tietenkin tehdä eri tavoin, jolloin myös tämä arvio muuttuu, mutta se osoittaa, että ei tässä mistään ylen dramaattisesta asiasta ole kysymys.
Näyttää helpolta, mutta valitettavasti asia ei ole näin yksinkertainen. Ikärajan muuttaminen avaa oikeastaan kaikki eläkkeen määräytymiseen vaikuttavat tekijät, esimerkiksi karttumisprosentit, elinaikakertoimen ja työkyvyttömyyseläkkeen määräytymisen. Sama selvitettävien asioiden suma kohtaa myös muita mahdollisia tapoja muuttaa ikärajoja. Töitä riittää, mutta päätöksentekijät ovat ilmoittaneet, että alle vuoden päästä linjat ovat selvillä.
