veronmaksajat.fi

VERONMAKSAJAN
TALOUSTAITO
-
TAITAVAA
TALOUDENPITOA

VAPAALLA

Suurempia rengaskokoja, nastattomia renkaita, parempaa kuormankestoa – mitä autonrenkaille tapahtuu tulevaisuudessa?

Suurempia rengaskokoja, nastattomia renkaita, parempaa kuormankestoa – mitä autonrenkaille tapahtuu tulevaisuudessa?
27.10.2022

Uusien henkilöautojen rengaskoko on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Jopa tavallisessa perheautossa voi olla alla 19, 20 tai jopa 21 tuuman rengas. Ollaanko koossa nyt saavutettu huippu, vai nähdäänkö tulevaisuudessa vieläkin isompia renkaita?

Nokian Renkaiden asiantuntija Matti Morri

”Näyttää siltä, että huippua ei vielä ole saavutettu. Saatamme nähdä tulevina vuosina vielä nykyistäkin suurempia rengaskokoja, kuten 22-tuumaista.

Toinen uusi trendi sähköautoissa on se, että autonvalmistaja mitoittaa etu ja taka-akselille eri kokoisen vanteen ja renkaan. Tämä johtuu akselikuormituseroista edessä ja takana.

Sähkömoottori on yleensä takana ja auto on takavetoinen. Silloin tarvitaan taakse isompi ja paremmin kuormitusta kestävä rengas. Tämä valitettavasti estää renkaiden järkevän kierrättämisen edestä taakse ja toisinpäin.

Lisäksi sähköautoille on tullut uusi kantavuusluokka HL, eli ”high loading”-rengas”, Nokian renkaiden asiantuntija Matti Morri sanoo,

Tämä kehitys taitaa tarkoittaa kuluttajille entistä kalliimpia renkaita?

”Kyllä näin on. Isommat koot ja erikokoiset renkaat edessä ja takana nostavat väistämättä kustannuksia.”

Matalan profiilin renkaat ovat olleet pitkään muodissa. Niitä (esim. 50-sarjalaisia tai jopa 45-sarjalaisia) näkee tavallisten perheautojen lisäksi myös katumaastureissa. Eikö tällainen matala rengas ole aika sopimaton sekä Suomen teille, sekä myös tavallisiin perheautoihin ja katumaastureihin?

”Kyllä tämä on aivan totta. Matalampi ilmatila ei ole käyttäjän etu. Matalampi rengas on  epämukavampi ja myös vaurioherkempi, koska iskuja vaimentava ilmatila on pienempi. Lisäksi matala rengas on yleensä hieman äänekkäämpi.

Matalamman rengasprofiilit ovat seurausta yleisestä kehityksestä, jossa vannekoot ovat kasvaneet. Kun vannekokoa kasvatetaan, autonvalmistaja valitsee herkemmin matalamman renkaan, jotta pyöräkoko ei kasva kohtuuttomasti.

Autotehdas usein painottaa ääritilannekäytöstä mukavuuden edelle. Myös tämä johtaa matalampiin renkaisiin.” 

Renkaat ovat kehittyneet huimasti autojen teknisen kehityksen rinnalla. Nastattomien talvirenkaiden ominaisuudet alkavat riittää useimmille myös täällä Pohjolan talvessa. Joko nyt olisi korkea aika alkaa luopua maanteitä kuluttavista nastoista kokonaan, mitä mieltä olet? 

”Olen ollut Nokian Renkailla jo 34 vuotta ja totta on, että nastattomien talvirenkaiden kehitys on ollut valtava tänä aikana. Kyllä nykyaikaisella ajonvakautuksella varustetulla autolla pärjää vallan hyvin Pohjolan oloihin tarkoitetuilla kitkarenkailla.

Asia ei kuitenkaan ole täysin yksiselitteinen. Alemman tieverkon pienemmät tiet voivat talvella olla usein jäisiä ja polanteisia. Maaseudulla asuvien ja paljon pikkuteitä ajavien kannattaa siksi valita nastarenkaat. Nastaton sopii puolestaan hyvin pääasiassa pääteillä ajaville.

Nykyaikainen kevyt nasta ei myöskään kuluta maantietä ollenkaan samalla tavalla kuin menneiden vuosikymmenten nastat. Painavimmillaan nastat ovat olleet 2,4 gramman painoisia, kun nykyiset painavat enää 0,9 grammaa. Tietä kuluttavan vaikutuksen ero on huima.” 

Kasvaako nastattomien renkaiden suosio, vai ovatko nastat säilyttäneet asemansa myös viime vuosina? 

” Nasta on säilyttänyt vankan asemansa, eikä tilanne oli viime vuosina muuttunut. Nastattomien talvirenkaiden osuus Suomessa on pysynyt 15–18 prosentissa. Ruotsissa nastattomien osuus on noin 30 ja Norjassa 70 prosenttia.” 

Onko nastattomien renkaiden suosio edelleen Etelä-Suomi-painotteinen?

”Kyllä on. Pohjois-Suomi on selkeästi nastarengasaluetta.” 

Sähköautojen kasvaneet moottoritehot sekä paino tuovat lisähaasteita renkaille. Onko rengaskehitys pysynyt vauhdissa mukana? Miten on käynyt esim. kulutuskestävyyden?

”Kasvaneet massat ja moottoritehot ovat tuoneet haasteita, mutta kyllä rengaskehitys on pysynyt hyvin vauhdissa mukana.

Sähköautojen renkaiden pintakumiseos on erilaista ja lisäksi renkaan pintamallia on kehitetty niin, että pinnassa on lisätukia. Mm. näillä muutoksilla on saatu lisää kuorman kestoa ja kulutuskestävyyttä.”

Onko painavan sähköauton renkaiden kulutuskestävyys siis saatu pysymään samalla tasolla kuin kevyempien polttomoottoriautojen?

”Kyllä sanoisin, että kestävyys on aivan samalla tasolla. Tämä tietysti edellyttää, että ajotapa ei muutu. Jos ajotyyli on vauhdikas ja urheilullinen, tehokas ja painava auto toki kuluttaa enemmän renkaita.” 

Kapea rengas rullaa kevyemmin kuin leveä, eli kapeammilla renkailla varustettu auto kuluttaa vähemmän energiaa. Onko nähtävissä, että rengaskehitys menee tulevaisuudessa kohti kapeampia renkaita?

”Tällaista kehitystrendiä ei ole näkyvissä. Kapeammat renkaat tuovat haasteita kantavuuteen ja ajettavuuteen, joten tehokkaat ja painavat sähköautot eivät juuri mahdollista kapeampien renkaiden käyttöä.

Tosin on muutamia yksittäisiä automalleja, jossa valmistaja on valinnut keskimääräistä kapeamman renkaan, esimerkiksi BMW i3:ssa on hyvin harvinainen koko 155-70-19.

Tällaisissa pienikokoisissa kaupunkiautoissa saatetaan nähdä jatkossa myös kapeita renkaita, mutta en usko, että laajemmin.”

Markus Nieminen

Näitä muut lukevat nyt

Rahat, verot, työ & eläke, koti