Hektisyys, ponnahtelevat viestit sekä jatkuva multitaskaaminen. Olisiko nykyihmisen aika pysähtyä hetkeksi aloilleen? Miten keskittymiskykyään saa parannettua, kognitiivisen psykologian professori ja tutkimusjohtaja Satu Palva?
Voiko ihminen parantaa keskittymiskykyään?
”Voi. Esimerkiksi päättämällä, milloin lukee sähköposteja ja viestejä. Usein työkoneelle ponnahtelee ilmoituksia, mutta ilmoitukset voi laittaa pois päältä. On helpompi keskittyä, kun ei vahingossakaan katso, mitä tulee muualta. Tärkeintä on tietää itse, koska keskittymistä oikeasti tarvitsee ja kaivaa sille tilaa.”
Mitä haittaa on liioista ärsykkeistä?
”Mitä enemmän ärsykkeitä, sitä enemmän ihminen tarvitsee palautumista, eikä silti välttämättä palaudu. Multitaskaamisessa aivot joutuvat vuorotelemaan ja valitsemaan eri ärsykkeiden välillä mikä on aivoille ”lisätehtävä”. Vaikka päivistä selviäisi, jälkeenpäin on kuormittuneempi. Esimerkiksi avokonttorit ja multitaskaus kuormittavat aivoja.”
Miten esimerkiksi väsymystila vaikuttaa keskittymiskykyyn?
”Väsyneenä tai stressissä ihminen on herkempi ulkoisille ärsykkeille ja häiriöille. Päivästä riippuen keskittymiskyky voi olla parempi tai huonompi. Kokonaisaivoterveys, sisältäen ravinnon ja liikunnan, vaikuttaa keskittymiskykyyn.”
Minkälainen merkitys on palautumisella?
”Ihminen tarvitsee riittävästi vapaa-aikaa, jotta hän ehtii palautua. Palautuminen voi olla liikuntaa tai vaikka käsitöitä. Aivot tarvitsevat lepotilaa ja ajatusten vaelteluun pitää olla riittävästi aikaa - myös työpäivän aikana.”
Miten keskittymiskykyä voi treenata?
”Aivoja voi treenata monella tavalla ja tukea aivojen lepoa. Esimerkiksi ristisanatehtävät voivat olla hyviä harjoituksia, koska niissä fokus pysyy yhdessä asiassa. Ei ole olemassa yhtä toimivaa ohjetta kaikille, sillä ihmisen pitäisi kuunnella itseään ja sitä, mikä itselle toimii. Olisi hyvä pystyä esimerkiksi hetken lukemaan kirjaa ja olemaan paikallaan multitaskaamatta. Jollei pysty enää hiljaisuuteen, silloin pitää harjoitella.”
Mitä heikosta keskittymiskyvystä voi seurata?
”Jos ei pysty yhtään pysähtymään, se kertoo aivojen kuormitustilasta. Aivot toimivat ylivirittyneinä aina hetken, mutta pidemmän päälle kukaan ei voi olla hyperaktiivinen, vaan jossain vaiheessa ihminen väsyy ja palaa loppuun. Kestävän elämän ratkaisu on pitää huolta omasta aivohyvinvoinnista ja tasapainosta elämässä.”
Pitäisikö aivoja kuitenkin käyttää ja haastaa?
”Aivoja pitää haastaa. Ihminen tarvitsee ärsykkeitä ja mitä vaikeampia tehtäviä tekee, sitä paremmin aivoja pystyy haastamaan. Ei saa siis levätä laakereilla. On hyvä mennä vaikka kauppaan ilman kauppalistaa. Arkinen muistaminen, erilaisten tehtävien tekeminen tai vaikka pelaaminen ovat hyviä tapoja haastaa aivoja.”
Satu Palva on kognitiivisen psykologian professori Oulun Yliopistossa sekä tutkimusjohtaja Neurotieteen tutkimuskeskuksessa/HiLIFE/Helsingin Yliopisto.
Outi Airaksinen